Lue keskustelun säännöt.
Mikä mua vaivaa?
23.04.2014 |
Saan välillä kamalia ahdistuksen omaisia kohtauksia. Ne tulee täysin yllättäen ja minut valtaa inhottava kuristava pahaolo. Kurkkua ahdistaa, sydäntä tykyttää ja ahdistaa olla juuri sillä hetkellä siinä paikassa, missä olen.
Viimeksi tuli kävelylenkillä. Oli aivan ihana kaunis päivä ja olimme perheellä lähteneet ulos. Pääsin pienen matkan kotipihalta kävelytielle ja minua alkoi ahdistamaan.
Minun oli pakko päästä pois. Tuntui, että muut ihmiset tuijottavat minua, ohia ajavat autoilijat tuijottavat. En vain pystynyt olemaan siinä.
Tokaisin miehelle, että pakko lähteä takas kotiin.
Tämä olotila tulee eritoten paikoissa, joissa muita ihmisiä tai jos joudun olemaan ns. huomion keskipisteenä.
Olen joutunut jättämään nyt lenkkeilyäkin vähemmälle, koska päivät niin valoisia pitkään, että minua ahdistaa juosta tuolla valoisassa, jossa muut näkevät. Juoksusta ei tule yhtään mitään, kun en pysty rentoutumaan.
Olen normaalipainoinen ja mielestäni ihan kauniskin. Kroppaani tai ulkonäköäni en häpeile, joten kyse ei ole siitä.
Nämä "kohtaukset" ovat alkaneet nyt keväällä valoisuuden lisääntymisen jälkeen.
Kommentit (6)
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 19:26"]
Käytät ihan liian isoja välejä lauseiden jälkeen. Ei jokasen jälkeen tarvii hakata entteriä kymmentä kertaa.
[/quote]
Älä valita, kerrankin sujuvaa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joku ahdistuneisuushäiriö. lääkärille, saat lääkkeet. myös terapiaa suositellaan, jotta syy ahdistuksen takana saadaan käsiteltyä
Pyydän anteeksi isoja välejä. Pystytkö nyt lukemaan paremmin? ;)
Saan välillä kamalia ahdistuksen omaisia kohtauksia. Ne tulee täysin yllättäen ja minut valtaa inhottava kuristava pahaolo. Kurkkua ahdistaa, sydäntä tykyttää ja ahdistaa olla juuri sillä hetkellä siinä paikassa, missä olen.
Viimeksi tuli kävelylenkillä. Oli aivan ihana kaunis päivä ja olimme perheellä lähteneet ulos. Pääsin pienen matkan kotipihalta kävelytielle ja minua alkoi ahdistamaan. Minun oli pakko päästä pois. Tuntui, että muut ihmiset tuijottavat minua, ohia ajavat autoilijat tuijottavat. En vain pystynyt olemaan siinä. Tokaisin miehelle, että pakko lähteä takas kotiin.
Tämä olotila tulee eritoten paikoissa, joissa muita ihmisiä tai jos joudun olemaan ns. huomion keskipisteenä. Olen joutunut jättämään nyt lenkkeilyäkin vähemmälle, koska päivät niin valoisia pitkään, että minua ahdistaa juosta tuolla valoisassa, jossa muut näkevät. Juoksusta ei tule yhtään mitään, kun en pysty rentoutumaan.
Olen normaalipainoinen ja mielestäni ihan kauniskin. Kroppaani tai ulkonäköäni en häpeile, joten kyse ei ole siitä.
Nämä "kohtaukset" ovat alkaneet nyt keväällä valoisuuden lisääntymisen jälkeen.
-ap-
Oisko puhjennut paniikkihäiriö? Onko tapahtunut jotain ikävää? Stressiä? Jatka sitkeesti ulkoilua, älä jää kotiin erakoitumaan, sillä tilanne vaan pahenee.
Paniikkihäiriö aivan klassisilla oireilla. Apua on saatavissa!
Käytät ihan liian isoja välejä lauseiden jälkeen. Ei jokasen jälkeen tarvii hakata entteriä kymmentä kertaa.