Curling-vanhemmuus, miksi?
Eivätkö vanhemmat tajua tekevänsä lapsen taipaleesta vain hankalampaa, kun kaikki pettymykset ja vastoinkäymiset pyritään siivoamaan pois lapsen tieltä?
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Osa on ehkä kaltoinkohdeltuja omassa lapsuudessaan ja yrittävät välttää saman trauman toistamista lapsilleen, mutta vetävätkin sitten toiseen ääripäähän ja menevät yhtä lailla metsään?
Itse olen aika pahoin traumatisoitunut lapsuudessa ja yritän välttää traumojen siirtämistä eteenpäin. Huomaan olevani aika epävarma vanhempi ja viikottain (ellei jopa päivittäin) soimaan itseäni sekä liian tiukasta kurista että liiallisesta lepsuilusta. Toivoa sopii, että osaan pysytellä kultaisella keskitiellä! En siis tunnustausu curling-vanhemmaksi, mutta pahimmassa tapauksessa olen sitten kai epäjohdonmukainen vanhempi (sen aika näyttää ja toki yritän tätä välttää).
Vanhemmuus on vaativa laji, kun mukana ei tule käsikirjaa. Ehkä vielä astetta haastavampaa silloin, kun omasta lapsuudesta/omien vanhempien toiminnasta ei voi ottaa mitään mallia (paitsi tietää, mitä pitää ainakin välttää).
Ihan ymmärrettävää tuo kertomasi syy. Varmaan sen kultaisen keskitien löytämiseen auttaa juuri se, että yrittää tiedostaa asiaa, ja välttää siten pahimmat ääripäät. Ap
Curling- vanhemmuudes ei ole näytetty aiheuttavan todellisuudessa sellaisia haittoja kuin yleinen käsitys tuntuu olevan. Jos puhutaan kontrolloivasta vanhemmuudesta, siitä on haittansa, samoin laiminlyöväwtä, jotka molemmat voidaan joiltain osin sekoittaa curling- vanhemmuuteen. Älkää pelätkö liikaa, ettäsuojelisitte lasta liikaa, käytännössä varmaan käy kuitenkin helpommin pikkuisen liikaa toiseen suuntaan, koskaan kun ei voi olla silmät joka suuntaan.
Osa on ehkä kaltoinkohdeltuja omassa lapsuudessaan ja yrittävät välttää saman trauman toistamista lapsilleen, mutta vetävätkin sitten toiseen ääripäähän ja menevät yhtä lailla metsään?
Itse olen aika pahoin traumatisoitunut lapsuudessa ja yritän välttää traumojen siirtämistä eteenpäin. Huomaan olevani aika epävarma vanhempi ja viikottain (ellei jopa päivittäin) soimaan itseäni sekä liian tiukasta kurista että liiallisesta lepsuilusta. Toivoa sopii, että osaan pysytellä kultaisella keskitiellä! En siis tunnustausu curling-vanhemmaksi, mutta pahimmassa tapauksessa olen sitten kai epäjohdonmukainen vanhempi (sen aika näyttää ja toki yritän tätä välttää).
Vanhemmuus on vaativa laji, kun mukana ei tule käsikirjaa. Ehkä vielä astetta haastavampaa silloin, kun omasta lapsuudesta/omien vanhempien toiminnasta ei voi ottaa mitään mallia (paitsi tietää, mitä pitää ainakin välttää).