Kun kuoleva pyytää anteeksi
Riipaisevaa tekstiä kirjailijalta..."Isäni toivoi vähän ennen kuolemaansa, että saisi elää elämänsä uudelleen, viisaampana. Käsitin sen silloin anteeksipyynnöksi, johon hänellä minun mielestäni oli syytäkin."
Kommentit (8)
Jumala armahtaa, minä en. Helppo pyytää anteeksi kun tietää, että kuolee ja toista painaa syyllisyys siitä, että pahoja tekoja, suoranaisia karmeuksia ei ole antanut anteeksi.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 17:22"]
Jumala armahtaa, minä en. Helppo pyytää anteeksi kun tietää, että kuolee ja toista painaa syyllisyys siitä, että pahoja tekoja, suoranaisia karmeuksia ei ole antanut anteeksi.
[/quote]
No sehän on ihan win-win. Mitä kukaan saa siitä, ettei kykene antamaan anteeksi, en ymmärrä, kerro.
Jotkut vanhemmat tekevät aivan kamalia tekoja. Mun ystävääni on oma isä käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen useiden vuosien ajan.
En kyllä tiedä voisiko ihan kaikkia tekoja edes antaa anteeksi, vaikka miten haluaisikin. Vaikka kuolinvuoteella pyydettäisiin.
Vaikea asia edes ajatella.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 18:36"]
Jotkut vanhemmat tekevät aivan kamalia tekoja. Mun ystävääni on oma isä käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen useiden vuosien ajan.
En kyllä tiedä voisiko ihan kaikkia tekoja edes antaa anteeksi, vaikka miten haluaisikin. Vaikka kuolinvuoteella pyydettäisiin.
Vaikea asia edes ajatella.
[/quote]
Tuollainen on itsekkään ihmisen viimeinen itsekäs teko, anteeksipyynnön/synninpäästön hakeminen, jos tekee pahoja tekoja, saa olla myös valmis kantamaan niistä syyllisyyden, ei kenenkään tarvitse sitä taakkaa helpottaa.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 18:36"]
Jotkut vanhemmat tekevät aivan kamalia tekoja. Mun ystävääni on oma isä käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen useiden vuosien ajan.
En kyllä tiedä voisiko ihan kaikkia tekoja edes antaa anteeksi, vaikka miten haluaisikin. Vaikka kuolinvuoteella pyydettäisiin.
Vaikea asia edes ajatella.
[/quote]
Tuollainen on itsekkään ihmisen viimeinen itsekäs teko, anteeksipyynnön/synninpäästön hakeminen, jos tekee pahoja tekoja, saa olla myös valmis kantamaan niistä syyllisyyden, ei kenenkään tarvitse sitä taakkaa helpottaa.
[/quote]
Niin, jos ajattelisi uhriaan luulisi että olisi jo aikoja sitten tehnyt asialle jotakin. Pyytänyt anteeksi ja yrittänyt hyvittää tekojaan. Tuollainen kuolinvuoteella "katuminen" on mielestäni vain lähinnä sitä, että pelkää oman itsensä puolesta. Pelkää joutuvansa helvettiin, jos ei saa anteeksi, tai jotakin vastaavaa.
Ne pari ihmistä, joilla aidon oikeasti olisi multa anteeksipyydettävää, eivät koskaan tule saamaan mahdollisuutta pyytää anteeksi.
Olen itse noiden asioiden kanssa sinut, ne eivät enää vainoa mua eivätkä rassaa. Sen verran pikkusieluinen kuitenkin olen, että koska mä olen joutunut hyväksymään nuo teot yksin, ilman tekijöiden pienintäkään katumusta, en aio heitä niin helpolla päästää, että pääsisivät anteeksi pyytämään.
Mä olen sen verran pehmo, että koska olen asiat käsitellyt ja sitä kautta anteeksi antanut, joutuisin sen noille tekijöillekin sanomaan ja... No, kostona olkoot, että jos joskus tajuavat tekonsa, kärsikööt edes hetken.
Heikot ihmiset vinkuu kuolinvuoteellaan. Minä en kyllä vittu vaihtaisi päivääkään pois, tosin tätä yhteiskuntaa voisi hieman rankaista.