Kumpi tekee iltaruoan mies vai nainen
Mies on tullut töistä pari tuntia ennen minua. Kun itse tulen kotiin, mies istuu keittiön pöydän ääressä ja kysyy, mitä meillä on ruoaksi. Samaan hengen vetoon kertoo, että on antanut lasten olla koneella kolme tuntia. Mies ei ymmärrä miksi raivostun, kun hän ei ole tehnyt ruokaa.
Että pitääkö siis minun, siksi että olen nainen, tehdä iltaruoka, riippumatta siitä milloin tulen kotiin? Totta kai oletan, että se joka on kotona ensin, valmistaa iltaruoan oma-aloitteisesti, niin että se on valmista viiden aikoihin. En voi ymmärtää, että joku aikuinen voi oikeasti olla yhtä itsekäs kuin mieheni.
Mites muilla? Elättekö tekin hellan ja henkisen nyrkin välissä?
Kommentit (11)
Pakko sanoa että ymmärrän hieman miestäsi. Meillä tilanne on päinvastoin, eli minä olen se joka menee aamulla töihin että tulee illalla kotiin pari tuntia ennen miestäni. Eli toisin sanoen aamulla kun lähden töihin mies nukkuu, kun tulen kotiin hoidan kotityöt ja ruoan joka on valmiina kun mies tulee kotiin. Ja illalla menen aikaisemmin nukkumaan kun mies jää katsomaan televisiota.
Ei sillä etten ap:ta ymmärtäisi. Mutta en myöskään ymmärrä sitä että sillä joka tulee myöhemmin töistä kotiin olisi oikeus laistaa kaikesta kotityöstä.
Mieheni kohdalla kyseessä ei ole aamuvuoro tms. Hänellä oli lyhyempi työpäivä kuin minulla ja kotona odotti palveluita.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 18:42"]
Mies on tullut töistä pari tuntia ennen minua. Kun itse tulen kotiin, mies istuu keittiön pöydän ääressä ja kysyy, mitä meillä on ruoaksi. Samaan hengen vetoon kertoo, että on antanut lasten olla koneella kolme tuntia. Mies ei ymmärrä miksi raivostun, kun hän ei ole tehnyt ruokaa.
Että pitääkö siis minun, siksi että olen nainen, tehdä iltaruoka, riippumatta siitä milloin tulen kotiin? Totta kai oletan, että se joka on kotona ensin, valmistaa iltaruoan oma-aloitteisesti, niin että se on valmista viiden aikoihin. En voi ymmärtää, että joku aikuinen voi oikeasti olla yhtä itsekäs kuin mieheni.
Mites muilla? Elättekö tekin hellan ja henkisen nyrkin välissä?
"Iltaruuan"-sanan jälkeen kuuluu pilkku.
Meillä mies tekee. Hän kuolisi nälkään odotellessa. Itse tulen 17 kotiin ja mieluiten istuisin hetken rauhassa ensin....eli ruoka olisi valmista joskus 18... ei kuulemma voi odottaa siihen asti.
Varmaan aika puoliksi tehdään. Miehellä on aina nälkä töistä tullessaan, joten alkaa yleensä kokata jos en ole ehtinyt vielä laittaa. Molemmat töissä siis.
Varmaan aika puoliksi tehdään. Miehellä on aina nälkä töistä tullessaan, joten alkaa yleensä kokata jos en ole ehtinyt vielä laittaa. Molemmat töissä siis.
Minä teen lyhyempää päivää, olen kotona 1,5 tuntia ennen miestä. Teen ruuan ja hoidan suurimman osan päivittäisistä kotitöistä. Ei olla koskaan keskusteltu asiasta sen enempää, aika luonnostaan rytmi on muodostunut. Johtuu varmaan siitä, että tykkään ruuanlaitosta, kaupassakäynnistä ja kodin kunnossa pitämisestä, tässä mittakaavassa. Teen sitä mieluummin kuin olisin täyden päivän töissä.
Joten meillä nainen tekee iltaruuan, ihan siksi että se sopii molemmille paremmin.
Meillä vastaavassa tilanteessa jos tulisin kotiin n. päivällisaikaan mennessä (klo17), niin miehelle tai minulle ei tulisi mieleenkään että hän olisi tehnyt ruokaa.
Jos tulen selvästi myöhemmin (esim. 18.30), niin mies tekisi ruokaa pyytämättä.
Meillä tekee viikolla ruoan se, joka tulee ensin kotiin. Aika 50/50 menee nää ruoanlaitto jutut meillä.
Miten olisi vuorotellen? Ei voi olla normaaliälyllä varustetulle ihmiselle ongelmallista sopia ruoanlaittovuoroista. Mitä lapset tekivät kolme tuntia koneella? Pelasivat? Läksyjä?