Mistä hengellisestä tilaisuudesta sinulle on jäänyt paras mieli?

Tämä ei tapahtunut hengellisessä kokouksessa eikä kerralla, mutta pääsin eräästä todella epäterveestä lahkosta irti ja siitä lähtien Raamatun sanoman terve, ja ennenkaikkea raitis opetus terveiltä ihmisiltä ja itse tutkittuna on tuottanut suurta iloa ja helpotusta.

Ei enää mitään ihme ilmestystietoa jatkuvalla virralla eikä minkään jumalallisten salaisuuksien etsimistä eikä jatkuvaa symboliikan hysteeristä tarkkailua ja kaksoismerkitysten etsimistä, ei mitään ihme manifestaatioita eikä enää ikinä tarvitse osallistua minkään "voiman" tai "voitelun" etsimiseen! Ihanaa, aivan ihanaa :)

Suviseurat. :)

Joulukirkoista joissa lauletaan kauniita lauluja ja vanhojen sukulaisten hautajaisista, joissa muistellaan vainajaa. Häätkin ovat suht ok, mutta kaste- ja rippijuhlista en pidä ollenkaan. Niissä kun tulee tunne, että lapsi laitetaan tilanteeseen, jossa omaa tahtoa ei paljoa kysellä. Rippi on monelle teinille väkinäinen sukulaisten rahastusjuhla. Vanhat ihmiset taas ovat monesti ehtineet sunnittelemaan näköisensä hautajaiset. Niissä on joskus kivoja yllätyksiä. Vanhat ystävät yllättävät kertomalla jotain uutta vainajasta.

Kauneimmat Joululaulut joka vuosi. Parasta on, jos ulkona on lunta ja pieni pakkanen.

ei mistään

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 12:04"]

Ripari oli ihan mahtava. 

[/quote]

Olihan se juu, mutta ne mahtavat jutut oli kaikkea muuta, kuin ne puisevat uskontotunnit. Tosiasiassahan riparin mahtavuus tulee juuri siitä, että päästään mukavan porukan kanssa leireilemään. 15 vuotiaita tyttöjä ja poikia samalla leirillä, tottakai se on kivaa.

Pirkko Jalovaaran rukousilloista; olen monet avut saanut Pirkolta. Hänellä on suora yhteys yläkerran Isäntään. Pirkko osaa upealla tavalla kanavoida täsmäavun PH:ltä rukoiltavan ongelmakohtiin.

Kirkon lapsikuorosta 80-luvulta. Ei uskonnollista painostusta,.vain laulun iloa. Kiitos Uolevi-kanttorin!

Pääsiäismessu Kakskerran kirkossa pari vuotta sitten. Pappi puhui asiaa, innostavasti ja koskettavasti. Kun tilaisuus päättyi, ulkona oli ihana keväinen auringonpaiste. Kirkkomaa rajoittuu mereen. Kävelin rantaan ja minä koin, että pitkän pimeän talven jälkeen Pyhä Henki valoi minuun toivoa niin Sanassa kuin luonnossakin.

Kun tuntuu raskaalta, palaan mielessäni siihen pääsiäisaamuun, sen aamun valoon ja toivoon ja saan uutta voimaa.

Tilaisuudesta jäi mieleen myös virsi, jossa pörrää toukomettiset ja aurinko on ristin päällä valkea ja punainen, se virsi kosketti.

Meditointihetki syysvaelluksella. Siinä oikein tunsi olevansa yhtä luonnon kanssa eikä työstressit koskaan ole ollut yhtä kaukana.

Galwayn tuomiokirkossa Irlannissa lauantai-illan messu. Ihan tavallinen ilta silti iso kirkko täyttyi ääriään myöten ja oli paljon nuoria ihmisiä. Ei meidän tuomiokirkossa koskaan. Koin suurta kristittyjen välistä yhteyttä vaikka en ole katolilainen.

Etsin pitkään sopivaa seurakuntayhteyttä. Menin hetken mielijohteesta naapuriseurakunnan raamattupiiriin. Parkkiksella meinasin luopua ajatuksesta, mutta joku tuli ovelle ja kutsui minua vaikka olin myöhässä.

Piirissä oli rakastava, rakentava, ystävällinen henki. Minua kohdeltiin kuin olisin käynyt siellä aina. Olin tullut hengelliseen kotiin. Rentoa, ei nipotusta, silti Raamatun sanassa pysyen ja sitä tutkiskellen.

Vaellusripari kokonaisuudessaa. Erityisesti se vaellusosuus tuntureilla.

Ripari oli ihan mahtava. 

Harlem Gospel Choir'n konsertti viime syksynä Finlandia-talossa.

Varhaislapsuuden joulukirkot aikaisin aamulla. Jo matka tuntui jännittävältä halki pimeyden ja ohi vanhan hautausmaan, jolla jo muutama kynttilä lepatti. Harras mieli alkoi kehkeytyä jo matkalla. Kirkko oli täynnä väkeä, kuoro aloitti aina samalla laululla ja virret soivat mahtavasti. silloin vielä ihmiset todella veisasivat eivätkä vain inisseet kuten nykyään. Puheita lapsi ei tietysti kuunnellut kovin tarkkaan, mutta tunnelma kosketti jo aivan pieniäkin. Se tunnelma säilyi pitkään mielessä. Joskus tuntuu, ettei sellaista enää koe missään. Kai se on niin, että aikuinen ei enää osaa ottaa niin avoimin mielin vastaan kokemuksia. Sitä on muuttunut liian rationaaliseksi.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus. Nuori pappi puhui Jeesuksen antamasta esikuvasta johtajana ja vertasi sitä talvisodan suomalaisiin johtajiin. Sain siitä saarnasta viisautta omaan työhöni opettajana ja ymmärsin, että Raamatusta tosiaan löytää rakentavia ohjeita elämään. Suhtautumiseni työhöni ja oppilaisiin muuttui positiivisesti tuon saarnan vaikutuksesta.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 12:11"]Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus. Nuori pappi puhui Jeesuksen antamasta esikuvasta johtajana ja vertasi sitä talvisodan suomalaisiin johtajiin. Sain siitä saarnasta viisautta omaan työhöni opettajana ja ymmärsin, että Raamatusta tosiaan löytää rakentavia ohjeita elämään. Suhtautumiseni työhöni ja oppilaisiin muuttui positiivisesti tuon saarnan vaikutuksesta.

[/quote]

Saarnaan liittyvän tekstin voi lukea blogista juhosblog.blogspot.fi Se on kirjoitettu 5.12.2009

Käyn Sunnuntaisin Jehovan todistajien kokouksissa kuuntelemassa yleisöesitelmiä, aiheet ovat mielenkiintoisia ja rakentavia, yleistietomäärä lisääntyy, sekä Raamatun tuntemus, koska siellä käytetään ahkerasti Raamattua. Tiedon myötä saatavaa iloa ei voi verrata mihinkään muuhun asiaan. Hyvä tulevaisuuden odote poistaa stressiä ja luo turvallisuuden tunnetta. Suosittelen kaikille.

Kyllä se on varmaan Enochian Crescent nimisen black metal bändin konsertti. Kohta jossa bändi heitti raamatun yleisöön ja minä sekä silloin 8-vuotias poikamme pääsimme repimään ja polttamaan sitä oli todella koskettava hetki. Lavalta kaadettiin myös symbolisesti verta yleisön päälle, jolloin tunsin tulleeni kastetuksi uudelleen, päästen eroon viimeisistä sairaan elämänvastaisen kristinuskon rippeistä sielussani.