Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Läheisyyden puute ahdistaa

Vierailija
03.05.2014 |

olemme noin kolmikymppisiä yhden lapsen vanhempia ja minua ahdistaa todella paljon se, että en saa vaimoltani minkäänlaisia läheisyyttä. Seksiä on kerran kuussa, ja muuten ei mitään fyysistä kontaktia hänen puoleltaan. Minä yritän huomioida häntä usein ja annan pusuja yms, mutta minkäänlaista vastakaikua ei tule. Hän on sanonutkin, että ei vain ole sellainen ihminen joka kaipaa läheisyyttä.

 

mitä minun kuuluu tehdä, koska tämä tilanne ahdistaa paljon. Kaipaan kosketusta, ja sitä tunnetta, että joku pitää minusta myös fyysisesti. En haluaisi pettää, enkä erota, mutta en myöskään olla näin ahdistavassa suhteessa.

 

Minua ärsyttää myös se, että vaimoni mielestä minun täytyy tyytyä siihen, että hän ei kaipaa läheisyyttä enempää, mutta hänen ei tarvitse ottaa minun tarpeitani huomioon.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
04.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on erittäin hyvä kysymys, johon minulla ei ole vastausta.

 

Me ollaan oltu yhdessä jo yli 20v. Ja tuossa pari vuotta sitten vaimo sanoi, että kosketukseni inhottaa häntä ja viikkoa myöhemmin, että en saa koskea ilman lupaa. Minä tuumasin, että ei kosketa sitten.

 

Kauhukseni olen huomannut, että hän ei tosiaankaan koske minua lainkaan. Eli kaikki halaukset, suukot, kainalokkain olemiset, vierekkäin nukkumiset, kaikki ovat tapahtuneet minun aloitteestani - en huomannut tätä ollenkaan, ennen kuin lopetin itse. Ja nyt kosketusta ei ole lainkaan. Ja vaimo ei kärsi tilanteesta lainkaan - päinvastoin on iloisempi kuin vuosiin :(

 

Eli minä katselen ympärilleni ja kun sopiva nuori nainen sattuu kohdalle eroan kyllä!

Vierailija
2/9 |
04.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vietä aikaasi Ruuhkabussissa  ympärilläs on silloin paljon ihmisiä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
04.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se tekee olon kylmäksi ja yksinäiseksi vaikka toinen on siinä vieressä.

Vierailija
4/9 |
04.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

numero 4 sanoi hyvin. On yksinäinen olo vaikka toinen on vieressä.

 

nro 2: Tuosta kannattaisi kyllä keskustella jo syvemmin, koska kosketuksen inhoaminen ei kuullosta oikein hyvältä. Ehkä eron miettiminen olisi paikallaan.

 

Meillä vaimo ihan tykkää kosketuksesta, mutta meilläkin minä olen se joka tekee 99% aina aloitteen. Todella harvoin hän ottaa vaikka kädestä kiinni, tai antaa pusun. Se tuntuu hyvältä, mutta samalla ahdistavalta kun tietää, että seuraavaan kertaan voi vierähtää taas kuukausia.

 

Yhdesä olemme tosiaan olleet jo kymmenisen vuotta.

 

-ap

Vierailija
5/9 |
05.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

me ollaan oltu mieheni kanssa vuoden ja hän on sanonut mulle ettei ole mitään läheisyyden kipee tms... Me pussaillaan yleensä mun tahosta ja seksiä pitää "ruinata" sitäkin kerran viikkoon jos silloinkaan. Minusta ois ihana että minua hyväillään yms mutta mies taas ei.  SUUTUTTAAA!!

Vierailija
6/9 |
05.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä rakastan pitää hyvänä eikä sen tarvi aina johtaa seksiin.

voi kosketella, suukotella halia yms kivaa julkisillakin paikoilla.

Ja seksiä ei tarvi ruinata, mutta ehdottaa nainen saa se on myös kivaa.

 

M43

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
05.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervetulo todellisuuteen ap :).

 

Pari skenaaniota tuossa. Jos pelkästään pikkulapsiajan poikkeustilanne naisten hormoni-,  väsymys-  ja muine ongelmineen, niin toivoa on.

 

Mutta vaikka vaimo tuosta nousisi muutaman vuoden kuluttua, niin ap:lle jäävä katkeruus ja negatiivinen muistijälki voi pilata suhdetta senkin jälkeen.

 

Toinen vaihtoehto tuossa on pysyvä olotila. Vaimo tsempannut lapsen saantiin saakka ja nyt kun mies rengastettu ja lapsi saatu, niin voi olla "oma itsensä". Ei siis välttämättä tietoista toimintaa, mutta näin kärjistetysti sanottuna. Vertaistukea vaimolle löytyy livenä ja netistä, eli kun kun lapsi yhdessä hankittu, niin mies ei voi valittaa tilanteesta ja hänellä on oikeus olla oma itsensä.

Vierailija
8/9 |
11.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vertaistukea täältä. Aivan sama tilanne. Vaimo ei hipaisekkaan, seksiä ei myöskään ole. Tuntuu että vaimon pääfocus on nykyään televisionkatselussa ja lihomisessa.

Sanotaan että nelikymppisinä naiset vapautuvat seksuaalisesti, vaimoni luuli varmaan että vapautuu seksistä.

Tietysti kun ikää tulee, täytyy katsoa kriittisesti peiliin, haluaisitko sinä seksiä sinunlaisesi henkilön kanssa?

Myös  jos testotaso laskee, niin se vie myös naisen halut.

Oletko johtavassa asemassa? Silläkin on kuulemma merkitystä.

Olen perusjamppa ei siinä  naista kauaa kuumenneta.

On kyllä ihan pirun masentavaa. Tekisi mieli hakata päätä seinään, ja usein hakkaakin, kun lapset eivät näe.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
11.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teille perusjampoille tiedoksi, että taatusti löytyy nainen joka sitä läheisyyttä ja rakkautta on valmis antamaan ja ottamaan. Miksi jäädä lasten takia virumaan onnettomaan suhteeseen. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi kaksi