Lue keskustelun säännöt.
Miehen kasvatustyyli ärsyttää
23.04.2014 |
Meillä on parivuotias lapsi ja miehen kasvatustavat ärsyttävät. Mies esimerkiksi kyselee lapsen päätöstä joka asiaan:"haluatko, että kannan sut vai tuutko ite, mennäänkö ulos vai ollaanko sisällä" jne. Enkä nyt tarkoita mitään harmittomia kysymyksiä silloin tällöin, vaan käytännössä mies siirtää päätöksen teon 2-vuotiaalle. Eikä tunnu ymmärtävän, että jatkuva päättäminen saa noin pienen "ahdistumaan" ja luulemaan, että hänen kuuluukin päättää asioista. Miehelle ei oikein asiasta uskalla sanoa, koska suuttuu, kun pitää itseään niin paljon parempana vanhempana kuin minä muista syistä johtuen. Sama äijä ei osaa yhtään pitää aikatauluista kiinni, kun "eihän se nyt viidestä minuutista ole kiinni". Ruoka-ajat, nukkuminen ynnä muu siirtyy helposti puolella tunnilla, kun jätkä vaan velttoilee ja ottaa rennosti. Eikä siinä mitään, jos joskus ottaisi iisisti, mutta sama käytös jatkuu joka ikisenä päivä joka ikisenä tilaisuutena.
Lisäksi äijä puhuu lapsellemme, että kyllä sun nyt pitäis jo oppia käymään potalla, muttei itse ole opettanut käymään potalla säännöllisesti. Luulee vaan, että jos laittaa alushousut lapselle jalkaan, niin lapsi sen jälkeen osaa heti sanoa milloin on vessahätä.
Kyllästyttää koko mies. Parempi kasvattaja my ass!
Kommentit (8)
No mistä syistä mies sitten pitää itseään parempana vanhempana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 08:56"]No mistä syistä mies sitten pitää itseään parempana vanhempana?
[/quote]
Muun muassa siksi, että hän ei ikinä hermostu ja jaksaa paremmin vaikka neljän tunnin yöunien jälkeen.
Ap
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 08:52"]Vaihtoehtojen antaminen on kyllä ihan hyvä asia, mutta tietenkin pitää olla selvää, että aikuinen tarjoaa ne vaihtoehdot ja niistä pidetään kiinni.
Kannattaa varmasti käydä joku kasvatuskeskustelu. Kuitenkin sunkin ehkä kannattaa ryhtyä siihen keskusteluun sillä asenteella, että miehesi kaikki tavat ei automaattisesti ole vääriä ja sun oikeita, vaan puhumalla kasvatuksesta voisitte määritellä, millaisia tapoja haluaisitte yhdessä soveltaa.
[/quote]
Niinpä, mutta mun mielipiteitä tai näkemyksiä pidetään vähän huonommassa arvossa kuin hänen, niin keskustelu on vähän turhauttavaa.
Ap
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 09:00"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 08:52"]Vaihtoehtojen antaminen on kyllä ihan hyvä asia, mutta tietenkin pitää olla selvää, että aikuinen tarjoaa ne vaihtoehdot ja niistä pidetään kiinni.
Kannattaa varmasti käydä joku kasvatuskeskustelu. Kuitenkin sunkin ehkä kannattaa ryhtyä siihen keskusteluun sillä asenteella, että miehesi kaikki tavat ei automaattisesti ole vääriä ja sun oikeita, vaan puhumalla kasvatuksesta voisitte määritellä, millaisia tapoja haluaisitte yhdessä soveltaa.
[/quote]
Niinpä, mutta mun mielipiteitä tai näkemyksiä pidetään vähän huonommassa arvossa kuin hänen, niin keskustelu on vähän turhauttavaa.
Ap
[/quote]
Kerro se miehellesi!
Ääh, mutta miten kertoa mitään ihmiselle, joka pitää itseään niin paljon erinomaisempana kuin muut eikä voi uskoa, että hänen tavoissaan olisi mitään valittamista?!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 09:05"]
Ääh, mutta miten kertoa mitään ihmiselle, joka pitää itseään niin paljon erinomaisempana kuin muut eikä voi uskoa, että hänen tavoissaan olisi mitään valittamista?!
Ap
[/quote]
Kyllä sun vaan nyt on pakko, jos aiot jatkaa perhe-elämää miehesi kanssa. Ei siitä tule mitään, että haudot tätä asiaa keskenäsi ja koet jatkuvaa ärsyyntyneisyyttä.
Kuullostaa niin tutulta. Ei oteta mistään vastuuta mutta siitä se kantaa hyvin huolta, että voi vesittää kaikki minun opettamat asiat lapselle. Lapsi valehteli ja kävimme hänen kanssaan pitkän keskustelun asiasta..ymmärsi asian ja lupasi, että ei enää halua tehdä toisille väärin ja valehdella. Mies eli isi oli niin aikuinen, että istui hiljaa. Ja mitä se sitten tekee, tunti tuosta, mies valehteli lapsellemme kiusallaan ja nauroi päälle. Lapsi tulee luokseni ja kysyy, miksi opetat minua olemaan rehellinen kun isä saa valehdella?! Niinpä, ja tätä tämä on kaikkien asioiden suhteen.
Sitten on se martyyri-asenne kun jostain sanoo ja enää en sano vaan huudan kun en jaksa. Meillä paiskotaan tavaroita, pamautetaan kaapin ovet kiinni, kun pitää olla martyyri ja voi kun NIIN suututtaa. Ja eihän mies voi katsos puhua, vaan pitää juosta karkuun tai huutaa minulle, että pidä turpa nyt kiinni. Ei, asioista ei voi keskustella kun on kiire leikkiä martyyriä.
Ole onnellinen, että lapsi on vielä 2v. Voit pelastaa hänet ja itsesi. Mitä isommaksi lapsi kasvaa, olet kusessa tuollaisen miehen kanssa niinkuin minä olen ja lapsi on jo mennyt sekaisin ketä pitäisi uskoa. Onneksi minulla vielä? on auktoriteetti, mutta se tulee todella kovan kontrollin myötä. Joudun tekemään tuplasti töitä, kun toinen vesittää kaiken ja lapsellisena haluaa leikkiä martyyriä, eikä olla vastuullinen aikuinen ja isä. Lapsi on meillä siis nyt 8v. ja ymmärtää kaiken.
Ja tuollaisen miehen syvin ongelma on huono itsetunto joka juontaa juurensa oman äidin kanssa pieleen menneestä suhteesta. NIIN kypsä.
Vaihtoehtojen antaminen on kyllä ihan hyvä asia, mutta tietenkin pitää olla selvää, että aikuinen tarjoaa ne vaihtoehdot ja niistä pidetään kiinni.
Kannattaa varmasti käydä joku kasvatuskeskustelu. Kuitenkin sunkin ehkä kannattaa ryhtyä siihen keskusteluun sillä asenteella, että miehesi kaikki tavat ei automaattisesti ole vääriä ja sun oikeita, vaan puhumalla kasvatuksesta voisitte määritellä, millaisia tapoja haluaisitte yhdessä soveltaa.