Kummiksi pariskunta

Vierailija kirjoitti:

Varmasti miehetkin pitää ajatuksesta olla kummisetä, mutta yleisimmin se varsinainen tekeminen jää sen kummitädin hommaksi.  Minun mies on yksinään kummi yhdelle lapselle, mutta ei ikinä muista tätä lasta mitenkään, ellen minä muistuta.  Minä ne kummilahjatkin joudun hommaamaan, sillä muuten niitä ei tulisi ollenkaan.

Joskus on tosiaan jäänyt koko muistaminen, kun en ole minäkään asiaa täysin sisäistänyt pelkästään minun hommakseni, mutta nykyään muistan jo paremmin.  Miehen kummius siis alkoi jo ennen kuin me olimme tavanneetkaan.  Sitä ennen taisi tästä kummiudesta muistutella anoppi.

Kovin nuoria kummeja ei kannata valita, koska elämäntilanteet ei ole vielä vakiintuneet ja mitä vain voi tapahtua ja ihmiset joutua ihan erilleen toisistaan.  

Minkä ihmeen takia kannat vastuuta asiasta, joka ei sinulle kuulu?

Vierailija kirjoitti:

Pyytäisin pariskuntaa vain jos tiedän että kyseisen pariskunnan mahdollisesti erotessa molemmat haluaisivat edelleen jatkaa kummina olemista. Me pyydettiin esikoisellemme kummeiksi mieheni parasta ystävää ja hänen vaimoaan. Kun he erosivat tuo vaimo ei enää ole lasta muistanut. Tiedän monta vastaavaa tapausta. 

No mistä sen etukäteen tietää, kuka haluaa jatkaa kummina olemista, jos elämäntilanteet muuttuvat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti miehetkin pitää ajatuksesta olla kummisetä, mutta yleisimmin se varsinainen tekeminen jää sen kummitädin hommaksi.  Minun mies on yksinään kummi yhdelle lapselle, mutta ei ikinä muista tätä lasta mitenkään, ellen minä muistuta.  Minä ne kummilahjatkin joudun hommaamaan, sillä muuten niitä ei tulisi ollenkaan.

Joskus on tosiaan jäänyt koko muistaminen, kun en ole minäkään asiaa täysin sisäistänyt pelkästään minun hommakseni, mutta nykyään muistan jo paremmin.  Miehen kummius siis alkoi jo ennen kuin me olimme tavanneetkaan.  Sitä ennen taisi tästä kummiudesta muistutella anoppi.

Kovin nuoria kummeja ei kannata valita, koska elämäntilanteet ei ole vielä vakiintuneet ja mitä vain voi tapahtua ja ihmiset joutua ihan erilleen toisistaan.  

Minkä ihmeen takia kannat vastuuta asiasta, joka ei sinulle kuulu?

Just niin! Meillä mies ei osta lahjoja kenellekään, joten niinpä jää hänen veljensä ilman lahjoja. Siskolleen ja anopille ostan lahjan, koska he muistavat mua ja meitä aina lahjoilla. Heille suvussa ollut tapa, että naiset muistaa miestenkin puolesta ... Mutta mä muistan vain heidän sukunsa naisia.

Vierailija kirjoitti:

Mä loukkaannuin siitä, kun vain mun mies pyydettiin kummiksi. Ollaan naimisissa ja kaksi lasta. Ärsyttää sen verran paljon, että miehelle olen suoraan sanonut, että en tikkua laita ristiin tälle kummilapselle hankittavien lahjojen eteen.

Olen varmasti pikkumainen monen mielestä. Vähän myös omasta mielestäni :D

Sama, miestä pyydettiin viume viikolla, nyt mietin lähdenkö koko ristiäisiin. Miehelle sanoin en sit hanki lahjoja, eli saa muistaa sit itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä loukkaannuin siitä, kun vain mun mies pyydettiin kummiksi. Ollaan naimisissa ja kaksi lasta. Ärsyttää sen verran paljon, että miehelle olen suoraan sanonut, että en tikkua laita ristiin tälle kummilapselle hankittavien lahjojen eteen.

Olen varmasti pikkumainen monen mielestä. Vähän myös omasta mielestäni :D

Ootteko sellainen perinteinen pariskunta, jossa nainen muuten hoitaa kaikki lahjojen ostot ja korttien lähettelyt? Vähän mielikuva tulee. 😀

No vähän joo kieltämättä tässä asiassa. Mä oon sellanen ”hyvissä ajoin” -neurootikko ja mies jättää kaiken ihan viime tippaan. Pitkän suhteen aikana valunut sitten mulle, kun hermo ei kestä sitä viimetinkaan venyttämistä.

Vierailija kirjoitti:

Mä loukkaannuin siitä, kun vain mun mies pyydettiin kummiksi. Ollaan naimisissa ja kaksi lasta. Ärsyttää sen verran paljon, että miehelle olen suoraan sanonut, että en tikkua laita ristiin tälle kummilapselle hankittavien lahjojen eteen.

Olen varmasti pikkumainen monen mielestä. Vähän myös omasta mielestäni :D

Olet tosiaan pikkumainen. Onneksi suurin osa miehistä hallitsee kummiuden ilman perään katsovaa vaimoa.

Me pyydettiin vain toinen eli ei pariskuntaa ja kyllä selkeästi siskoni mies loukkaantui ja pahoitti mielensä.

Tähän päädyttiin, koska kummeja oli jo yhteensä 4 henkilöäå

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko hyvissä väleissä molempien kanssa, eli jos sattuvat eroamaan niin kumminkin pitäisitte molempiin yhteyttä?

Miksi pitäisi pitää yhteyttä molempiin? Ja onko se kummilapsen vanhemman/vanhempien tehtävä pitää yhteyttä kummeihin vai kenties kummien pitää yhteyttä kummilapseensa?

3 v. lapsi kirjoittelee kummeilleen joulukortit ? Ai niin, eihän niillä ole väliä, kunhan kummien ostamat joululahjat saapuvat perille... kyllä se on kummilapsen vanhempien tehtävä pitää yhtettä lapsensa kummeihin, kiittää lahjoista ja sopia tapaamiset kunnes lapsi on niin vanha, että itse siihen kykenee... ja silloinkin vanhempien täytyy muistuttaa lasta niistä kiitoksista ja joulukorteista!

Me valittiin siskoni ja hänen miehensä kummeiksi. Siskolla uutuudenviehätys katosi, kun ei voinut enää ostella lahjaksi söpöjä vauvanvaatteita, hänen miehensä on koko ajan ollut lapselle se läheisempi, joka muistaa juhlapäivät, pyytää yökylään, vie huvipuistoon jne. Eli ei se aina sukupuolesta ole kiinni, miten nämä menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko hyvissä väleissä molempien kanssa, eli jos sattuvat eroamaan niin kumminkin pitäisitte molempiin yhteyttä?

Miksi pitäisi pitää yhteyttä molempiin? Ja onko se kummilapsen vanhemman/vanhempien tehtävä pitää yhteyttä kummeihin vai kenties kummien pitää yhteyttä kummilapseensa?

3 v. lapsi kirjoittelee kummeilleen joulukortit ? Ai niin, eihän niillä ole väliä, kunhan kummien ostamat joululahjat saapuvat perille... kyllä se on kummilapsen vanhempien tehtävä pitää yhtettä lapsensa kummeihin, kiittää lahjoista ja sopia tapaamiset kunnes lapsi on niin vanha, että itse siihen kykenee... ja silloinkin vanhempien täytyy muistuttaa lasta niistä kiitoksista ja joulukorteista!

Jos kummit lähettää kahjoja tai kortteja eikö he silloin pidä yhteyttä. Kiittäminen toki kuuluu asiaan mutta kyllä katson että yhteydenpidossa aloitteellinen on kummi. Jos hän ei halua pitää yhteyttä en koe velvollisuudeksi muistuttaa häntä kummilapsesta.

Harmillista välien katkeaminen voi olla mutta sellaista sattuu joskus. Meillä molempien lasten kohdalla on niin käynyt. Sisareni kuoli hänen puolisonsa toimii varakummina. (Ex)Ystäväni ei pidän enää yhteyttä sen paremmin minuun kuin kummilapseensakaan mutta ex puolisonsa pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko hyvissä väleissä molempien kanssa, eli jos sattuvat eroamaan niin kumminkin pitäisitte molempiin yhteyttä?

Miksi pitäisi pitää yhteyttä molempiin? Ja onko se kummilapsen vanhemman/vanhempien tehtävä pitää yhteyttä kummeihin vai kenties kummien pitää yhteyttä kummilapseensa?

3 v. lapsi kirjoittelee kummeilleen joulukortit ? Ai niin, eihän niillä ole väliä, kunhan kummien ostamat joululahjat saapuvat perille... kyllä se on kummilapsen vanhempien tehtävä pitää yhtettä lapsensa kummeihin, kiittää lahjoista ja sopia tapaamiset kunnes lapsi on niin vanha, että itse siihen kykenee... ja silloinkin vanhempien täytyy muistuttaa lasta niistä kiitoksista ja joulukorteista!

Kyllä meillä pistettiin lapset lähettämään kiitoskortit lahjoistaan kaikille kummeille, samoin kuin kaukana asuville isovanhemmille, joita ei tavattu kaikkien juhlien yhteydessä. Ja kun olivat ihan pieniä, lähetin kiitokset lasten puolesta.

Itse olen kolmen lapsen kummi, kaksi on kiittänyt lahjoista, kolmas ei koskaan. Ja tälle kolmannelle olen ostanut todella paljon kaikkea, koska vanhemmat olivat nuoria ja vähävaraisia.

Yhdellä kummilapsistani on 7 kummia. Vähän yllätti tämä tilanne kun tulin ristiäisiin. Saahan sitä toki useammankin pyytää mutta jäi vähän fiilis että eivät he ehkä minua olisi enää tarvinneet joukon jatkoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti miehetkin pitää ajatuksesta olla kummisetä, mutta yleisimmin se varsinainen tekeminen jää sen kummitädin hommaksi.  Minun mies on yksinään kummi yhdelle lapselle, mutta ei ikinä muista tätä lasta mitenkään, ellen minä muistuta.  Minä ne kummilahjatkin joudun hommaamaan, sillä muuten niitä ei tulisi ollenkaan.

Joskus on tosiaan jäänyt koko muistaminen, kun en ole minäkään asiaa täysin sisäistänyt pelkästään minun hommakseni, mutta nykyään muistan jo paremmin.  Miehen kummius siis alkoi jo ennen kuin me olimme tavanneetkaan.  Sitä ennen taisi tästä kummiudesta muistutella anoppi.

Kovin nuoria kummeja ei kannata valita, koska elämäntilanteet ei ole vielä vakiintuneet ja mitä vain voi tapahtua ja ihmiset joutua ihan erilleen toisistaan.  

Minkä ihmeen takia kannat vastuuta asiasta, joka ei sinulle kuulu?

Just niin! Meillä mies ei osta lahjoja kenellekään, joten niinpä jää hänen veljensä ilman lahjoja. Siskolleen ja anopille ostan lahjan, koska he muistavat mua ja meitä aina lahjoilla. Heille suvussa ollut tapa, että naiset muistaa miestenkin puolesta ... Mutta mä muistan vain heidän sukunsa naisia.

Et oo tosissasi. Sisko saa lahjan, mutta veljet ei? Haloo, törkeää.

Up