Missä menee pettämisen/sivusuhteen raja?

[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 23:26"]

Kertokaa oma mielipiteenne missä teidän mielestä menee pettämisen/sivusuhteen raja.

Itselläni nyt sellanen tilanne, että oon naimisissa, mutta nään noin kerran viikossa erästä miestä, jota haluan ja johon oon rakastunu. Mun miehelle oon sanonu että ollaan vaan ystäviä ja mun mies tietää kaikista mun käynneistä siellä. Tapaamisten lisäks soitellaan ja tekstaillaan. Tuntuu, ettei ystävyys oo kuitenkaan koko totuus asiasta, koska kun me nähään me istutaan sylikkäin ja hyväillään toisiamme ja suudellaan ihan kunnolla ja intohimoisesti. Oon myös lähettäny itestäni sille alastonkuvia ja muita eroottisia viestejä. Ei olla kuitenkaan kertaakaan (ainakaan vielä) harrastettu seksiä, koska se on jotenkin sellanen raja että siitä ei oo paluuta, vaikka molempia kyllä haluttaa. Eli onko tää teidän mielestä jo suhde ja pettämistä vai vaan lähellä sitä?

[/quote]

No jos oot tehnyt käytännössä kaiken muun paitsi mennyt seksin suhteen loppuun asti,niin kyllä,tuo on pettämistä.Ja lisäksi valehtelet miehellesi että kyse on vain ystävyydestä,mitä se ei selvästikään ole. Sitä pettäminen nimittäin on,luottamuksen rikkomista ja asioiden salaiua kumppanilta.Miksi et eroa,jos se toinen mies on niiin vastustamaton?!

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:42"]

Miksi et ole kysynyt asiaa mieheltäsi, eli: hei, olisko tää sinusta väärin jos me ... ja sitten kerrot asiat, joita et itse katso pettämiseksi, noi, mitä olet tehnyt. Ja tämä siis ennen kuin teit niitä.

[/quote]

No niin mä kysyinkin... Ja tein silti. Paha minä.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:46"]

[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 23:26"]

Kertokaa oma mielipiteenne missä teidän mielestä menee pettämisen/sivusuhteen raja.

Itselläni nyt sellanen tilanne, että oon naimisissa, mutta nään noin kerran viikossa erästä miestä, jota haluan ja johon oon rakastunu. Mun miehelle oon sanonu että ollaan vaan ystäviä ja mun mies tietää kaikista mun käynneistä siellä. Tapaamisten lisäks soitellaan ja tekstaillaan. Tuntuu, ettei ystävyys oo kuitenkaan koko totuus asiasta, koska kun me nähään me istutaan sylikkäin ja hyväillään toisiamme ja suudellaan ihan kunnolla ja intohimoisesti. Oon myös lähettäny itestäni sille alastonkuvia ja muita eroottisia viestejä. Ei olla kuitenkaan kertaakaan (ainakaan vielä) harrastettu seksiä, koska se on jotenkin sellanen raja että siitä ei oo paluuta, vaikka molempia kyllä haluttaa. Eli onko tää teidän mielestä jo suhde ja pettämistä vai vaan lähellä sitä?

[/quote]

No jos oot tehnyt käytännössä kaiken muun paitsi mennyt seksin suhteen loppuun asti,niin kyllä,tuo on pettämistä.Ja lisäksi valehtelet miehellesi että kyse on vain ystävyydestä,mitä se ei selvästikään ole. Sitä pettäminen nimittäin on,luottamuksen rikkomista ja asioiden salaiua kumppanilta.Miksi et eroa,jos se toinen mies on niiin vastustamaton?!

[/quote]

No ei se niin vastustamaton oo että oisin valmis luopumaan miehestäni.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:44"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:40"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:16"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:13"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:10"]

Oisin suorastaan riemuissani, koska sitten voitais tehä sopimus että molemmat saa tahoillaan tehdä niin. oon ehdottanu vapaata suhdetta monet kerrat mutta siitä tulee aina vaan riitaa.

[/quote]

Silloin ei petetä, vaan jos halutaa vapailla niin vapaillaan sinkkuna tai etsitään kumppani, jolle vapailu on ok.

[/quote]

Totta. Muttaku en suhteen alussa tajunnu etten osaa olla vaan yhden kanssa. Jos oisin tienny miten vaikeeta on olla vaan yhden kanssa en oiskaan menny naimisiin tai oisin menny naimisiin sellasen kaa joka on halukas vapaaseen suhteeseen. Mutta nyt kun ollaan jo naimisissa ja meillä on lapsi niin tää on vaikee tilanne.

[/quote]

Pystytkö eläytymään lapsesi asemaan ollenkaan? Oletko kuullut sanontaa lapsen koti on "vanhempien suhteessa". Miehesi ilmeisesti on niin kypsä, että ajattelee noin, kun ei suostu vapaaseen suhteeseen. Olet kerrassaan aivan kypsymätön, miksi olet lapsen hankkinut? Entäs jos tulee uusi lapsi, kenelle miehelle sen hankkisit?

[/quote]

Kiitos saarnasta. 

[/quote]

Et vastannut kysymykseeni.

Kaikki mitä teet tämän toisen miehen kanssa mutta et halua kertoa miehellesi, on pettämistä.

Ystävien kanssa ei suudella intohimoisesti eikä ystäville lähetellä eroottisia alastonkuvia.

Olet pettänyt.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:38"]

[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 23:52"]

Mulla ei tulis kyllä mieleenkään kertoa miehelleni jos oon ihastunut johonkin.

[/quote]

Minä kerroin syystä että haluan olla mahdollisimman avoin. Avoimuus vähentää pettämisen riskiä, kun ihastus ei ole enää mikään salamyhkäinen salaisuus ja fantasia, tunteet kuolee nopeammin. Yhden kerran olen kunnolla ihastunut ja syy ei ollut miehessä eikä meidän suhteessa, vaan reagoin elämässäni tapahtuviin dramaattisiin muutoksiin ilmeisesti ihastumalla. Yritin pakoilla kipeitä tunteita jollain positiivisella ja koukuttavalla. Kun kerroin asiasta miehelleni, niin muutama kuukausi ja tunteeni olivat laimentuneet. Mies ei suuttunut eikä loukkaantunut, suhtautui todella järkevästi.

[/quote]

Kröhöm, mistä olet sepittänyt tuon ainoaksi selitykseksi? Syy on aina myös miehesi ja sinun suhteessasi. Tuossa ei ole mitään järkeä. Olet tajunnut terapeuttisi väärin, jos hän on mukamas noin sanonut. Olen itse parisuhdeterapiassa, koska ihastuin ja rakastuin toiseen ja kerroin sen miehelleni ja hänkin kyllä suhtautui siihen todella kypsästi. Ja minullakin oli itselläni vaikeaa jne mutta ei tulisi mieleenikään "ulkoistaa" minun ja mieheni välejä tapahtumasta. Koska se rakkaus jota kaipasin, on löydettävissä minun ja mieheni suhteesta. Ihastumalla toiseen vain asia nousi tietoisuuteeni, että jotain puuttuu. Siksi menimme parisuhdeterapiaan. Eikä terapeutti sanonut mitään tuollaista tuubaa, kuin sinulle on sanottu(?). Sanoi nimenomaan, että ihhastumiseni on ihan ymmärrettävä, MUTTA  ne asiat, joita siitä hain, ovat olemassa nykyisessä suhteessani.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:38"]

[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 23:52"]

Mulla ei tulis kyllä mieleenkään kertoa miehelleni jos oon ihastunut johonkin.

[/quote]

Minä kerroin syystä että haluan olla mahdollisimman avoin. Avoimuus vähentää pettämisen riskiä, kun ihastus ei ole enää mikään salamyhkäinen salaisuus ja fantasia, tunteet kuolee nopeammin. Yhden kerran olen kunnolla ihastunut ja syy ei ollut miehessä eikä meidän suhteessa, vaan reagoin elämässäni tapahtuviin dramaattisiin muutoksiin ilmeisesti ihastumalla. Yritin pakoilla kipeitä tunteita jollain positiivisella ja koukuttavalla. Kun kerroin asiasta miehelleni, niin muutama kuukausi ja tunteeni olivat laimentuneet. Mies ei suuttunut eikä loukkaantunut, suhtautui todella järkevästi.

[/quote]

Tämä voisi olla minun kirjoittamani, meillä tapahtui aivan samoin ja samanlaisesta syystä vieläpä. Tällä hetkellä puolestaan mieheni on ihastunut toiseen naiseen, ja olen todella otettu ja onnellinen siitä, että hän koki voivansa kertoa siitä minulle. Luotan häneen täydellisesti juuri siitä syystä, että hän ei pimitä minulta mitään olennaista tietoa, ei silloinkaan kun sen voi olettaa tekevän kipeää. Sivuihastus ei tunnu oikeastaan edes pahalta, kun mieheni tekee niin selväksi että olen kuitenkin ehdottomasti hänen elämässään ykkönen, ja mitään ei tule tapahtumaan selkäni takana.

Heti suhteen alussa sovimme, että suhde laitetaan poikki jos ei kestetä olla erossa suhteen ulkopuolisesta henkilöstä ja halutaan olla ennemmin sen toisen kanssa. Ja tämä tehdään ennen kuin mitään pettämistä on tapahtumassa. Ei ole koskaan tullut tilannetta, että suhteen päättyminen olisi ollut edes lähellä.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:46"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:42"]

Miksi et ole kysynyt asiaa mieheltäsi, eli: hei, olisko tää sinusta väärin jos me ... ja sitten kerrot asiat, joita et itse katso pettämiseksi, noi, mitä olet tehnyt. Ja tämä siis ennen kuin teit niitä.

[/quote]

No niin mä kysyinkin... Ja tein silti. Paha minä.

[/quote]

No mitä mies vastasi, kun kysyit? Sanoi, että noi olis hänelle pettämistä?

Miksi sitten tulet AV:lle sitten kysymään asiaa? Etkö luota miehesi sanaan?

Kun alapäätä kokeillaan.Siinä on se raja,suutelu ja pieni muu lääppiminen viel siedettävää jotenkin.Tai ei niin paha.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:48"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:44"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:40"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:16"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:13"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:10"]

Oisin suorastaan riemuissani, koska sitten voitais tehä sopimus että molemmat saa tahoillaan tehdä niin. oon ehdottanu vapaata suhdetta monet kerrat mutta siitä tulee aina vaan riitaa.

[/quote]

Silloin ei petetä, vaan jos halutaa vapailla niin vapaillaan sinkkuna tai etsitään kumppani, jolle vapailu on ok.

[/quote]

Totta. Muttaku en suhteen alussa tajunnu etten osaa olla vaan yhden kanssa. Jos oisin tienny miten vaikeeta on olla vaan yhden kanssa en oiskaan menny naimisiin tai oisin menny naimisiin sellasen kaa joka on halukas vapaaseen suhteeseen. Mutta nyt kun ollaan jo naimisissa ja meillä on lapsi niin tää on vaikee tilanne.

[/quote]

Pystytkö eläytymään lapsesi asemaan ollenkaan? Oletko kuullut sanontaa lapsen koti on "vanhempien suhteessa". Miehesi ilmeisesti on niin kypsä, että ajattelee noin, kun ei suostu vapaaseen suhteeseen. Olet kerrassaan aivan kypsymätön, miksi olet lapsen hankkinut? Entäs jos tulee uusi lapsi, kenelle miehelle sen hankkisit?

[/quote]

Kiitos saarnasta. 

[/quote]

Et vastannut kysymykseeni.

[/quote]

Hankin lapsen, koska olin rakastunut mieheeni ja meille molemmille iski kova vauvakuume. Yritimme yli vuoden ennen kuin tärppäsi. Olen ajatellut lastani ja se on ollut yksi suurimmista syistä miksi en halua tehdä mitään peruuttamatonta, mutta olen siis ajatellut että raja menee seksissä. Olen kai joo aika kypsymätön ja oonkin vasta(?) 25v. Mun mies on 40 salarakas 50. Kenelle hankkisin uuden lapsen? Aviomiehelleni, niin kamala en sentään ole että hankkiutuisin raskaaksi toiselle ja teeskentelisin sen olevan mieheni. Sitäpaitsi salarakas ei halua enää lapsia, sillä on jo lähes mun ikäset muksut exänsä kanssa.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:50"]

Kröhöm, mistä olet sepittänyt tuon ainoaksi selitykseksi? Syy on aina myös miehesi ja sinun suhteessasi. Tuossa ei ole mitään järkeä. Olet tajunnut terapeuttisi väärin, jos hän on mukamas noin sanonut. Olen itse parisuhdeterapiassa, koska ihastuin ja rakastuin toiseen ja kerroin sen miehelleni ja hänkin kyllä suhtautui siihen todella kypsästi. Ja minullakin oli itselläni vaikeaa jne mutta ei tulisi mieleenikään "ulkoistaa" minun ja mieheni välejä tapahtumasta. Koska se rakkaus jota kaipasin, on löydettävissä minun ja mieheni suhteesta. Ihastumalla toiseen vain asia nousi tietoisuuteeni, että jotain puuttuu. Siksi menimme parisuhdeterapiaan. Eikä terapeutti sanonut mitään tuollaista tuubaa, kuin sinulle on sanottu(?). Sanoi nimenomaan, että ihhastumiseni on ihan ymmärrettävä, MUTTA  ne asiat, joita siitä hain, ovat olemassa nykyisessä suhteessani.

[/quote]

No ehkäpä teidän tapauksessanne suhteessanne tosiaan oli vikaa. Siitä ei seuraa, että kaikilla muilla on samoin. Meidän suhteessamme ei ole mitään vialla, päin vastoin, ja silti olemme kumpikin olleet tahoillamme ihastuneita ulkopuoliseen. Sen voi aivan hyvin laukaista jokin muu kuin omaan parisuhteeseen liittyvä asia.

Ihastuminenhan on biologinen mekanismi, jonka tarkoitus on varmistaa lajin säilyminen. Se aktivoituu säännöllisesti sopivan henkilön sattuessa kohdalle (iän karttuessa harvenevin väliajoin), eikä se mekanismi tiedä onko henkilöllä sormus sormessa tai suhde solmittuna. Ei siinä välttämättä mistään sen kummallisemmasta ole kyse. Hyvä on toki tiedostaa, jos on, ja hoitaa asiat kuntoon.

62

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:50"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:38"]

[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 23:52"]

Mulla ei tulis kyllä mieleenkään kertoa miehelleni jos oon ihastunut johonkin.

[/quote]

Minä kerroin syystä että haluan olla mahdollisimman avoin. Avoimuus vähentää pettämisen riskiä, kun ihastus ei ole enää mikään salamyhkäinen salaisuus ja fantasia, tunteet kuolee nopeammin. Yhden kerran olen kunnolla ihastunut ja syy ei ollut miehessä eikä meidän suhteessa, vaan reagoin elämässäni tapahtuviin dramaattisiin muutoksiin ilmeisesti ihastumalla. Yritin pakoilla kipeitä tunteita jollain positiivisella ja koukuttavalla. Kun kerroin asiasta miehelleni, niin muutama kuukausi ja tunteeni olivat laimentuneet. Mies ei suuttunut eikä loukkaantunut, suhtautui todella järkevästi.

[/quote]

Kröhöm, mistä olet sepittänyt tuon ainoaksi selitykseksi? Syy on aina myös miehesi ja sinun suhteessasi. Tuossa ei ole mitään järkeä. Olet tajunnut terapeuttisi väärin, jos hän on mukamas noin sanonut. Olen itse parisuhdeterapiassa, koska ihastuin ja rakastuin toiseen ja kerroin sen miehelleni ja hänkin kyllä suhtautui siihen todella kypsästi. Ja minullakin oli itselläni vaikeaa jne mutta ei tulisi mieleenikään "ulkoistaa" minun ja mieheni välejä tapahtumasta. Koska se rakkaus jota kaipasin, on löydettävissä minun ja mieheni suhteesta. Ihastumalla toiseen vain asia nousi tietoisuuteeni, että jotain puuttuu. Siksi menimme parisuhdeterapiaan. Eikä terapeutti sanonut mitään tuollaista tuubaa, kuin sinulle on sanottu(?). Sanoi nimenomaan, että ihhastumiseni on ihan ymmärrettävä, MUTTA  ne asiat, joita siitä hain, ovat olemassa nykyisessä suhteessani.

[/quote]

Emme me ole missään parisuhdeterapiassa ja suhteessamme ei ole mitään vikaa. Todellakaan. Minussa ja menneisyydessäni on ja siinä, mitä tällä hetkellä elämässäni tapahtuu. Yksilöterapiassa käyn, mutta en ole siellä keskustellut näistä asioista, vaan niistä, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Tulen kyllä kertomaan tästäkin, kunhan ensin puidaan näitä tällä hetkellä pinnalla olevia. Minulta ei ihan todella puutu mitään, saan rakkautta todella paljon sekä hellyyttä, halauksia, kauniita sanoja ja ihania tekoja lähes joka päivä.

Ei syy ole aina suhteessa, vaan syytä voi olla jossain muuallakin. Ihan sama, kenen kanssa olisin, vaikka maailman täydellisimmän miehen, niin silti ihastuisin jossain vaiheessa, ellen hoida itseäni kuntoon. Ja kerta tiedostan tämän kaavan, osaan olla toimimatta sen varassa.

Sun ongelmasi ei ole vain se, että et luota itseesi, sä et luota myöskään miehesi sanoihin, kun hän kertoo itsestään. Hän on siis kysyessäsi sanonut sinulle, että tuollainen on hänelle pettämistä / sivusuhde, mutta sä et usko mitä sulle sanotaan.

Miksi sä sitten kysyit, jos sä et usko, mitä hän kertoo?

Jospa lopettaisit ongelman ulkoistaminen itsestäsi sairauteesi.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:51"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:46"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:42"]

Miksi et ole kysynyt asiaa mieheltäsi, eli: hei, olisko tää sinusta väärin jos me ... ja sitten kerrot asiat, joita et itse katso pettämiseksi, noi, mitä olet tehnyt. Ja tämä siis ennen kuin teit niitä.

[/quote]

No niin mä kysyinkin... Ja tein silti. Paha minä.

[/quote]

No mitä mies vastasi, kun kysyit? Sanoi, että noi olis hänelle pettämistä?

Miksi sitten tulet AV:lle sitten kysymään asiaa? Etkö luota miehesi sanaan?

[/quote]

No se sano että seksi on pettämistä. Mutta ei suuteleminenkaan oo sallittua. Halaaminen ja tanssiminen on. Mutta käsitin että suuteleminen ei oo kiva juttu mihin se antais luvan, mutta ei kuitenkaan varsinaista pettämistä. Joten oon aatellu että en vielä varsinaisesti petä. Mutta sit toisaalta tuntuu että se ei ehkä oo ihan niin joten halusin selkiyttää ajatuksiani kyselemällä ulkopuolisten mielipiteitä.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:53"]

Kun alapäätä kokeillaan.Siinä on se raja,suutelu ja pieni muu lääppiminen viel siedettävää jotenkin.Tai ei niin paha.

[/quote]

No noin mäkin oon aatellu. Alapää on siis jätetty rauhaan.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:56"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:50"]

Kröhöm, mistä olet sepittänyt tuon ainoaksi selitykseksi? Syy on aina myös miehesi ja sinun suhteessasi. Tuossa ei ole mitään järkeä. Olet tajunnut terapeuttisi väärin, jos hän on mukamas noin sanonut. Olen itse parisuhdeterapiassa, koska ihastuin ja rakastuin toiseen ja kerroin sen miehelleni ja hänkin kyllä suhtautui siihen todella kypsästi. Ja minullakin oli itselläni vaikeaa jne mutta ei tulisi mieleenikään "ulkoistaa" minun ja mieheni välejä tapahtumasta. Koska se rakkaus jota kaipasin, on löydettävissä minun ja mieheni suhteesta. Ihastumalla toiseen vain asia nousi tietoisuuteeni, että jotain puuttuu. Siksi menimme parisuhdeterapiaan. Eikä terapeutti sanonut mitään tuollaista tuubaa, kuin sinulle on sanottu(?). Sanoi nimenomaan, että ihhastumiseni on ihan ymmärrettävä, MUTTA  ne asiat, joita siitä hain, ovat olemassa nykyisessä suhteessani.

[/quote]

No ehkäpä teidän tapauksessanne suhteessanne tosiaan oli vikaa. Siitä ei seuraa, että kaikilla muilla on samoin. Meidän suhteessamme ei ole mitään vialla, päin vastoin, ja silti olemme kumpikin olleet tahoillamme ihastuneita ulkopuoliseen. Sen voi aivan hyvin laukaista jokin muu kuin omaan parisuhteeseen liittyvä asia.

Ihastuminenhan on biologinen mekanismi, jonka tarkoitus on varmistaa lajin säilyminen. Se aktivoituu säännöllisesti sopivan henkilön sattuessa kohdalle (iän karttuessa harvenevin väliajoin), eikä se mekanismi tiedä onko henkilöllä sormus sormessa tai suhde solmittuna. Ei siinä välttämättä mistään sen kummallisemmasta ole kyse. Hyvä on toki tiedostaa, jos on, ja hoitaa asiat kuntoon.

62

[/quote]

Sama täällä! Miehessäni ja suhteessamme ei ole mitään vikaa, tämä ihastuksen kohde on "huonompi" mitä mieheni, jotain samaa heissä on, mikä varmasti laukaisi ihastumisen. Minäkin ajattelen noin, että jos toiselle voi avoimesti kertoa, se kertoo siitä, että toinen ei ole missään nimessä lähdössä suhteesta, vaan arvostaa minua ja parisuhdettamme sen evrran, että haluaa olla avoin ja minimoida riskit.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:58"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:50"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:38"]

[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 23:52"]

Mulla ei tulis kyllä mieleenkään kertoa miehelleni jos oon ihastunut johonkin.

[/quote]

Minä kerroin syystä että haluan olla mahdollisimman avoin. Avoimuus vähentää pettämisen riskiä, kun ihastus ei ole enää mikään salamyhkäinen salaisuus ja fantasia, tunteet kuolee nopeammin. Yhden kerran olen kunnolla ihastunut ja syy ei ollut miehessä eikä meidän suhteessa, vaan reagoin elämässäni tapahtuviin dramaattisiin muutoksiin ilmeisesti ihastumalla. Yritin pakoilla kipeitä tunteita jollain positiivisella ja koukuttavalla. Kun kerroin asiasta miehelleni, niin muutama kuukausi ja tunteeni olivat laimentuneet. Mies ei suuttunut eikä loukkaantunut, suhtautui todella järkevästi.

[/quote]

Kröhöm, mistä olet sepittänyt tuon ainoaksi selitykseksi? Syy on aina myös miehesi ja sinun suhteessasi. Tuossa ei ole mitään järkeä. Olet tajunnut terapeuttisi väärin, jos hän on mukamas noin sanonut. Olen itse parisuhdeterapiassa, koska ihastuin ja rakastuin toiseen ja kerroin sen miehelleni ja hänkin kyllä suhtautui siihen todella kypsästi. Ja minullakin oli itselläni vaikeaa jne mutta ei tulisi mieleenikään "ulkoistaa" minun ja mieheni välejä tapahtumasta. Koska se rakkaus jota kaipasin, on löydettävissä minun ja mieheni suhteesta. Ihastumalla toiseen vain asia nousi tietoisuuteeni, että jotain puuttuu. Siksi menimme parisuhdeterapiaan. Eikä terapeutti sanonut mitään tuollaista tuubaa, kuin sinulle on sanottu(?). Sanoi nimenomaan, että ihhastumiseni on ihan ymmärrettävä, MUTTA  ne asiat, joita siitä hain, ovat olemassa nykyisessä suhteessani.

[/quote]

Emme me ole missään parisuhdeterapiassa ja suhteessamme ei ole mitään vikaa. Todellakaan. Minussa ja menneisyydessäni on ja siinä, mitä tällä hetkellä elämässäni tapahtuu. Yksilöterapiassa käyn, mutta en ole siellä keskustellut näistä asioista, vaan niistä, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Tulen kyllä kertomaan tästäkin, kunhan ensin puidaan näitä tällä hetkellä pinnalla olevia. Minulta ei ihan todella puutu mitään, saan rakkautta todella paljon sekä hellyyttä, halauksia, kauniita sanoja ja ihania tekoja lähes joka päivä.

Ei syy ole aina suhteessa, vaan syytä voi olla jossain muuallakin. Ihan sama, kenen kanssa olisin, vaikka maailman täydellisimmän miehen, niin silti ihastuisin jossain vaiheessa, ellen hoida itseäni kuntoon. Ja kerta tiedostan tämän kaavan, osaan olla toimimatta sen varassa.

[/quote]

Suhteesi on sinun ja miehesi välissä. Jos tunnet halua pettää (en siis tarkoittanut pelkkää ihastumista, vaan pettämistä tai toiseen rakastumista) niin en kyllä sanoisi, että sinä olet kypsä parisuhteeseen.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 01:00"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:53"]

Kun alapäätä kokeillaan.Siinä on se raja,suutelu ja pieni muu lääppiminen viel siedettävää jotenkin.Tai ei niin paha.

[/quote]

No noin mäkin oon aatellu. Alapää on siis jätetty rauhaan.

[/quote]

Eihän ollut, olit lähetellyt alastonkuvia!

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:47"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:46"]

[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 23:26"]

Kertokaa oma mielipiteenne missä teidän mielestä menee pettämisen/sivusuhteen raja.

Itselläni nyt sellanen tilanne, että oon naimisissa, mutta nään noin kerran viikossa erästä miestä, jota haluan ja johon oon rakastunu. Mun miehelle oon sanonu että ollaan vaan ystäviä ja mun mies tietää kaikista mun käynneistä siellä. Tapaamisten lisäks soitellaan ja tekstaillaan. Tuntuu, ettei ystävyys oo kuitenkaan koko totuus asiasta, koska kun me nähään me istutaan sylikkäin ja hyväillään toisiamme ja suudellaan ihan kunnolla ja intohimoisesti. Oon myös lähettäny itestäni sille alastonkuvia ja muita eroottisia viestejä. Ei olla kuitenkaan kertaakaan (ainakaan vielä) harrastettu seksiä, koska se on jotenkin sellanen raja että siitä ei oo paluuta, vaikka molempia kyllä haluttaa. Eli onko tää teidän mielestä jo suhde ja pettämistä vai vaan lähellä sitä?

[/quote]

No jos oot tehnyt käytännössä kaiken muun paitsi mennyt seksin suhteen loppuun asti,niin kyllä,tuo on pettämistä.Ja lisäksi valehtelet miehellesi että kyse on vain ystävyydestä,mitä se ei selvästikään ole. Sitä pettäminen nimittäin on,luottamuksen rikkomista ja asioiden salaiua kumppanilta.Miksi et eroa,jos se toinen mies on niiin vastustamaton?!

[/quote]

No ei se niin vastustamaton oo että oisin valmis luopumaan miehestäni.

[/quote]

Eli haluat sekä syödä että säästää kakun?Ja kuittaat kaiken sillä,ett mt-ongelmien takia "et voi kontrolloida itseäsi"? Voi elämä! Sen petetyn miehen kannalta on aivan sama vaikka vetoaisit skitsofreniaan "en minä pettänyt vaan se oli paha sivupersoonani!". Jos tämä ei ole provo,niin eroa ja anna huoltajuus miehelle.Sitten voit kuksia ympäri kyliä ilman tällaisia moraalidilemmoja!

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 01:04"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:58"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:50"]

[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 00:38"]

[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 23:52"]

Mulla ei tulis kyllä mieleenkään kertoa miehelleni jos oon ihastunut johonkin.

[/quote]

Minä kerroin syystä että haluan olla mahdollisimman avoin. Avoimuus vähentää pettämisen riskiä, kun ihastus ei ole enää mikään salamyhkäinen salaisuus ja fantasia, tunteet kuolee nopeammin. Yhden kerran olen kunnolla ihastunut ja syy ei ollut miehessä eikä meidän suhteessa, vaan reagoin elämässäni tapahtuviin dramaattisiin muutoksiin ilmeisesti ihastumalla. Yritin pakoilla kipeitä tunteita jollain positiivisella ja koukuttavalla. Kun kerroin asiasta miehelleni, niin muutama kuukausi ja tunteeni olivat laimentuneet. Mies ei suuttunut eikä loukkaantunut, suhtautui todella järkevästi.

[/quote]

Kröhöm, mistä olet sepittänyt tuon ainoaksi selitykseksi? Syy on aina myös miehesi ja sinun suhteessasi. Tuossa ei ole mitään järkeä. Olet tajunnut terapeuttisi väärin, jos hän on mukamas noin sanonut. Olen itse parisuhdeterapiassa, koska ihastuin ja rakastuin toiseen ja kerroin sen miehelleni ja hänkin kyllä suhtautui siihen todella kypsästi. Ja minullakin oli itselläni vaikeaa jne mutta ei tulisi mieleenikään "ulkoistaa" minun ja mieheni välejä tapahtumasta. Koska se rakkaus jota kaipasin, on löydettävissä minun ja mieheni suhteesta. Ihastumalla toiseen vain asia nousi tietoisuuteeni, että jotain puuttuu. Siksi menimme parisuhdeterapiaan. Eikä terapeutti sanonut mitään tuollaista tuubaa, kuin sinulle on sanottu(?). Sanoi nimenomaan, että ihhastumiseni on ihan ymmärrettävä, MUTTA  ne asiat, joita siitä hain, ovat olemassa nykyisessä suhteessani.

[/quote]

Emme me ole missään parisuhdeterapiassa ja suhteessamme ei ole mitään vikaa. Todellakaan. Minussa ja menneisyydessäni on ja siinä, mitä tällä hetkellä elämässäni tapahtuu. Yksilöterapiassa käyn, mutta en ole siellä keskustellut näistä asioista, vaan niistä, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Tulen kyllä kertomaan tästäkin, kunhan ensin puidaan näitä tällä hetkellä pinnalla olevia. Minulta ei ihan todella puutu mitään, saan rakkautta todella paljon sekä hellyyttä, halauksia, kauniita sanoja ja ihania tekoja lähes joka päivä.

Ei syy ole aina suhteessa, vaan syytä voi olla jossain muuallakin. Ihan sama, kenen kanssa olisin, vaikka maailman täydellisimmän miehen, niin silti ihastuisin jossain vaiheessa, ellen hoida itseäni kuntoon. Ja kerta tiedostan tämän kaavan, osaan olla toimimatta sen varassa.

[/quote]

Suhteesi on sinun ja miehesi välissä. Jos tunnet halua pettää (en siis tarkoittanut pelkkää ihastumista, vaan pettämistä tai toiseen rakastumista) niin en kyllä sanoisi, että sinä olet kypsä parisuhteeseen.

[/quote]

Huomatkaa että tuo ihastumisista puhuva ei ole minä. T: ap