Ajattelen nykyään monta kertaa päivässä, että minä en ole hyvä äiti.
En olekaan. En ole tarpeeksi kärsivällinen, en tarpeeksi systemaattinen, en jämäkkä, en lempeä, en rehti, oikeudenmukainen taikka viisas. En mitään, mitä hyvä äiti on. Sain ihanat lapset ja olen oikeasti keskenkasvuinen, typerä ihminen ja mietin, miksi sain nämä lapset, en osaa heitä kasvattaa, olen niin surkea tapaus.
Kommentit (4)
Onko jotain konkreettista todistetta siitä että olisit erikoisen huono äiti? Mihin vertaat itseäsi, av:n täydellisiin mammoihinko? On monta tapaa olla ihan ok äiti. Nainen ei muutu pyhimykseksi siitä että saa lapsia vaan edelleen hänessä on samat viat ja heikkoudet. Se on ihmisyyttä.
On, huudan lapsille, käyttäydyn lapsellisesti, en osaa olla johdonmukainen. Paljon pieniä asioita, joiden takia olen huono äiti. En hae missään tapauksessa tällä avauksella sitä, että kehuisitte minua. Ette saa minua edes vakuutettua että olisin jotain muuta kuin surkea äiti, tiedän itse millainen olen ja se ei ole hyvä mikä minä olen.
ap
Kukapa ei joskus huutaisi jne. Olennaista on se millaista on suurimman osan aikaa. Kaikki vanhemmat kokee huonoja hetkiä. Mäkin koen niitä usein. Ja jos sulla on paha olo, tärkeää on hoitaa itseään. Ihan oikeasti auttaa se että on omaa aikaa, harrastuksia, muutakin elämää. Lyhyiden tekstiesi perusteella tulee tunne että sulla on melko korkeat standardit.
Huono äiti ei pohtisi riittämättömyyttään.