Pidätkö pitkiä hiuksia vaikeahoitoisina?
Mä en muuten, mutta latvojen kampaus on aina suihkun jälkee ihan hirveetä, ku ne on ihan takussa. :-/ Kraaps kraaps vaan...
Kommentit (39)
Itselläni pitkät hiukset eivät olleet vaikeahoitoiset. Pesutakutkin selvisivät itsestään hiusten kuivuessa. Samalla tämä tietysti tarkoitti sitä, että mitään poninhäntää tai tiukkaa lettiä kummempaa kampausta ei voinut edes ajatella, koska aukesi ja suoristui itsestään, yritti sitä sitten tukea millä tökötillä hyvänsä. Tämän takia en pitänyt niitä kovinkaan tyylikkäinä ja vaihdoin kampauksen lyhyempään mutta glamoröösimpään malliin.
Mulla on puoleen selkään pitkät suorat hiukset eikä tarvitse tehdä mitään muuta kun pestä kerran tai kaksi viikossa ja antaa kuivua. Jos hiukset pitää hyväkuntoisina, ne saa kyllä normaalisti harjattua. Itselleni ei tule takkuja ollenkaan ja pidän hiuksista tosi hyvää huolta, just pesen vaan enintään 2 kertaa viikossa (hiukset ei tule kuiviksi latvoista kun ei pese koko ajan) ja ennen pesua laitan yöksi kookosöljyä hiuksiin. Kiharat hiukset tietenkin takkuuntuu helpommin, mutta esim eräällä tutullani on samanlainen hiustyyppi kuin mulla ja ne on ihan hirveä takkukasa kun se vaalentaa niitä joka kuukausi ja pesee melkein joka päivä. Ja muuten se hiusten harjaaminen heti suihkun jälkeen vahiingoittaa helposti hiusta kun hiukset haaroittuu ja katkeilee eniten kun ne on märät. Kannattaa ainakin käyttää hiuksiin jätettävää hoitoainetta pesun jälkeen ja vaikka yrittää sormikammata hiuksia kun ne on kosteat, mutta se itse harjaaminen jättää tehtäväksi kun hiukset on kuivat, koska se harjaaminen saa ne vaan vielä huonokuntoisemmiksi.
Pidän, erittäin vaikea hoitoisena.
Minulla alaselkään asti, paksu ja äärimmäisen takkuuntuva hius. Saan olla koko ajan selvittämässä sitä ja esim. yksi yö hiukset auki niin aamulla saan repiä rastoja auki. Hiukseni siis takkuuntuu erittäin herkästi ihan kunnon rastakasaksi, vaikka onkin hyväkuntoinen. Myös pesussa ja kuivaamisessa menee kauan aikaa, pidän hiustenpesua jopa vaivalloisena. Kuivaan hiukseni aina föönillä, joten oma hiustenlaittokäsitykseni ei ole märkänä harjaus ja tukka ponnarille. Normaalisti kuivaan hiukset föönillä harjan kanssa ja laitan hiuspuuteria vähän tyveä nostamaan, tämä on ns. pikahiustyylini. Menoihin sitten suoristan/kiharran hiuksiani, teen lettejä jne. Auki pidän tukkaani melkein aina.
Hyvinä puolina se, että luonnollinen väri (raidoitettu oma pohja) ei vaadi värjäystä juuri koskaan ja ilman hiustenleikkuutakin porskuttaa vaikka vuoden. Ja kyllä pitkä tukka on laitettuna vaan niin kaunis ja itselleni suuri ylpeydenaihe. Miehenikin rakastaa hiuksiani.
Se vähän riippuu. Itselläni on pitkä tukka, ja on se jossain määrin vaikeahoitoinen, koska laittamatta tukkani on surkea liru hiirenhäntä.
Siinä mielessä pitkä tukka on helppo, että sen voi aina vetää ponnarille. Useimpina päivinä arkisin minulla onkin ponnari tai nuttura. Mutta jos minä hentotukkainen haluan pitää hiuksia auki, sitten onkin puolen tunnin hiustenlaitto edessä, että saain auki olevasta tukasta hyvännäköisen. Hommaan kuuluu pohjalle tuuheuttava hiuspuuteri, tyviin vahaa kohottamaan ja tukemaan, sitten muotoilusuihke ja suoristusraudalla laineita, lopuksi hiuslakka.
En vaikeahoitoisina, mutta aika työläinä. En silti koskaan leikkaisi hiuksiani lyhyeksi, kertahairahdus teini-iässä riitti. Minulla on pitkähiuksisen ihmisen identiteetti. :-) Hiusöljy (vaikka Moroccanoil) pesun jälkeen auttaa selvittämään ja hoitamaan latvoja. Pyrin antamaan hiusten kuivaa itsekseen mahdollisimman usein, föönaaminen vie ikuisuuden ja tekee hiuksista koppuraiset. Sen jälkeen on joka tapauksessa pakko suoristaa hiukset, koska pinta menee kuivaajasta niin söhryiseksi. Hiukseni ovat siis ristiselkään saakka ulottuvat, hieman luonnonkiharat ja raidoitetut.
Joopa joo, taas samaa lässytystä. Minä ainakin pesen hiukset joka päivä ja föönaan, käytän hiusöljyä ja suoristan tai kiharra. Ponnarikaan ei ole mikään "helppo" kampaus minulle kun suoristan ensin ja kuohkeutan hiuksiani vielä lakalla ja pöyhimällä. Joka päivä muotoilen hiukseni jollain tapaa. Värjäyksen olen lopettanut, en tiedä aloitanko enää. Ja pitkät hiukset on.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 11:53"]Joopa joo, taas samaa lässytystä. Minä ainakin pesen hiukset joka päivä ja föönaan, käytän hiusöljyä ja suoristan tai kiharra. Ponnarikaan ei ole mikään "helppo" kampaus minulle kun suoristan ensin ja kuohkeutan hiuksiani vielä lakalla ja pöyhimällä. Joka päivä muotoilen hiukseni jollain tapaa. Värjäyksen olen lopettanut, en tiedä aloitanko enää. Ja pitkät hiukset on.
[/quote]
Enkä ikinä leikkauttaisi lyhyiksi kun hiukseni ovat vieläpä paksut. Ainoa helpotus lyhyisiin hiuksiin nähden on se, että ei tarvitse leikkauttaa niin usein. En todellakaan ole valinnut pitkiä hiuksia niiden "helppouden" takia, vaan ulkonäön.
Riippuu hiuksista. Mulla on luonnonkiharat hiukset eikä mikään hoitoaine siloita takkuja, aina kamala harjaaminen. Silti pidemmät hiukset ovat paljon helpommat, kun lyhkäsenä hiukset menevät minne haluavat, kihartuvat typerän näköisiksi ja kostealla ilmalla hiukset muuttuvat pehkoksi.
Tyttärellä taas on pepun päälle ulottuat piiiitkät ja paksut hiukset. Niissä on jo kova harjaaminen ja varmasti helpottuisi, jos leikkaisi lyhyemmiksi.
Mun mielestä pitkän tukan pesu ja kuivaus on vaativaa.
Mulla on pitkä ja paksu tukka, jonka kuivaus jostain syystä vie tooosi kauan (kampaajatkin aina ihmettelee). Eli hiusten pesu pitää tarkkaan ajoittaa, en mitenkään ehtisi esimerkiksi aamulenkille tai muutenkaan pestä tukkaa aamulla ennen töihin lähtöä, vaikka heräisin puoli kuudelta.
Muutenkin hiusten pesun jälkeen ja vaikka ulos lähtemiseen pitää varata parin tunnin "varoaika". Yleensä annan hiusten kuivua itsekseen ja siihen menee se pari tuntia. Jos föönään, niin siihenkin menee helposti ainakin 45 min + mahdollinen suoristaminen päälle. Eli siinä mielessä pitkät hiukset ovat hieman vaativat. En koskaan pese hiuksia ex tempore - kun niissä on se kuivattaminen, joka vie aikaa.
Toki myös kampaajalle menee aikaa, 3 tuntia, kun leikataan ja värjätään ja hinta noin 180 euroa, lyhyemmällä tukalla selviäisi halvemmalla.
Olen vähentänyt hiusten pesun kahteen kertaan viikossa kun hiukset ovat pitkät. Joskus jopa kerta viikossa riittää. Kuivashampoo on hyvä hätäapu jollen jaksa tai ehdi pestä tukkaa suunniteltuna iltana. Aiemmin pesin lyhyet hiukset päivittäin. Päänahkani voi paljon paremmin.
Kaikki on kiinni tuurista, siitä millaiset hiukset on saanut. Käyn joka päivä suihkussa ja pesen hiukset samalla, näin olen tehnyt jo vuosien ajan, ja ihan hyvässä kunnossa hiukset ovat. Sen olen huomannut että shampoo&hoitoaine vaikuttaa paljon, esim. ennen hiukseni menivät enemmän "päätä myöden" kunnes vaihdoin ns. "vähemmän hoitaviin" tuotteisiin, jolloin hiuksiin tulee enemmän kuoheutta, liian "tehokas" hoitoaine latistaa hiusta.
Aiemmin värjäsin hiuksiani, en enää, ja oma väri on mielestäni paremman värinen mitä muistinkaan. Se väri mitä juurikasvussa näkyi ei vastaa todellisuutta, pitkissä hiuksissa on luonnostaan hieman raitoja ja eloisuutta, sitä ei pienestä juurikasvsta hahmota.
Yksi syys miksi hiukseni voivat hyvin on varmasti myös se että käsittelen niitä vähän. Fööniä käytän harvoin, vain silloin jos pitää saada hiukset nopsasti kuiviksi, suoristusrautaa vain silloin kun on juhlia tmv. ja haluan hiuksistani mahdollisimman "laitetun" näköiset.
Kyllä, siksi mulle puolipitkä on paras pituus.
Pitkään tukkaan kului paljon erilaisia hoitoaineita ja laittaminen oli hankalaa. Pitkä näyttää myös helposti "roikkuvalta" jos sitä ei laita (föönaa, suorista). Mulla on paksu lasimainen hius. Puolipitkää tulee pidettyä enemmän auki ja se on freesimmän näköinen. ja tietenkin helppohoitoisempi.
Mulla ei nyt mikään superhyper-pitkä oo, mutta koen aika helppona. Pesen yleensä joka toinen päivä iltaisin, annan hetken kuivua itsekseen ja föönään melkein kuiviksi, ja sen jälkeen laitan sukkakiharat tai panta kiharat, ja aamulla hiuksissa on kivat laineet. Usein töissä kyllä pidän hiukset kiinni, nutturalla, letillä tai poninhännällä. Toisaalta erilaisiin hoitotuotteisiin menee ehkä enemmän rahaa kuin jos olisi lyhyt. Mun hiukset on aika helposti takkuuntuvat/pörrööntyvät ja pitää olla hyvät tuotteet, jotta ne pysyy hyväkuntoisen näköisinä.
pitkät on helpot, yleensä pidän kiinni. Ponnari ja se kääräistynä muutaman kerran käden ympäri ja hainleuka kiinnittämään, siihen päällä joku nauhajuttu. Eli pese ja pidä. Välillä menee parikin päivää etten avaa sitä viritelmää, jotenkin vähän leviää ja on paremman näköinen kuin heti tehtyä.
Mies leikkaa latvat ajoittain ja siinä se. Lyhyessä pitäisi olla jatkuvasti permis, on senverran pahat pyörteet takaraivolla, näytän lähes kaljulta kun ne vääntää hiukset pois parista kohtaa.. Pitäisi myös olla laittamassa niitä joka hekutin lähtöön.
Mielummin pitkä kuin pätkät.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Lyhyet on paljon vaikeammat.
Miksi lyhyet on vaikeammat? Ainakin omat lyhyet ovat helpommat kuin entiset pitkät. Vähemmän aikaa menee pesuun ja kuivaamiseen.
En ymmärrä. Harjaat hiukset ennen pesua, ja sitten kampaat märkänä. MIkä ongelma?
Vierailija kirjoitti:
No kyllä siili on aika helppo, kokeilkaapas joskus. Mikä tunne suihkussakin...
Mulla oli puoleen selkään ulottuva tukka , helpoin ikinä. Nyt on lyhyt , käy säännöllisesti leikkauttamassa , värjäämässä. Rahaa palaa. Olen kohta 70 , uskaltaiskohan leikkauttaa kesäksi siilin. Miten nopeaan se kasvaa?
Muuten ei mutta jatkuva takkuuntuminen ja rasvoittuminen on raivostuttavaa. Välillä tekisi mieli ajaa hiukset kokonaan pois
Pitkät hiukset on helpommat, jos lyhyillä ei tarkoiteta jotain sänkityyliä. Pesun jälkeen vaan selvitys kammalla. Aamulla harjaus ja tukka ponnarille ja menoks. En tykkää hiustenlaitosta, vie liikaa aikaa aamuisin. Kampaajalla käyn n. 3 kk välein värjäyksessä ja siistimässä latvat. Lyhyttä saisi olla leikkaamassa melkein kuukauden välein.