Lue keskustelun säännöt.
Aikuiselämän kiusaajat
12.05.2014 |
Olen onnistunut suhteellisen hyvin karistamaan elämästäni nämä maahantallojat, mutta kyllä niitä vaan aina tuntuu sikiävän lisää. Mä en jaksa ihmisiä jotka korostavat omaa paremmuuttaan ivailemalla toisia. Tämä näkyy käytännössä ihan niinkin tyhmässä asiassa kun Facebookin arkihaaste.
Oman hännän nostaja ei tyydy laittamaan vain kuvaa elämästään, siihen laitetaan kuvateksti missä lytätään toisten laittamia arkikuvia, tyyliin: Meillä ei tosiaankaan arkeen kuulu mitään hienostelevia illallisia, meillä eletään ihanaa arkea!
Ja tämä siis piikkinä niille jotka tykkäävät syödä hienoissa ravintoloissa ja pihvi ei tarkoita pelkästään isännän grillaamaa kassleria, koska tällaisia ystäviä mulla ainakin on.
Sama tyyppi ostaa rivitalon, ja ilmoittaa tästä Facebookissa: Täällä naureskellaan omakotitalossa raatajille, on se helppoo elellä paritalossa!
Ei siis riitä että dissataan omakotitalossa asujat naurunalaisiksi, todetaan myös että rivitalo on paritalo. Kun sama tyyppi ostaa etelänmatkan Finnmatkoilta Kreikkaan, tulee teksti:
Meitsiä ei sais jonnekin Thaikkuihin kirveelläkään, kuka hullu istuu 12h koneessa kun puolet pienemmällä matkustusajalla pääsee LÄMPÖÖN <3
Olen tavannut tuon tyypin livenä ja se on aivan yhtä ärsyttävä dissaaja. Naureskelee ja ivaa toisia, ja aina samalla kaavalla, kertoo omasta elämästään jonkun asian liittämällä siihen toisia halventavaa puhetta.
Olen itsekin saanut joskus osani tuosta kateudesta (?) johtuvasta naureskelusta. Olin joskus samassa lenkkiporukassa tuon naisen kanssa ja mä luonnollisesti jaksoin juosta pitkiäkin matkoja (mikä mielestäni on aika normaalia) mutta tuo nainen ei. Sen sijaan että olisi sanonut että ei jaksa juosta, alkoi ivaamaan mun juoksutrikoita ja muka nauroi niin paljon ettei jaksanut enää juosta. En noteerannut sitä mitenkään, sanoin vaan että älä naura hengästyt turhaan, niin sitten yhtäkkiä hällä alkoi olevinaan polvi kipeytyä. Sitten tuli syytöksiä siitä miten juokseminen on sairasta, että tehokas kävelylenkki on parempi kuntoilumuoto kun juoksu/ miten naurettavalta juoksutrikoot näyttää/ miten hän on ikänsä harrastanut tanssia ja on paremmassa fyysisessä kunnossa kun minä yms. Mä en tuon kerran jälkeen enää ole ko. tyypin lähellä ollut, mutta Facebookin välityksellä tuntuu olevan ihan sama meininki.
Se on ihan ok jos ei ole varaa omakotitaloon, se on ok jos ei ole varaa Thaimaan matkaan (ne ei edes maksa nykyisin paljoa) ja ok jos et jaksa juosta. Ei silti tarvitse vittuilla toisille, ihmiset on erilaisia ja mua vituttaa se että näitä tällaisia ilkkujia ei saada kuriin?? Nämä ovat muka aikuisia ihmisiä, ja muodostavat aikuiselämän kiusaamisköörin. Tällä ihmisellä on pari ystävää jotka ovat aivan samanlaisia, saattavat mennä ravintolan kesäterassilla ja avoimesti ivata ohikulkevia ihmisiä.
Kuinka paha voi ihmisellä olla itsensä kanssa kun toimii noin?? Yksi kaveri yritti joskus tälle ihmiselle kertoa ystävällisesti (kirjeitse) kuinka pahalta hänen käytös tuntuu ja että kannattaisi miettiä miten toisia ihmisiä kohtelee, niin tää ihminen jakoi sen kirjeen Facebookissa kaikille kavereilleen (blokkasi ensin tämän yhden) ja ivasi viestikaupalla kirjeen kirjoittajaa. Ja siihen tietenkin yhtyi muutama muu vastaava tapaus.
Ja kyseessä on siis pikkusen alle kolmekymppiset, perheelliset naiset joilla vakituinen duunipaikka ja avioliitot yms. Eli periaatteessa aikuisia mutta käytännössä ihan teinejä.
Jotenkin pistää vihaksi, mutta toisaalta yritän miettiä että niillä on vaan oikeasti paha olla itsensä kanssa, ja koitan kaivaa sääliä heitä kohtaan. Se on vaan vaikeaa, koska nämä tyypit onnistuvat murentamaan läheistensä itsetunnon täysin. Olet joko kiusaaja tai kiusattu.
Kommentit (3)
Joillakin ihmisillä on jokin empatiakävun puute päässä. :) Mullakin oli vuosia työkaveri, joka ilkkui ja piikitteli porukan herkimpiä ihan huvikseen. Ei raukka tajunnut finnisen naamansa alla, että muu porukka vaivaantui suuresti aina kun hän aloitti kiusaamispuheet. Muutaman kerran jopa selän takana palaveerattiin, että miten suhtaudutaan tähän ihmiseen, jotta saataisiin hänet ymmärtämään, että yhden nostaminen silmätikuksi ei ole mukavaa käytöstä.
Hänen käytöksensä oli tosi ikävää ja hän jaksoi kuitenkin aina mainostaa, miten huono henki työpaikalla on. Hän itse teki siitä huonon ja oli lisäksi hyvin laiska työntekijä. Kaikkiaan kyseinen tyyppi oli aivan uskomaton persoona ja täysin kykenemätön näkemään omaa rooliaan. Hän oli tällainen porukan pelle-kiusaaja, kuten häntä sitten kiusatun kanssa kutsuimme. Ei mukavaa sekään, mutta tuossa vaiheessa oli jo kaikki järkipuheet yrtitetty ja yhdessä noudatettu kaavaa, että kukaan ei naura näille kiusaaja-pellen "vitseille".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 12:02"]
Joillakin ihmisillä on jokin empatiakävun puute päässä. :) Mullakin oli vuosia työkaveri, joka ilkkui ja piikitteli porukan herkimpiä ihan huvikseen. Ei raukka tajunnut finnisen naamansa alla, että muu porukka vaivaantui suuresti aina kun hän aloitti kiusaamispuheet. Muutaman kerran jopa selän takana palaveerattiin, että miten suhtaudutaan tähän ihmiseen, jotta saataisiin hänet ymmärtämään, että yhden nostaminen silmätikuksi ei ole mukavaa käytöstä.
Hänen käytöksensä oli tosi ikävää ja hän jaksoi kuitenkin aina mainostaa, miten huono henki työpaikalla on. Hän itse teki siitä huonon ja oli lisäksi hyvin laiska työntekijä. Kaikkiaan kyseinen tyyppi oli aivan uskomaton persoona ja täysin kykenemätön näkemään omaa rooliaan. Hän oli tällainen porukan pelle-kiusaaja, kuten häntä sitten kiusatun kanssa kutsuimme. Ei mukavaa sekään, mutta tuossa vaiheessa oli jo kaikki järkipuheet yrtitetty ja yhdessä noudatettu kaavaa, että kukaan ei naura näille kiusaaja-pellen "vitseille".
[/quote]
Tuollaisia ihmistyyppejä näkyy myös ihmissuhteissa.
Mä olin osa kaveriporukkaa jossa oli pariskunta joista tunsin paremmin miehen. Nainen petti sitten tätä mun kaveria ja mies jätti sen, ja nainen yritti saada miestä takaisin mutta mies tympääntyi. Mä olin tän miehen tukena ja me lähennyttiin sitten kun oma parisuhteenikin päättyi juuri aiemmin (etäsuhde). Nainen kirjoitteli miehelle kirjeitä joissa vuodatti sydänvertaan ja pyysi anteeksi, mutta tää kaverini sanoi että ei hällä ole enää tunteita lainkaan sitä naista kohtaan. No mä pysyin kuitenkin molempien kaverina, mutta aika pian tuli selväksi että naisen kanssa se ei onnistu. Nainen teki ihan kaikkensa moittiakseen miestä mulle, ilkkui jopa minua idiootiksi kun vietän aikaani sen luuserin kanssa yms. Mä siis olin enemmänkin sen miehen ystävä kun tän naisen, ja tuntui tosi kurjalta. Huomasin että tällä naisella oli tapana piikitellä kaikkia, ja sillä oli sellainen raivostuttava räkätysnauru toisten kustannuksella. Mulla kiehui aina veret sen seurassa, ja vaikka yritin pysyä tän naisen kaverina niin se oli mahdotonta koska naisen käytös oli niin koulukiusaajan käytöstä että huh huh. Kun mä viimein sanoin sille asiasta että nyt on niin että mä olen sun exäsi kaveri ja en kuuntele enää kun haukut sitä, nainen otti mut silmätikukseen ja alkoi paskanjauhamisen meistä molemmista. En tiedä oliko tän ihmisen vaino se syy miksi lopulta ajauduttiin pariskunnaksi tän miehen kanssa, mutta nyt on oltu naimisissa 10v ja ei voitais onnellisempia olla. :D Kaheli ex nainen yhdisti meidät. :D Kuulin vuosia myöhemmin miten tämä nainen oli ilmoittanut yhteisille kavereillemme että hän jätti aikanaan miehen (eli mun kaverin) koska löysi paremman. Me ei edes viitsitty oikoa niitä sen puheita, mitä väliä ? :D Itsensähän siinä tekee naurunalaiseksi. Joillain ihmisillä on palava tarve tehdä itsestään parempi toisten kustannuksella, eikä ymmärretä että se on läpinäkyvää. Seurauksena on vaan myötähäpeä.
Mä olen joskus ollut naisporukassa (+30vuotiaat) jossa naiset seisoivat piirissä ja kovaan ääneen ilkkuivat lähistöllä istuvia naisia. Osansa sai naisten kampaukset, vaatteet yms. ja kehittivät jonkun ivarunon jota hokivat. Nämä kiusaajat ovat ammatiltaan osa-aikainen henkkamaukan myyjä, toinen on keittiöapulainen ja yksi työtön. Kaikki tupakoivat, ovat huonossa fyysisessä kunnossa ja ovat epästabiileissa parisuhteissa. Se oli järkyttävää kuultavaa, ja ne kiusatut naiset häipyivät baarista aika pian. Mä mietin itse, että mikään muu kuin oma paha olo ja tyytymättömyys omaan elämään ei voi aiheuttaa tollaista kiusaamista. Ne naiset joita kiusattiin olivat kauniita, mutta ujoja ja selkeästi helppoja uhreja näille kiusaajille.
Yökerhoissa en enää käy, mun kimppuunikin on käyty jopa fyysisesti. Vieraat naiset vetävät tukasta mm. syystä että seison heidän edessään, tai tarjoilija ottaa tilaukseni ennen heitä. Naiset on ihan helvetin hulluja, ilkeitä ja kateellisia toisilleen. Tosin eipä näistä nykyisistä kolmekymppisistä miehistäkään ole sen parempia tullut, ilkutaan ja halveksutaan kaikkea, ollaan sarkastisia ja vittumaisia. Se on päivän sana, mitä veemäisempi olet sitä parempi olet.