Mies haluaa pojan, muusta viis...
Hei
Olen tällä hetkellä todella ahdistavassa tilanteessa. Olemme mieheni kanssa olleet todella pitkään yhdessä ja nyt parin vuoden sisään olisi lapsen hankinta ajankohtaista. Itse en ole koskaan ollut kovin innostunut lasten hankkimisesta ja mies on tiennyt tämän mennessään kanssani naimisiin. Nyt olen kuitenkin kypsynyt siihen että voisimme hankkia lapsen ja ajatellut että miehenikin tulee siitä onnelliseksi. Asia on kuitenkin saanut ihan kummallisia piirteitä.
Mieheni on sanonut, että haluaa pojan. Itselleni ei ole väliä kumpi tulee kunhan olisi terve. Ja jos nyt edes voimme lapsen saada. Mieheni kuitenkin sanoo, että jos ensimmäinen on tyttö ja kaikki menee hyvin niin haluaa että yritetään uudestaan poikaa. Itseäni tämä ahdistaa kovasti, sillä itselleni jo ensimmäisen lapsen hankinta on niin suuri asia, että en voi olla ollenkaan varma haluanko hankkia toisen. Myös ikä alkaa tulla vastaan sillä en voisi ajatellakaan kahta vaippaikäistä yhtä aikaa.
Kuvittelin että kaikki olisi upeasti kun minä joka en ole koskaan ollut kiinnostunut lasten hankinnasta, olenkin kypsynyt siihen että hankimme lapsen ja myös lapsirakas mieheni saa silloin oman lapsen. Nyt ahdistaa jo valmiiksi se, että raskauden mukanaan tuomien muutosten lisäksi minulla on hirveät paineet siitä että lapsen pitää olla poika. Tai sitten joudun hankkimaan toisen lapsen vaikka en sitä haluaisikaan. Kuulemma jos toinenkin olisi tyttö niin sitten annettaisiin olla siinä. Kyllä ensimmäisestä raskaudesta olisi ilo ja onni kaukana kun on tuollaiset paineet niskassa...
Eihän elämää voi näin käsikirjoittaa?!? Onko joku muu ollut vastaavassa tilanteessa? Itse koen tämän hyvin ahdistavana... En halua erota eikä mieskään halua, mutta punoutuuko tästä joku syyllistämisen verkko ennen kuin olemme edes yrittäneet sitä ensimmäistäkään omaa lasta. En ymmärrä miksi mieheni ei anna meille mahdollisuutta olla onnellisia ja katsoa rauhassa mitä se mahdollinen ensimmäinen lapsi tuo tullessaan...
Kommentit (9)
Saattaahan miehen ajatus lähteä lätkimään siinä vaiheessa, kun saa oman lapsen syliin, oli tyttö tai poika. Varmaan moni mies toivoo poikaa, samoin kuin naiset toivovat tyttöjä, että voisi shoppailla ja lakata kynsiä yhdessä (näin kärjistetysti). Ei niissä haaveissa mitään pahaa ole, ja voi olla että ap:n mies ajattelee myös jotain tällaista.
Sitten taas jos tyttölapsi olisi miehen mielestä todellakin "viallinen poika", kuten opin Latelasta, voisi ehkä huolestua..
Meillä mies taas haluaisi tytön, mulle ihan sama kumpi tulee.
Me saimme juuri NELJÄNNEN tyttären. Nyt lapsiluku täynnä. Ei ole ollut koskaan väliä kumpiko tulee. Kunhan lapsi tulee ja on terve! Neljästä terveestä tyttärestään onnelliset vanhemmat!
Minulla on pari tuttavaperhettä, jossa poikaa on lähdetty hakemaan viisi kertaa. Mahtaa olla viidentenä tyttönä mukavaa.
Eiköhän tavallisempaa ole, että lapsesta tulee rakas eikä muuta osaisikaan enää edes toivoa. Eikä se oikean sukupuolen saaminen ole sinun stressisi, ei siihen voi edes vaikuttaa.
Tääl on taas ihan mielenvikasta porukkaa liikkeellä, mis kaikki normaalit on???
Varmaan jokainen mies jollain tasolla toivoo poikaa. Niin kuulemma minunkin isäni, mutta sai kolme tytärtä, joita ei kuulemma poikiin ikinä vaihtais :) Moni varmaan miettii just sitä että haluaa pojan jonka kanssa voi harrastaa ja touhuta, no eipähän ollut meillä sitäkään ongelmaa kun kahdesta tytöstä tuli futareita ja yhdestä jääkiekkoilija :D
Oon aika varma että miehelle kyllä ns. Kelpaa tyttäretkin, kunhan ne syliinsä saa :)
AP
Itsekin toivon että ensimmäinen lapsi saisi mieheni ymmärtämään asioiden tärkeysjärjestyksen. Mutta on jotenkin todella epävarma olo lähteä edes lasta yrittämään kun ilmassa on painostusta ja liian suuria odotuksia. Tuntuu jotenkin että mieheni ajatukset ovat vähän lapsellisia ja hän ei pysty yhtään asettumaan minun asemaani. Olen myös kovin pettynyt kun kuvittelin pystyväni tekemään mieheni todella onnelliseksi.
Teidän pitää nyt vain keskustella lisää asiasta, ja tarvittaessa hakea ulkopuolista apua, jos miehesi ei ymmärrä. Koska asiahan on niin, että lapsen sukupuoli on sitä mitä se on, etkä sä voi ryhtyä miehellesi joksikin pojantekoautomaatiksi. Miehesi pitää nyt ennen raskautta hyväksyä se, että hänestä tulee lapsen isä, ei pojan tai tytön isä.
Musta olisi ihan hirveää, jos tuollaisia paineita olisi. Mun raskaudet ei todellakaan ole olleet mitään helppoja, ja jos olisi jonkinlaisia paineita, että tuloksen pitäisi olla jotain tiettyä, en kyllä kestäisi.
Ei se toinen tai kolmaskaan välttämättä ole poika. Ja mies lähtee kälppimään. En tekisi ensimmäistäkään lasta hänen kanssaan.