Onko lapsilla vähemmän arvoa kun määrä kasvaa?

Tuntuuko kenestäkään muusta koskaan siltä, että lastenkin kohdalla pätee sääntö, että kun "määrä kasvaa, arvo laskee"?

Yleensähän asioilla on enemmän arvoa silloin kun niistä on niukkuutta (vesi Afrikassa vs. ylellisyystuotteet länsimaissa). Joskus tuntuu, että tämä sama periaate pätee myös lapsiin. Omassa tuttavapiirissäni on lukuisia esimerkkejä siitä, että kun perheessä on paljon lapsia, ei yhdellä lapsella tunnu enää olevan niin suurta arvoa, vaan esimerkiksi turvallisuusasioissa mennään melko kevyestikin. Lapset saattavat matkustaa autossa ilman turvaistuimia tai -vöitä, pyöräillä jo pienenä kadulla ilman kypärää tms. Ihan vasta täälläkin eräs monen lapsen äiti ei pitänyt ollenkaan isona asiana sitä, että pieni lapsensa oli meinannut tukehtua muovikääreeseen. Toisaalta taas kauan ja hartaasti lasta odottaneet saattavat ylisuojella ainokaistaan ja pitää häntä pumpulissa kuin arvokasta jalokiveä.

Vastaavia esimerkkejä löytyy lukuisia varmasti jokaisen kokemuspiiristä, vaikka kukaan tuskin omalla kohdallaan tunnustaakaan, ettei pitäisi lapsiaan arvossa. Mutta mistä tämä ilmiö sitten johtuu, jos ei arvostuksen puutteesta?