Lue keskustelun säännöt.
OSTA, OSTA OSTA!Miettikö muut ostamistaan?
13.05.2014 |
Nykypäivänä maailma ja sen ihmiset ovat niin materiakeskeisiä. Kokoajan toitotetaan ostovoimaa ja ostamista. Itselle on tullut oikein ostoähky ja sellainen olo, että v*ttu en osta! Olisi ihanaa päästä eroon tästä tän maailman mukana tulleesta materialismista. En ole mikään pyhimys tämän asian suhteen todellakaan, en kyllä pahimmastakaan päästä. Mutta olisi ihanaa lopettaa turha ostaminen ja materiasta haaveilu, päästä ns. yli tästä asiasta.
Mitä muut miettii?
Kommentit (32)
Helppoa siitä on päästä, kun rahat ovat vähissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:22"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:13"]
Minua on alkanut ylipäänsä ärsyttämään vallitseva ajattelutapa, että koko ajan "tarvitaan" jotain uutta. Tarvitaan kesäkukkia kaunistamaan pihaa, tarvitaan uusi sohva jne. Koko ajan "tarvitaan" jotain uutta, mikä naamioidaan tarpeeksi vaikka kyseessä on silkka halu saada jotain.
Minä olen "tarvinnut" uusi pyyhkeitä jo jonkun aikaa. Pitäisi heittää kaikki vanhat kuluneet ja värjääntyneet pyyhkeet pois ja ostaa uudet tilalle. Nyt kun ajattelen asiaa tarkemmin; tarvitsenko minä uudet pyyhkee? En, vaan haluan ne. En siis mitenkään osoita syyttävällä sormella muita, koska olen itse aivan samanlainen.
Ei ihmiset ole aina tarvinneet ja halunneet materiaa näin paljoa. Nyt kaikki on vaan turtuneita siihen, että koko ajan halutaan jotain ja se hankitaan, vaikka ilmankin sitä pärjäisi vallan mainiosti.
AP
[/quote]
Juuri tuosta sohvasta. Me tarvittiin uusi sohva, kolme vuotta me sitä suunniteltiin, koska vanha oli kulunut ja resu. Ja kun lapsikin kasvoi ja pissasi muutaman kerran siihen sohvalle. Katsottiin aikamme käytettyjä kunnes lopulta päätettiin että tähän tarpeeseen ostetaan se ihan uusi, josta toivottavasti on meille sohvaa seuraavaksi 10 vuodeksi. Me kyllä harkitaan tosi pitkään sitä tarvetta ennen kuin ostetaan.
7
[/quote]
Kyllä me kaikki tarvitaan joskus jotain, onhan se nyt itsestään selvää. Minä tarvitsin juuri uudet kengät, koska edelliset hajosivat. Silti väittäisin, että nykypäivänä ostokulttuuria ylläpitää hyvin pitkälti ihmisten halu uuteen, ei tarve uuteen.
Jos joku haluaa kesäkukat parvekkeelle, tai uudet pyyhkeet vanhojen, silti ehjien, tilalle, sitä ohjaa halu saada jotain uutta.
AP
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:30"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:22"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:13"]
Minua on alkanut ylipäänsä ärsyttämään vallitseva ajattelutapa, että koko ajan "tarvitaan" jotain uutta. Tarvitaan kesäkukkia kaunistamaan pihaa, tarvitaan uusi sohva jne. Koko ajan "tarvitaan" jotain uutta, mikä naamioidaan tarpeeksi vaikka kyseessä on silkka halu saada jotain.
Minä olen "tarvinnut" uusi pyyhkeitä jo jonkun aikaa. Pitäisi heittää kaikki vanhat kuluneet ja värjääntyneet pyyhkeet pois ja ostaa uudet tilalle. Nyt kun ajattelen asiaa tarkemmin; tarvitsenko minä uudet pyyhkee? En, vaan haluan ne. En siis mitenkään osoita syyttävällä sormella muita, koska olen itse aivan samanlainen.
Ei ihmiset ole aina tarvinneet ja halunneet materiaa näin paljoa. Nyt kaikki on vaan turtuneita siihen, että koko ajan halutaan jotain ja se hankitaan, vaikka ilmankin sitä pärjäisi vallan mainiosti.
AP
[/quote]
Juuri tuosta sohvasta. Me tarvittiin uusi sohva, kolme vuotta me sitä suunniteltiin, koska vanha oli kulunut ja resu. Ja kun lapsikin kasvoi ja pissasi muutaman kerran siihen sohvalle. Katsottiin aikamme käytettyjä kunnes lopulta päätettiin että tähän tarpeeseen ostetaan se ihan uusi, josta toivottavasti on meille sohvaa seuraavaksi 10 vuodeksi. Me kyllä harkitaan tosi pitkään sitä tarvetta ennen kuin ostetaan.
7
[/quote]
Kyllä me kaikki tarvitaan joskus jotain, onhan se nyt itsestään selvää. Minä tarvitsin juuri uudet kengät, koska edelliset hajosivat. Silti väittäisin, että nykypäivänä ostokulttuuria ylläpitää hyvin pitkälti ihmisten halu uuteen, ei tarve uuteen.
Jos joku haluaa kesäkukat parvekkeelle, tai uudet pyyhkeet vanhojen, silti ehjien, tilalle, sitä ohjaa halu saada jotain uutta.
AP
[/quote]
Jankkaamiseskihan tämä nyt menee. Mutta tottakai me myös haluttiin se uusi sohva samalla aikaa kun me tarvittiin se. Toki me oltais voitu heittää vanha pois ja jättää uusi ostamatta, istua sitten lattialla. Mutta kyllä, me myös haluttiin tilalle uusi sohva.
Mutta ei jokaiseen haluun ole pakko ostaa. Me haluttiin kolme vuotta.
Minulle ei tavaroiden ostaminen ole mikään moraalinen ongelma. Haluan käyttää toimivia ja kauniita esineitä, ja niitä saa kaikkein kätevimmin ostamalla. Sillä tavalla elämästäni tulee enemmän sellaista kuin haluankin sen olevan. Kun ostan kotiini tuoreita kukkia tai korvaan tavalliset puuvillalakanat satiinipuuvillaisilla, on mahdoton sanoa, onko kyseessä tarve vai halu. Minusta tuo ero on täysin keinotekoinen. Se ratkaisee, lisääkö ostaminen onnellisuutta vai viekö se sitä pois. - 9
Mä en osta mitään! Ruokaa vain. Vaikka rahaa olis, en ostaisi. Vain palveluita.
Tiedän ihmisen joka saanut perinnön.
Koko ajan se shoppailee ja tilaa vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:36"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:30"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:22"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:13"]
Minua on alkanut ylipäänsä ärsyttämään vallitseva ajattelutapa, että koko ajan "tarvitaan" jotain uutta. Tarvitaan kesäkukkia kaunistamaan pihaa, tarvitaan uusi sohva jne. Koko ajan "tarvitaan" jotain uutta, mikä naamioidaan tarpeeksi vaikka kyseessä on silkka halu saada jotain.
Minä olen "tarvinnut" uusi pyyhkeitä jo jonkun aikaa. Pitäisi heittää kaikki vanhat kuluneet ja värjääntyneet pyyhkeet pois ja ostaa uudet tilalle. Nyt kun ajattelen asiaa tarkemmin; tarvitsenko minä uudet pyyhkee? En, vaan haluan ne. En siis mitenkään osoita syyttävällä sormella muita, koska olen itse aivan samanlainen.
Ei ihmiset ole aina tarvinneet ja halunneet materiaa näin paljoa. Nyt kaikki on vaan turtuneita siihen, että koko ajan halutaan jotain ja se hankitaan, vaikka ilmankin sitä pärjäisi vallan mainiosti.
AP
[/quote]
Juuri tuosta sohvasta. Me tarvittiin uusi sohva, kolme vuotta me sitä suunniteltiin, koska vanha oli kulunut ja resu. Ja kun lapsikin kasvoi ja pissasi muutaman kerran siihen sohvalle. Katsottiin aikamme käytettyjä kunnes lopulta päätettiin että tähän tarpeeseen ostetaan se ihan uusi, josta toivottavasti on meille sohvaa seuraavaksi 10 vuodeksi. Me kyllä harkitaan tosi pitkään sitä tarvetta ennen kuin ostetaan.
7
[/quote]
Kyllä me kaikki tarvitaan joskus jotain, onhan se nyt itsestään selvää. Minä tarvitsin juuri uudet kengät, koska edelliset hajosivat. Silti väittäisin, että nykypäivänä ostokulttuuria ylläpitää hyvin pitkälti ihmisten halu uuteen, ei tarve uuteen.
Jos joku haluaa kesäkukat parvekkeelle, tai uudet pyyhkeet vanhojen, silti ehjien, tilalle, sitä ohjaa halu saada jotain uutta.
AP
[/quote]
Jankkaamiseskihan tämä nyt menee. Mutta tottakai me myös haluttiin se uusi sohva samalla aikaa kun me tarvittiin se. Toki me oltais voitu heittää vanha pois ja jättää uusi ostamatta, istua sitten lattialla. Mutta kyllä, me myös haluttiin tilalle uusi sohva.
Mutta ei jokaiseen haluun ole pakko ostaa. Me haluttiin kolme vuotta.
[/quote]
En ihan ymmärrä, että miten tämä on mielestäsi noin monimutkainen seikka. Tottakai jokainen meistä tarvitsee jotain. Vaatteet, ettei tarvitse alasti kävellä, laukku missä kantaa asioita, sänky missä voi nukkua ja se sohva missä istua. Ei oman ostokäyttäytymisen rajoittaminen vaadi sitä, että kukaan ei saisi omistaa tai hankkia yhtään mitään. Kyllä me pärjätään rappukäytävässäkin asuen, mutta ei asiaa pidä kärjistää ääripäihin.
Kuitenkin, ostokulttuuri ei ole enää tätä. Nyt "tarvitaan" kiilakorolliset sandaalit, iphone, pinkit pussilakanat ja iso omakotitalo. Ei mitään niistä tarvita, mutta ne halutaan, jotta olisi enemmän omistettavaa ja hienoa tavaraa.
Väitän, että vielä 20 vuotta sitten ihmisen omistamisen ja ostamisen tarve oli huomattavasti pienempi mitä se on nykypäivänä. Luultavasti myös minun ja sinun. Tämä asia minua mietityttää, ihmetyttää ja haluan tähän omalla kohdallani muutoksen. Miksi asia on näin.
AP
Otit mielestäni tärkeän asian esille.
Kuluttamiselle ei näytä olevan rajoja. Ihmisen on opittava ne itse rajaamaan. Mitä (tuotteita) haluan? Mitä oikeasti tarvitsen? Mitä en oikeastaan edes halua enkä tarvitse, mutta vain ajadun ostamaan? Kun ostan jotain, mitä itse asiassa ostan: Ostanko paidan sijasta itsetuntoa ja auton sijasta statusta? Nämä kysymykset on kunkin kuluttajan itseltään kysyttävä.
Kuluttamatta ei voi olla, mutta kriittiseen kulutukseen ja kohtuullistamiseen ja luonnonvarojen säästämiseen kannustan täysillä peukuilla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:44"]
Ei ihmiset ole aina tarvinneet ja halunneet materiaa näin paljoa. Nyt kaikki on vaan turtuneita siihen, että koko ajan halutaan jotain ja se hankitaan, vaikka ilmankin sitä pärjäisi vallan mainiosti.
[/quote]
Annat viesteissäsi aika zombimaisen kuvan ihmisistä, jotka käyttävät mielellään rahaa esimerkiksi sisustamiseen ja elektroniikkaan. Kuitenkin monet ihmiset ovat tehneet ihan tietoisen päätöksen siitä, että uuden puhelimen saaminen joka toinen vuosi on siihen kuluvan rahan arvoista? Jotkut ihmiset ovat kiinnostuneita elektroniikasta ja maksavat mielellään siitä, että heillä on koko ajan parasta mahdollista. Annatko mitään mahdollisuutta sille ajatukselle, että omien arvojen mukainen kuluttaminen oikeasti lisää monen onnellisuutta silloinkin, kun arvoihin eivät kuulu minimalismi ja nuukailu? -9
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:52"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 10:44"]
Ei ihmiset ole aina tarvinneet ja halunneet materiaa näin paljoa. Nyt kaikki on vaan turtuneita siihen, että koko ajan halutaan jotain ja se hankitaan, vaikka ilmankin sitä pärjäisi vallan mainiosti.
[/quote]
Annat viesteissäsi aika zombimaisen kuvan ihmisistä, jotka käyttävät mielellään rahaa esimerkiksi sisustamiseen ja elektroniikkaan. Kuitenkin monet ihmiset ovat tehneet ihan tietoisen päätöksen siitä, että uuden puhelimen saaminen joka toinen vuosi on siihen kuluvan rahan arvoista? Jotkut ihmiset ovat kiinnostuneita elektroniikasta ja maksavat mielellään siitä, että heillä on koko ajan parasta mahdollista. Annatko mitään mahdollisuutta sille ajatukselle, että omien arvojen mukainen kuluttaminen oikeasti lisää monen onnellisuutta silloinkin, kun arvoihin eivät kuulu minimalismi ja nuukailu? -9
[/quote]
Mutta eikö sinun mielestäsi ole yhtään kummallista, että niin monelle sitä onnellisuutta tuo tavara ja omistaminen? Vaikka kyse olisi siitä elektroniikasta. Omistan itse iphonen joka maksoi ostaessa 600€. Sen hankinta teki minut hyvin iloiseksi ja "onnelliseksi". Silti mielestäni on kyseenalaista se, että tavara teki minut näennäisesti niin onnelliseksi. Olin päättänyt aiemmin, että haluan sen iphonen ja sitten hankin sen ja olin onnellinen. Mutta miksi olin päättänyt haluta 600€ puhelimen ja tulla siitä onnelliseksi?
Minä ainakin uskon aivan täysin siihen, että mainonta ohjaa ihmisten ostokäyttäytymistä hyvin paljon. Ostamalla 600€ puhelimia, me ostetaan mielikuvia ja statusta itsellemme.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niissä kulttuureissa, missä elämän perimmäisiä kysymyksiä ei mietitä ja yhteisöllisyys on heikko9a, kulutuksellisuus korostuu (tutkimusten mukaan).
Kulutus- ja asiakasyhteiskunnossa identiteetti määräytyy pääasiassa kulutusmahdollisuuksien ja kulutuksen mukaan. Ihmiset rakentavat identiteettiää, itselle ja muille esitettyä minuuttaan tavaroiden avulla.
Tai ylipäänsä se, että ostamalla saadaan onnea, on mielestäni aika vinksahtanut asia.
Muutamia vuosia sitten kun olin masentunut, ostelin tosi paljon kaikkea. Koko ajan oli joku nettitilaus tulossa. Nyt kun mietin tätä, niin alkaa oikein puistattamaan. Mutta se puistattaa vielä enemmän, että oma osteluni on aina ollut hyvin pientä verrattuna valtaosaan naisista. Mielestäni esim. päämäärätön shoppailemassa käyminen on hyvin outo konsepti. Lähdetään kierteleen kauppoihin ja katsotaan löytyisikö jotain kivaa ostettavaa.
Ja edelleenkään, en ole itse mikään minimalisti ekojeesus. Kaukana siitä. Olen vaan lähiaikoina alkanut hyvin paljon miettimään näitä asioita, ja mitä enemmän tätä mietin, niin sitä vahvemmin ihmettelen koko asiaa.
AP
Suurin osa ostoksistani tekee elämästä helpompaa. Syöminen helpottuu, kun on lusikka, haarukka ja veitsi. Netissä on hankala olla ilman nettiyhteyttä ja päätelaitetta. Nukkuminen pehmeässä sängyssä voittaa makoilun paljaalla lattialla.
En osta koriste-esineitä, yhdeksänsiä verhoja jne. vaan tavaraa, joka helpottaa henkilökohtaista elämääni. Ostan auton, koska se on julkisia liikennevälineitä kätevämpi minulle. Ostan laukun, koska tavaroita on helpompi kantaa siinä kuin käsissään.
Ei ole osto- tai omistamisähkyä.