Psykologian professori: Osa lapsista manipuloi jo tarhaiässä

Mun lapsen luokalla tällainen. On myös lapseni kaveri ja saa toki olla mutta inhottavalta tuntuu. Hän tekee paljon asioita "vahingossa" ja äitinsäkin selittelee että ei se pahaa tarkoita.

Kyllä se pahaa tarkoittaa. Mutta eipä tuollaiselle kauheasti voi ulkopuolinen tehdä. Ketuttaa kunnolla välillä se manipulointi, on aikuiselle niin selvää touhua kun kuulen mitä lapselleni puhuu välillä. Mutta annan leikkiä yhdessä, ohjaan lastani hienotunteisesti pitämään puoliaan ja pyrin kannustamaan leikkimään paljon muidenkin kanssa.

Itselläni oli lapsensa bestiksenä sellainen ja vasta aikuisena tajusin oikeasti että siitä voi päästä eroon.

On kaikissa ihmisissä hyvää, myös bestiksessä oli, mutta helpompi ehkä olla ilman.

En vielä lukenut juttua, mutta kyllähän pienet kokemuksella oppivat manipuloimaan, kun kotona vanhemmat antavat lapsen pyörittää 6-0. RAJAT!! AIKUINEN PÄÄTTÄÄ, eikä pikkuinen, jolla ei ole muuta perusteita kuin oma tahto.

EIkö teillä ole omia lapsia? Kaikki lapsethan tekee tuota eli kokeilevat erilaisia keinoja saada haluamansa. Lapsi oppii jo hyvin pienenä kotona, että mikä tehoaa vanhempiin/sisaruksiin. Toiset käyttävät kiukuttelua ja toiset ovat päivänsäteitä halutessaan jotain. Päivänsädekin voi sitten muuttua hetkessä mörrimöykyksi jos ei saa heti haluamaansa. Toiset on vaan taitavampia kuin toiset ja toiset vanhemmat helpommin juksattavissa kuin toiset.

Hyvä kun joku asiantuntija sanoo ääneen sen, että jotkut lapset on oikeasti ilkeitä manipuloijija. Opet ym. aina hyssyttelee kiusaajia tyyliin lapset on lapsia. Mutta perusluonne on olemassa jo lapsena.

[quote author="Vierailija" time="30.04.2014 klo 08:12"]

Useimmat lapset manipuloivat ja valehtelevat saadakseen haluamansa.

[/quote]

Ei pidä paikkaansa.

Sitä voi tietysti olla vaikea uskoa jos itse on kova manipuloimaan ja omilla lapsilla on samoja piirteitä.

[quote author="Vierailija" time="30.04.2014 klo 08:57"]

Päivänsädekin voi sitten muuttua hetkessä mörrimöykyksi jos ei saa heti haluamaansa.

[/quote]

Eihän se ole manipulointia, vaan mielipahaa siitä että ei saanut haluamaansa.

Tunteet ja niiden ilmaiseminen eivät ole manipulointia.

Kieroilu on manipulointia.

Oleellisinta mielestäni tuossa jutussa oli se, että jokaisen lapsenkin on opeteltava tulemaan toimeen noiden manipuloijienkin kanssa.

Minusta oleellisinta tuossa oli että aikuisien tulisi tunnistaa nuo manipuloijat. Useinhan opet ja lto:t on myös noiden lasten manipuloitavissa ja kiltit lapset jää jalkoihin.

Hyvä artikkeli.

Auttoi ymmärtämään monia juttuja omasta lapsuudesta.

Siitä sai myös ajattelemisen aihetta ihan työelämäänkin, lähinnä sitä kuinka tällaisten manipuloivien henkilöiden seurassa kannattaa käyttäytyä.

Meidän naapuri loukkaantui, kun sanoin, että heidän poikansa manipuloi toisia lapsia. Mutta se on ollut näkösällä jo pitkään. Ensin esim. yllyttää toisia tekemään jotain tyhmää ja ku asia huomataan ja siihen puututaan, tämä on ihan viatonta. No, äiti tietenkin mahdollistaa "viattomuuden" kysymällä: "Ethän sä tekis noin?" 

Kävi tässä erään kerran niin, että äiti naapuri laittoi mulle iltayöstä viestin, että meidän poika yritti lyödä toisia lapsia vasaralla. Mä olin ihan, että häh... ku kyseinen poika ei oo koskaan ollu taipuvainen aggressivisuuteen vaan on yleensä turvautunu huutamiseen.. No, selvittelin sitten seuraavana päivänä asiaa ja kysyin myös pojan pph:n mielipidettä asiaan, siis, että onko meidän poika ollut aggressiivinen tai uhkaava toisia lapsia kohtaan. Pph ihmetteli vähän, selitin sitten taustaa ja hän oli jutellut poikani kanssa. Selvisi, että naapurin poika oli kaverinsa kanssa heitellyt kivillä ja kepeillä meidän pari vuotta nuorempaa poikaa... Kävin naapurissa sitten vähän keskustelemassa asiasta, mutta äiti naapuri oli sitä mieltä, että meidän pojat on provosoineet.. Ja aikoi vielä kysyä omalta lapseltaan, että onko ne muka heitelleet kivillä meidän poikaa..

Kyseinen lapsi osaa olla vanhempien edessä tosi kilttiä ja huomaavaista, mutta pakotti meidän vajaa 5v:n juoksemaan, vaikka tällä oli nilkka venähtänyt, eikä pystynyt edes kunnolla kävellä.. Sit ollaan vaan ihan viatonta, että enhän mä tienny.. Sehän ei näy, jos toinen nilkuttaa..

Kävi myös niin, että ko. kaveri päätti, ettei yhtä naapuruston lasta oteta leikkiin ja aina, ku tämä lapsi tuli leikkiin, ni manipuloija sano, että mennään äkkiä pois X tulee... "Harmi" vaan, ku X:n äiti kuuli tämän ja mä otinkin sitten asian puheeksi manipuloijan äidin kanssa.. tämä oli sitä mieltä, että lapsi saa itse valita kaverinsa ja tällöin myös syrjintä ja ilkeily niitä kohtaan, joiden kanssa ei halua olla, on sallittua. 

Uusin tapaus oli, kun näin kun meidän vajaa 7v poika yritti heittää vettä naapurin lapsen päälle. Kilahdin ihan kunnolla ja otin puhutteluun ja selvisikin sitten, että se johtuikin siitä, kun hän tuli edeltä kotiin eskarista (olin siis hakemassa, mutta jäin pienempien kanssa jälkeen) ja oli istunut pihaan odottamaan mua ja sisaruksia, ni tämä isompi naapurin lapsi oli tullut ja ottanut pipon jne.. No, mä marssin saman tien naapuriin ja otin lapsen puhutteluun äitinsä kuullen. Tämä pokkana sanoi, että se oli vaan leikkiä... Ja ei olis halunnu selvittää asiaa loppuun, väisteli ja syytti kaveriaan jnejne.. 

Ja äiti on sitä mieltä, että lapsi on vaan niin kiltti....

Mua aina huvittaa kun lapsista puhutaan "viattomina". Tarhassa oli yksi tyttö, joka kiusasi mua ja paria muuta pienempää tosi pahasti ja tarhatädeille näytteli kun mitään ei olisi tapahtunut. Muistan myös, kuinka esim. Kimbleä pelatessa yksi tyttö rupesi keksimään omia sääntöjään kun huomasi, että olin voittamassa ja sitten meni äidilleen hehkuttamaan "mä voitin!" Ajattelin, että niin just. Olin tuolloin n. 5-vuotias. Lapsetkin on jo omia persooniaan, toiset kilttejä ja toiset narsistisia k***päitä.

Hrrrr tulipa mieleen omat ala-asteajat. Meidän luokalla oli tuollainen tyttö, aina valikoi itselle bestiksiä, ei ollut esim ikinä se luokan avoin kiusaaja, mutta puhui aina selän takana ja manipuloi ihmisiä toisiaan vastaan. Saattoi esim keksiä päästään, että joku on puhunut pahaa jostain toisesta, kun halusi uuden parhaan kaverin. Kertakaikkiaan pahasisuinen tyyppi. Huijasi itselleen tavaroita, rahaa, karkkia yms. Ei mitään käsitystä oikeasta ja väärästä. Yleensä ajattelen, että kaikki voi muuttua iän myötä, mutta tuon tapauksen kohdalla en todellakaan tiedä. Kerran aikuisena nähtiin juhlissa, niin hän heti vetaisi 2 kaveria rinnalleen joille alkoi näkyvästi supattelemaan ja tirkskumaan korviin, ja osoitti minua. Voitteko kuvitella, aikuinen ihminen :D En siis itse ollut kiusattu, enkä suosittu, vaan aika tavis, ja olin laihtuneena ja ihan muidenkin sanonejen mukaan todella nättinä noissa juhlissa. Sekös ilmeisesti laukaisi jotain, kun oli itse lihonut arviolta 20kg. Tuollaiset tyypit tunnistaa siitä, että ne eivät muutu aikuiseksi kasvaessaan. Siis lapsena saatetaan tehdä ikäviä juttuja toisille ja itselleenkin, kun aina ei tajuta niiden seurauksia, mutta ne kunnon manipuloijat, ovat tismalleen samanlaisia aikuisinakin. Esimerkiksi koulukiusaajat, joista tulee aikanaan työpaikkakiusaajia, tai jotka vielä aikuisenakin tirskuvat selän takana ihmisille, puhuvat ihmisiä toisiaan vastaan jne jne. Tiedä sitten, jos muut puuttuisivat kunnolla ja asiallisesti jo lapsena näkyvään manipulointiin, niin kasvaisiko heistä erilaisia ihmisiä.

Ei ole kauaa siitä, kun jossain lehdessä oli kasvatuspsykologin haastattelu, jossa tämä varoitti vanhempia manipuloimasta lapsiaan. Mulle jäi jo siitä jutusta epäselväksi, mikä on manipulointia? En aivan käsitä, miten manipulointi eroaa tyypillisistä defenssimekanismeista (projisointi, arvon kieltäminen jne).

Minusta on vaarallista, jos av-mamma alkaa leimata ympäristössään olevia lapsia manipuloijiksi. Se on eri asia kuin tiedostaa, että häijyjä ihmisiä on, ja että jos jonkun seurassa on paha olla, asia kannattaa käydä läpi itsensä kanssa. Mutta helposti mennään ääripäähän, jossa aletaan osoittamaan sormella ihmisiä.. 

[quote author="Vierailija" time="30.04.2014 klo 09:40"]

Ei pidä paikkaansa.

[/quote]

Kyllä pitää. Vai etkö ole koskaan valehdellut peittääksesi omia tuhmuuksiasi?

Eri ihmiset ilmeisesti tarkoittavat manipuloinnilla eri asioita.

Tässä (alla) jotakin manipuloinnin määritelmiä. Kopsattu täältä: "http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijan+kolumni/570112/Manipulointi++heikkojen+luonteiden+vaara"

Ei välttämättä paras lähde :) mutta selittää asian helppotajuisesti. Ihan samoja määritelmiä löytyy monista manipulointia käsittelevistä artikkeleista.

"Manipulointi tarkoittaa toisen ihmisen mielen ohjaamista manipuloijan haluamaan suuntaan ja usein vastoin hänen todellista etuaan ja tahtoaan.

Sanalla manipulointi on ikävä maine, sillä monet manipuloijat ovat narsistisia ihmisiä, joilla on jatkuva tarve hallita toisia ihmisiä. He kokevat olevansa suorastaan oikeutettuja tähän ja osaavat kietoa ihmiset oman mielensä ympärille ja syyllistää heitä ilman omia syyllisyyden tuntoja."

"Manipuloinnin tarkoituksena on johtaa ihmisiä harhaan tarkoituksella. Hyvä manipuloija pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan toisten ajatuksiin ja tekemisiin ja useimmiten heikompien yksilöiden kohdalla myös onnistuen. Tietämys ja usko itseensä ovat parhaita aseita manipulointia vastaan, jolloin voi itse paljonkin vaikuttaa siihen, onnistuvatko jotkut huiputtamaan itseäsi."

"Manipuloijia yhdistää halu uskottavuus, häikäilemättömyys sekä kyky nähdä, mitä ihmiseltä puuttuu. Nämä henkilöt nappaavat ihmisen otteeseensa huomatessaan sen, mikä kuhunkin parhaiten vetoaa ja tehoaa. Kauniille ihmiselle hän saattaa tuoda esille tämän älykkyyden ja älykkäälle tämän kauneuden, päästäkseen päämääräänsä.

Tunteiden kautta voidaan myös käyttää manipulointimahdollisuutta, jossa keskustelukumppani halutaan johdattaa hyväksymään tai hylkäämään esitetty asia tai väite vetoamalla hänen tunteisiinsa. Manipuloija saattaa pyrkiä käyttämään hyväkseen vastapuolen rehellisyyden, myötätunnon, solidaarisuuden, kohtuullisuuden tai pelon tunnetta. Manipulointiin siis voidaan käyttää myös tunneperäisesti vääristyneitä käsitteitä."

[quote author="Vierailija" time="30.04.2014 klo 11:32"]

[quote author="Vierailija" time="30.04.2014 klo 09:40"]

Ei pidä paikkaansa.

[/quote]

Kyllä pitää. Vai etkö ole koskaan valehdellut peittääksesi omia tuhmuuksiasi?

[/quote]

Mitä sinä tarkoitat manipuloimisella?

Onko valkoisen valheen esittäminen manipuloimista?

Esim. jos naapuri kysyy pidätkö hänen uudesta takistaan, joka mielestäsi on mauton. Onko manipulointia sanoa, että "joo, takkisi on kivannäköinen".

Onko se manipulointia jos et uskalla myöntää virhettäsi?

Esim. olet vahingossa rikkonut maljakon, mutta kysyttäessä sanot ettet tiedä mitä maljakolle on tapahtunut.

[quote author="Vierailija" time="30.04.2014 klo 10:50"]

Ei ole kauaa siitä, kun jossain lehdessä oli kasvatuspsykologin haastattelu, jossa tämä varoitti vanhempia manipuloimasta lapsiaan. Mulle jäi jo siitä jutusta epäselväksi, mikä on manipulointia? En aivan käsitä, miten manipulointi eroaa tyypillisistä defenssimekanismeista (projisointi, arvon kieltäminen jne).

Minusta on vaarallista, jos av-mamma alkaa leimata ympäristössään olevia lapsia manipuloijiksi. Se on eri asia kuin tiedostaa, että häijyjä ihmisiä on, ja että jos jonkun seurassa on paha olla, asia kannattaa käydä läpi itsensä kanssa. Mutta helposti mennään ääripäähän, jossa aletaan osoittamaan sormella ihmisiä.. 

[/quote]

Mä kirjoitin tuosta naapurin lapsesta ja oon ollu koko ikäni lasten kanssa, omiakin kuusi ja ei oo ikinä ennen tullut mieleenkään sanoa jostain lapsesta, että tämä manipuloi... Ei ne välttämättä aina oo niin kevein perustein todettuja asioita..

Äärimmäisen mielenkiintoista. siitä se ura narsistina alkaa (jos kukaan ei osaa laittaa rajoja ja lapsi kokee onnistuvansa tuossa, mikä valitettavan usein onkin näin).

Kiitos kun laitoit linkin.

Eipä kestä. Surffailin tylsyyttäni netissä ja tuli mieleen, että joku vois vauva.fissä kiinnostua lukemaan tuollaisen jutun.

juu, kamalasti kiinnostaakin.