Millaiseen joululahjaan pettyisitte? Keksikää tylsiä joululahjoja

Kodinkone.

Lahjakortti johonkin kauneushoitoon/hierojalle/kylpylään/leffaan tms. Hyvin introverttina koen kyseiset kokemukset ahdistavaksi mutta tuntisin kuitenkin että pakko mennä kun kerran lahjaksi saanut.

Muumimuki. Kerran sain ex-aviomieheltäni. Suutuin. Yhtään ei ajatellut mistä pitäisin.

Tiskiharja ja luutu.

Vierailija kirjoitti:

Lahjakortti johonkin kauneushoitoon/hierojalle/kylpylään/leffaan tms. Hyvin introverttina koen kyseiset kokemukset ahdistavaksi mutta tuntisin kuitenkin että pakko mennä kun kerran lahjaksi saanut.

Minulla jäi kerran käyttämättä tuollainen lahjakortti.

Sellaiseen, jonka joudun lopulta itse kustantamaan.

Aikoinaan eksäni osti mulle todella kalliin timanttisormuksen - yhteiseltä tililtä. Lapset oli pieniä ja lainat suuria, 90-luvun lama riepotti perhettä, mies oli työtön ja minä ainoa tienaaja, ja päivystin kuutta päivystystä kuukaudessa, että saatais ne tuolloin kolmesti vuodessa erääntyvät laina- ja korkoerät maksettua.

Ei ilostuttanut se koru.

Paistinpannu. Muuten voisi ostaa sellaisen talouteemme, muttei se joululahjana minulle sopisi. Vihaan siis ruoanlaittoa.

Sisustustavara mille ei ole käyttöä, alkoholi, kahvi

Saan joka joulu yhdeltä sukulaiselta erillaisia hajustettuja käsirasvoja..ois vaikka suihkugeelejä niin kuluu pois, mutta pistän sitten vuosittaiselle kirppispöydälle nuo myyntiin.

Juhlapöydän konvehdit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lahjakortti johonkin kauneushoitoon/hierojalle/kylpylään/leffaan tms. Hyvin introverttina koen kyseiset kokemukset ahdistavaksi mutta tuntisin kuitenkin että pakko mennä kun kerran lahjaksi saanut.

Minulla jäi kerran käyttämättä tuollainen lahjakortti.

Samoin. Sitä ei voinut lahjoittaa eteenpäin tai palauttaa.

Hävettää vieläkin sillä olen yleensä aina todella kiitollisin mielin ottanut jokaisen lahjan vastaan. 

Oltiin alettu seurustella kuukausi ennen joulua, ja ekaksi joululahjaksi mies osti mulle imurin. Ei mulle opiskelijayksiössä ollut toki vielä imuria, että ihan käytännöllisesti ajateltu ja monta vuotta sitä imuria käytettiinkin, mutta silti kirpaisi, olisin jotain romanttisempaa ja henkilökohtaisempaa toivonut. Tässä 10 vuoden aikana olen huomannut, että mies ilmeisesti ostaa mulle samalla periaatteella lahjoja kuin äidilleen - naiselle voi jonkun kodinkoneen ostaa, niitä ne varmaan käyttää ja niistä ilahtuu. Yleensä tulee joku mehulinko, mitä en koskaan ole kaivannut ja joka jää kaapin perälle. Mitään kovin persoonallista on turha odottaa. Viime vuosina olen alkanut antaa ihan suoria vinkkejä, minkä tyyppisestä joululahjasta ilahtuisin, mutta sitä sauvasekoitinta taas odotellessa. Miehen velikin antaa mulle paremmin personoituja lahjoja jostain syystä, mun lempimakeisia tai kirjoja koskien leffoja mistä pidän jne.

Eli jos joku hyvin läheinen ei yhden yhtään tiedä, millaisista asioita mä pitäisin, siihen petyn.