Lue keskustelun säännöt.
Kirjojen parissa kasvanut nainen + elämänkoulun käynyt mies
17.12.2020 |
Kertokaahan esimerkkejä elävästä elämästä (ja pidetään keskustelu asiallisena).
Millaisiin ongelmiin olette törmänneet? Miten olette ongelmat ratkaisseet vai oletteko ratkaisseet?
Huomio, en tarkoituksella käytä termiä "akateeminen" tai "kouluttamaton". Minusta kouluttamaton ihminen voi erinomaisesti olla viisas, analyyttinen ja monesta kulmasta maailmaa tarkasteleva. Ja samalla korkeasti koulutettu ihminen voi olla käsistään kätevä ja pitää kokreettisesta tekemisestä. Haluaisin nyt kuitenkin keskustelua siitä, miten analyyttisen ja halki-poikki-ja-pinoon -tyylisen ihmisen suhde voisi onnistua.
Kommentit (33)
Kuulostaa siltä että pää kohta kolahtelee patteriin. Osta jääkiekkokypärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein ongelmaa tulee siitä, kun kouluttamaton tuntee alemmuutta kaikkeen "akateemiseen" liittyvään. Eli ihan lukemiseen, tekstien analysointiin ym.
Elämänkoululainen eli pelle mikä on nuoruutensa elänyt sosiaalituilla ja ravannut baareissa kun koulunkäynti ei kiinnosta. Toisilla on aikuisena ammatti ja toiset on loppuikänsä sosiaalipummeja mitkä kaatavat avustukset kurkusta alas.
Onko sulla noin yleensä sitten ihmisten kanssa olemisessa paljon ongelmia? Ihan tavallisia fiksuja ihmisiä suurin osa on. Ihan ammatista tai kouluista riippumatta. Samoin niitä urpoja löytyy joka porukasta oma pieni vähemmistönsä.
Ei tule pitkää suhdetta, kun nainen tuntee itsendä niin paljon paremmaksi, vaikka olisi työtön. Nainen alkaa haluta "parempaa" miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usein ongelmaa tulee siitä, kun kouluttamaton tuntee alemmuutta kaikkeen "akateemiseen" liittyvään. Eli ihan lukemiseen, tekstien analysointiin ym.
Ei tällaisia ole kuin av-palstan ketjuissa. Oikeassa elämässä ihmiset ei jää tuollaisia miettimään. Kuka nyt jostain tekstien analysoinnista elämää suurempaa murhetta ottaa?
Lukeminen ja matala koulutus eivät myöskään välttämättä ole vastakohtia ollenkaan.
Olen käynyt vain lukion. Olen lukenut 52 kirjailijan koko tuotannon - monella toki vain 1-3 kirjaa- plus eurolavallisen tiedekirjallisuutta. Olen kirjoittanut itse muutaman kirjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tuollainen suhde. Tosin, vaikka olen analyyttinen, en ole vatvoja. Mies on myös rahantekijä, eli pitää sitä mittarina, ja minä taas pohdin henkisempiä asioita.
8 v yhdessä ja kyllä tämä toimii. Koska on se kolmas tekijä, mikä meillä on yhteistä. Se on visualisointi ja innovointi. Suunnittelemme uusia bisnesideoita. Olkoonkin, että mies miettii, miten sillä tienaa ja mienä mietin, miten maan laajuinen työttömyys sillä ratkaistaan, mutta kivaa on yhdessä.
Eiköhän tärkeintä ole, että kumpikin hyväksyy toisen sellaisena kuin on, eikä yritä muuttaa toista kaltaisekseen.
Itselleni on elämän suola se, että mies ymmärtää mitä teen työkseni ja mikä siinä ahdistaa. Ymmärrämme ilmiöt ja niiden taustat ja voimme käydä syvällisiä keskusteluja molempia kiinnostavista asioista.
En usko, että viihtyisin jonkun rekkapenan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen ja matala koulutus eivät myöskään välttämättä ole vastakohtia ollenkaan.
Olen käynyt vain lukion. Olen lukenut 52 kirjailijan koko tuotannon - monella toki vain 1-3 kirjaa- plus eurolavallisen tiedekirjallisuutta. Olen kirjoittanut itse muutaman kirjan.
Lukio on paljon enemmän kuin peruskoulu.
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen ja matala koulutus eivät myöskään välttämättä ole vastakohtia ollenkaan.
Olen käynyt vain lukion. Olen lukenut 52 kirjailijan koko tuotannon - monella toki vain 1-3 kirjaa- plus eurolavallisen tiedekirjallisuutta. Olen kirjoittanut itse muutaman kirjan.
Et sinä ole matalasti koulutettu jos olet käynyt lukion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein ongelmaa tulee siitä, kun kouluttamaton tuntee alemmuutta kaikkeen "akateemiseen" liittyvään. Eli ihan lukemiseen, tekstien analysointiin ym.
Ei tällaisia ole kuin av-palstan ketjuissa. Oikeassa elämässä ihmiset ei jää tuollaisia miettimään. Kuka nyt jostain tekstien analysoinnista elämää suurempaa murhetta ottaa?
Kyllä on. Kahdesti olen ollut peruskoulupohjaisen kanssa suhteessa, itse FM. Kumpikin on ilmaissut tuntevansa itsensä tyhmäksi aika ajoin, kun eivät pysyneet keskustelussa tai vaikka leffan analyysissa kärryillä. Ei nämä maisterista tunnu isolta asialta, mutta toiselle ovat jääneet kalvamaan ja aiheuttamaan epävarmuutta.
Oletko koskaan tavannut oikeasti täysin kouluttamattomia ihmisiä? Minä olen liiankin usein, jopa asunut pitkään sellaisten keskellä. Siksi osaankin sanoa, että suurella osalla vähän koulutetuista nousee hyvin herkästi kummallisia defenssejä ja aggressioita jos joutuvat vastakkain minkään "sivistyneemmän" asian kanssa. Itse olen saanut esim. niskaani vuodatuksen siitä, miten yritän alistaa ja nöyryyttää, kun käytin sanaa jota vastapuoli ei ymmärtänyt (minulle ihan normaali sana, hälle ilmeisesti ei). Ja kerran suorastaan piinallisen typerä ja tietämätön naapuri, joka tiesi minun olevan yliopistokoulutettu, alkoi pihalla tavatessa sössöttää miten hänellä onkin sellaista hiljaista tietoa mitä "ikänsä koulun penkillä istuneilla" ei kuulemma ole. Vaati hieman itsekuria olla nauramatta. Huomautan, että en elvistele kenellekään sivistykselläni vaan päinvastoin esim. yritän tietoisesti muunnella sanastoani ja puheenaiheitani "alaspäin" jos huomaan/tiedän että keskustelukumppani ei ole sivistyneemmästä päästä. Silti tulee satunnaisesti tällaisia reaktioita.
Eli kyllä tällainen alemmuutta kokeva ihmistyyppi on aivan todellinen, ja hyvin rasittava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan tavannut oikeasti täysin kouluttamattomia ihmisiä? Minä olen liiankin usein, jopa asunut pitkään sellaisten keskellä. Siksi osaankin sanoa, että suurella osalla vähän koulutetuista nousee hyvin herkästi kummallisia defenssejä ja aggressioita jos joutuvat vastakkain minkään "sivistyneemmän" asian kanssa. Itse olen saanut esim. niskaani vuodatuksen siitä, miten yritän alistaa ja nöyryyttää, kun käytin sanaa jota vastapuoli ei ymmärtänyt (minulle ihan normaali sana, hälle ilmeisesti ei). Ja kerran suorastaan piinallisen typerä ja tietämätön naapuri, joka tiesi minun olevan yliopistokoulutettu, alkoi pihalla tavatessa sössöttää miten hänellä onkin sellaista hiljaista tietoa mitä "ikänsä koulun penkillä istuneilla" ei kuulemma ole. Vaati hieman itsekuria olla nauramatta. Huomautan, että en elvistele kenellekään sivistykselläni vaan päinvastoin esim. yritän tietoisesti muunnella sanastoani ja puheenaiheitani "alaspäin" jos huomaan/tiedän että keskustelukumppani ei ole sivistyneemmästä päästä. Silti tulee satunnaisesti tällaisia reaktioita.
Eli kyllä tällainen alemmuutta kokeva ihmistyyppi on aivan todellinen, ja hyvin rasittava.
Tämä viesti siis vastauksena viestille 7.
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen ja matala koulutus eivät myöskään välttämättä ole vastakohtia ollenkaan.
Olen käynyt vain lukion. Olen lukenut 52 kirjailijan koko tuotannon - monella toki vain 1-3 kirjaa- plus eurolavallisen tiedekirjallisuutta. Olen kirjoittanut itse muutaman kirjan.
52 kirjailijan tuotannon lukeminen nyt ei ole kovin kummoinen määrä vielä, elleivät nämä kirjailijat ole sitten aivan poikkeuksellisen tuottoisia.
Vierailija kirjoitti:
Usein ongelmaa tulee siitä, kun kouluttamaton tuntee alemmuutta kaikkeen "akateemiseen" liittyvään. Eli ihan lukemiseen, tekstien analysointiin ym.
En ole huomannut mutta en kyllä hiero koulutustani kumppanin naamaan.
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan tavannut oikeasti täysin kouluttamattomia ihmisiä? Minä olen liiankin usein, jopa asunut pitkään sellaisten keskellä. Siksi osaankin sanoa, että suurella osalla vähän koulutetuista nousee hyvin herkästi kummallisia defenssejä ja aggressioita jos joutuvat vastakkain minkään "sivistyneemmän" asian kanssa. Itse olen saanut esim. niskaani vuodatuksen siitä, miten yritän alistaa ja nöyryyttää, kun käytin sanaa jota vastapuoli ei ymmärtänyt (minulle ihan normaali sana, hälle ilmeisesti ei). Ja kerran suorastaan piinallisen typerä ja tietämätön naapuri, joka tiesi minun olevan yliopistokoulutettu, alkoi pihalla tavatessa sössöttää miten hänellä onkin sellaista hiljaista tietoa mitä "ikänsä koulun penkillä istuneilla" ei kuulemma ole. Vaati hieman itsekuria olla nauramatta. Huomautan, että en elvistele kenellekään sivistykselläni vaan päinvastoin esim. yritän tietoisesti muunnella sanastoani ja puheenaiheitani "alaspäin" jos huomaan/tiedän että keskustelukumppani ei ole sivistyneemmästä päästä. Silti tulee satunnaisesti tällaisia reaktioita.
Eli kyllä tällainen alemmuutta kokeva ihmistyyppi on aivan todellinen, ja hyvin rasittava.
Erikoista, itse en ole näihin törmännyt kertaakaan.
Mä olen juuri tuollainen kirjojen parissa kasvanut nainen (ja myös akateemisesti koulutettu). Olen ollut monessa suhteessa, jossa mies on ollut enemmänkin elämänkoululainen. Mua se ei ole niinkään haitannut, koska heillä on ollut muita taitoja, mutta heille tämä asetelma on aiheuttanut epävarmuutta, ja siitä taas seurannut ongelmia.
Olin tuollaisessa suhteessa, ja kyllä minä naisena aloin melko pian hävetä miestäni. Sitten ymmärsin erota.
Nykyään minulla on sellainen kumppani, jonka kanssa pystyn keskustelemaan mistä vain. Ei ole pitkä eikä jännä eikä tuuheatukkainen, ainoastaan älykäs, sivistynyt ja empaattinen. Paras mies.
Hyvin! Itse olen korkeakoulutettu, ja vähän liiankin pohdiskeleva ja lukeva, mutta olen aina pitänyt ihan erilaisista miehistä. Hetkissä ja aisteissa eläjistä, usein vähän kouluja käyneistä. Tarvitsen oman pääni sisään sulkeutuneisuuden vastapainoksi ihan erilaista paria, oman liian rationaalisuuteni ja viileyteni vastapainoksi tunneihmistä.