Hki:ssä asumistukien saajien määrä raketoi +17% vuodessa

Hki:ssä asumistukien saajien määrä raketoi +17% vuodessa
uusi ryhmä - työssä käyvät 😎Tuohon päälle muut sossumaksut ja kaiken maksaa valtio eli veronmaksajat, joita alkaa olemaan aika vähän Helsingissä kun työttömyyskin on melkein 20 %:a.
--

Kelan asumistuen saajien määrä Helsingissä kasvoi vuodessa 17 prosenttia, lasku 30 miljoonaa euroa kuussa – Taustalla tukea pysyvästi tarvitseva ”uusi ryhmä”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kelan-asumistuen-saajien-maara-helsi…

Koronaviruspandemian aikana ja myös sitä ennen yleisen asumistuen saajien määrä on kasvanut huomattavasti Helsingissä, selviää Kelan tilastoista.

Kuluvan vuoden helmikuun ja viime marraskuun välisenä aikana asumistukea saavien ruokakuntien määrä kasvoi noin 12 prosenttia. Tämä tarkoittaa nousua noin 64 000 ruokakunnasta 72 000:een.

Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randellin mukaan ”muutos on merkittävä”.

”Helsingissä on lisääntynyt nimenomaan työssä käyvien asumistuen tarve”, hän sanoo.

LUE MYÖS
Valtio maksaa jo 33 prosenttia Suomen vuokrista – ”Kärjistäen voisi sanoa, että tulta yritetään sammuttaa bensalla”
Korona on iskenyt nuoriin aikuisiin
Kelan tilastojen perusteella maksetun yleisen asumistuen bruttosumma on myös kasvanut, mutta ei aivan samassa suhteessa kuin saajien määrä. Viime helmikuussa yleistä asumistukea maksettiin Helsingissä noin 26,9 miljoonaa euroa, tuoreimman tiedon mukaan eli kuluvan vuoden lokakuussa rahaa kului jo 29,7 miljoonaa euroa. Kasvua tuli siis lähes 10 prosenttia eli noin 3 miljoonaa euroa.

Toisaalta, jos vertailukohdaksi otetaan jälleen lokakuu 2019, on maksettujen tukien määrä kasvanut lähes 17 prosenttia eli 4,3 miljoonaa euroa.

Yksi syy kehitykseen voi olla se, että korona on iskenyt Helsingissä nuoriin aikuisiin, jotka asuvat usein yksin. Siksi he saavat keskimäärin vähemmän tukea kuin useamman ihmisen ruokakunnat.

Randellin mukaan asumistuen piiriin on joutunut erityisesti alle 30-vuotiaita nuoria aikuisia. Tämä ilmiö näkyy erityisen vahvana juuri Helsingissä.

Syynä on se, että he työskentelevät usein kovimman koronaiskun saaneella pienipalkkaisella palvelusekotorilla ja irtisanomiset, lomautukset sekä määräaikaisten työsopimusten päättymiset ovat osuneet usein nuoriin.

”Ja tämä sama ryhmä lähes poikkeuksetta asuu Helsingissä vuokralla. He ovat aiemmin pärjänneet palkallaan ilman asumistukea, mutta nyt moni heistä on pudonnut tuen piiriin”.

Randellin mukaan tänä vuonna on yleistynyt myös ilmiö, jossa nuoret aikuiset saavat useamman asumistukipäätöksen vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että ensin henkilö jää työttömäksi ja tarvitsee tukea. Myöhemmin töitä löytyy ja tuki katkeaa.

”Mutta loppuvuodesta henkilö jääkin taas työttömäksi ja on taas tuen piirissä”.

Taustalla myös suurempi yhteiskunnallinen kehitys
Myös työelämän muutos selittää Randellin mukaan sitä, miksi työssä käyvien yleisen asumistuen tarve on kasvanut. Asumistuen ylätuloraja yksinasuvalla ihmisellä on Helsingissä noin 1 900 euroa, eli tätä enemmän tienaavat eivät saa tukea.

”Esimerkiksi kaupan kassa tienaa yli rajan, jos hänellä vain on täydet tunnit. Mutta tällä porukalla onkin lisääntynyt silppu- ja pätkätyö”, Randellin sanoo.

Toisin sanoen yhä useampi pienipalkkainen tekee töitä osa- tai määräaikaisena tai nollatuntisopimuksella. Ne eivät usein takaa Helsingin vuokriin tarvittavaa säännöllistä tai riittävää tulotasoa.

”He eivät siis elä vain palkkatuloilla, koska ne vaihtelevat niin paljon. Meille on nyt syntynyt uusi ryhmä, joka on pysyvästi tarvinnut asumistukea”.