Miksi köyhä perhe muuttaa ns. hyväosaisten alueelle?

Saivat kuitenkin ison lainan(?)

Hyvä esimerkki tämä on. Nimittäin siitä, että asiat voi nähdä juuri sillä tavalla kuin ne haluaa tehdä.

Yhteiskunta maksaa heille hienot luistimet.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta maksaa heille hienot luistimet.

Tuskimpa maksaa jos kerran on varaa 200k omakotitalo ostaa. On kaikille terveellisempää mitä isompi monimuotoisuus jokaisella alueella on. Me asumme n miljoonan arvoisessa kerrostaloasunnossa hyvällä alueella ja naapurissa on kaupungin vuokra-asuntoja. Oman lapseni kaksi parasta kaveria ovat noista taloista ja aivan normaaleja ovat heidän vanhempansakin. Tekee hyvää nähdä miten muutkin elävät, ihan kaikille.

Me asuttiin tässä jo ennen kun tästä tuli ”hyvä alue”. Eikä aiota lähteä. Köyhyyttä en valittele, mutta muissa pihoissa on pari Audia.

Luistimet eivät ole kaikille maailman tärkein juttu. Ymmärrän jos lapsi tähtää ammattiluistelijaksi, muuten turhaa rahanmenoa. Minusta hölmö on se, joka niihin tuhlaa. Asian vierestä, mutta oli pakko todeta.

Me asutaan mörskässä, todellakin halvassa talossa n 30 000€ paljon varakkaampien ja isompien, uudempien talojen alueella. Hyvin on pärjätty.

Jos haaveilee luokkakiipeämisestä, hyväosaisten alueelle muuttaminen vaikuttaisi aika tehokkaalta tavalta. Kaveri- ja parisuhteita määrittää pääasiassa läheinen sijainti ja tavoitettavuus. Eihän köyhä lapsi aina poikkea ulkoisesti merkittävästi muista, mutta kun löytää kavereita ja lopulta heilan paremmista piireistä, voi olla, että alkaa ottaa oppia heistä eikä omasta perheestä.

Me asutaan ökyrikkaiden keskellä jo lapsuudestani lähtien ja lapseni ovat heidän kavereitaan ja muuta en ole huomannut eroa, kuin näiden ökyrikkaiden turvajärjestelmät ja omani paljon vaatimattomampi.

Lapsissakaan ei ole eroa, mutustelevat keksejä, siinä kuin omani ja käyvät vessassa.

Ja monen perheen kanssa ollaan ystäviä ja autetaan toisiamme. Enkä koskaan ole ajatellut heidän olevan parempia tai huonompia. Jotkut tunnen heidät jo lapsuudesta.

Sielläkin alueella on teillä jokaisella perheellä omat tavat. Ne eroavat joskus paljonkin ihan saman tien varrella asuvien kesken. Lasten - ja aikuisten myös - on hyvä nähdä ympärillään sellaista erilaisuutta, että ei ole yhtä ainoaa totuutta tehdä asioita. Eikä yhtä totuutta onnesta. 

Vähävaraisemman perheen lapsi hyöytyy hyvällä alueella asumisesta paljon, sillä kaveripiiri vaikuttaa koulumenestykseen, ja verkostot työelämässä pärjäämiseen. Huonomalla alueella ei esimerkiksi tule luotua suhteita työelämään samalla tavalla, koska huono-osaisemmalla alueella on enemmän työttömyyttä. 

Ideaalitilanteessa köyhemmän perheen lapsi näkee, että elämässä on asioita joita tavoitella, ja varakkaamman perheen lapsi näkee, että elämässä eri totuuksia, ja että eteenpäin kannattaa aina pyrkiä. Ja tällä tarkoitan tasapainoista elämää, en sitä, että jokaisesta pitäisi tulla toimitusjohtajia tai neurokirurgeja.