Lue keskustelun säännöt.
Tiedän että pitäisi jo hake apua
11.05.2014 |
Jos joku muu kirjoittaisi tällä palstalla asioita, joita minulla mielessä pyörii, käskisin mennä hakemaan apua. Miksi en sitten itse osaa viedä itseäni hakemaan apua? Pelkään kai, että olen turha asiakas sielläkin, ettei minussa ole mitään muuta vikaa kuin oma asenne. Että pitäisi vaan ottaa otseään niskasta kiinni ja olla kunnolla, lakata rypemästä kaikessa mielen mudassa, jonka ihan itse olen keksinyt.
Mitä sitten tapahtuu, jos ihan oikeasti olenkin masentunut tai jotain ja lopulta romahdan. Mitä se tarkoittaa, ettei enää jaksa? Minusta tuntuu koko ajan, etten jaksa, mutta jaksan näköjään kuitenkin. Niin että miten niin ei jaksa? Kuoleeko sitä, kun ei enää oikeasti jaksa vai miten niin ei jaksa? Tässä sitä vaan eletään ja hengitetään, vaikka en jaksaisikaan.
Kommentit (7)
Minä melkein odotan sitä, että tulisi se kohta, jolloin en enää jaksa. Jos se olisi vaikka sydänkohtaus, niin osoittaisi ainakin sen, että tämä on todellista. Tai jos vaikka saisi jonkun kohtauksen työmatkalla, niin että ajaisi betoniseinään. Useimmiten tuntuu siltä, että pääni räjähtää ja sisuskaluni sulavat tai että höyrystyn kohta pois olemasta, mutta sitähän ei voi oikeasti tapahtua. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla tapana laittaa tehtäviä asioita muistilistalle, tai muikkareiksi puhelimeen? Jospa vain laittaisit huomiselle, että varaat ajan lääkäriin lähetettä varten, tai vaikka yksityiselle psykiatrille. Et sinä siinä mitään menetä. Jos elämässäsi on ihmisiä, joiden mielestä elämässä pitää "pärjätä ilman terapiaa", jätä heidät omaan arvoonsa (joka ei kummoinen ole). Sinä selvästi koet tarvitsevasi apua, joten siitä vain.
En minä halua lääkärille. Pitäisivät mua hulluna ja luulosairaana. Ei mulla ehkä ole mitään vialla, mistä sen muka tietää, kun mitään ei näy päällepäin. Haluaisin vaan, että tämä olo loppuisi. Kännissä on usein hyvä olla, saa nukuttuakin. ap
Enkä minä voi kellekään kertoa mitä mielessä liikkuu niin kauan kuin on pieniä lapsia. Tulisivat varmaan hakemaan ne pois, kyvyttömältä äidiltä. Ikuinen häpeä, mikään ei parantuisi. ap
Voi ap, olet näemmä kuin minä... Tämä viikko on ollut erityisen rankka, olen juonut ihan liikaa, se ei tietenkään auta kuin sen hetken, kun on humalassa. Olen miettinyt paljon nyt omia ongelmiani, harvinaista, sillä yleensä pohdin muiden ongelmia, siksi olen jättänyt itseni totaaliseen paitsioon. Valitettavasti mulla on vielä juomista tällekin päivälle, mutta jospa vaan voisin huomenna tehdä jo toisin, ostaisin vain kaksi siideriä, enkä kunnon lastia. En uskalla jättää alkoholia kerrasta, pelkään, ettei pumppu kestä tai muukaan osa minusta, mutta jos joisi viikon ajan vain tuon pari ja sitten kokonaan pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 12:28"]En minä halua lääkärille. Pitäisivät mua hulluna ja luulosairaana. Ei mulla ehkä ole mitään vialla, mistä sen muka tietää, kun mitään ei näy päällepäin. Haluaisin vaan, että tämä olo loppuisi. Kännissä on usein hyvä olla, saa nukuttuakin. ap
[/quote]
Älä missään nimessä mene lääkärille/kallonkutistajalle. Se tekee ls-ilmon ja sulta viedään kakrut. Nyt taistelet. Hommaat lapsille pariksi päiväksi hoitajan ja vedät kunnon kännit. Sillä se lähtee taas elämä liikkeelle!
Kun totaalinen romahdus tulee, ei kai sitä sitten enää jaksa sängystä nousta. Itselläni on masennusta ja teen vain ihan välttämättömät kotityöt ja annan itselleni armoa, en vaadi liikoja itseltäni, jotta jotenkin jaksaisin kahden lapsen yh.na.