Lue keskustelun säännöt.
imetys ihan KAMALAA, apua!
22.04.2014 |
Vauva on nyt 6vko. Saa välillä pumpattua maitoa kupista. Ollut nyt ihan jatkuvasti tissillä viimeiset 4pvä. Meinaako tämä ettei maito riitä? Maito ei koskaan noussut kunnolla, rinnat ollu aina pehmeät eikä kuppikokokaan muuttunut. Imetys sattuu välillä tosi paljon, nänni on haavoilla ja litteä. Auttaako tässä mikään vai loppuuko tämä tarina alkuunsa? :(
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 17:56"]
Annat aina rintaa kun vauva haluaa. Käy neuvolassa punnitsemassa vauva. Laita sitä rasvaa nänniin mitä myydän vaikka apteekista, aina. Kipu loppu kun sun tissit tottuu. Rentoudu ja kato leffoja pidä vauva rinnalla vaikkei imis. Aluksi vauva onkin aina siinä tai nukkuu ja jotkut vauvat haluaa nukkua tissi suussa.
[/quote]
Onkohan loppujen lopuksi hyvä neuvo totuttaa vauva pitämään äitiä tuttina? Toki imettää kannattaa aina kun tuntuu, että sille on tarve, mutta jos vauva totutetaan tissi suussa nukkumaankin, ei se ehkä ole hyvä juttu ainakaan äidin jaksamisen kannalta.
Sain itsekin neuvolasta tällaisia "tissi suuhun joka inahduksesta" ohjeita, mutta se tuntuu aika kyseenalaiselta. Ainakin se sitoo vauvan ja äidin tehokkaasti, jos äiti ei halua joka paikassa olla rinta paljaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarkoitus ollut neuvoa nukuttaa vauvaa tissi suussa vaan sanoin että jotkut vauvat vaan haluaa tehdä niin, äiti päättää haluaako vai ei tai onko edes mahdolista, esikoisen kanssa vielä voi. mutta maitoa tulee paremmin jos vauvaa vaan viitsii pitää paljon lähellä, mielellään ilman vaatteita tai ns.kenguruhoitoa. olisinko ollu 3.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 21:18"]
Musta olisi mukavaa, että sanottaisiin ihan suoraan uudelle äidille, että imettäminen sattuu ja ei välttämättä ole niin mukavaa aluksi. Silloin siihen osaisi suhtautua paremmin. Mulla oli kaikki ap:n ongelmat, mutta hyvä tuki. kuukautta myöhemmin kaikki sujui kuin rasvattu. Korvikettakaan ei tarvittu.
[/quote]
Tämä on aika hyvä pointti. Viljellään fraasia "oikealla imuotteella ei satu" vaikka monet tietää, että varsinkin aluksi voi sattua ja paljon. Minullakin imuote tarkastettiin neuvolassakin ja silti meni rinnat hajalle ja sattui ja paljon. Jos olisi tiennyt, että se vaan voi kuulua prosessiin, olisi ollut rauhallisempi eikä ajatellut koko ajan tekevänsä jotain väärin.
Nyt ei ole imuote kunnossa, jos imetys sattuu ja nänni on litteä!
Nännin pitäisi ulottua vauvan kitalakeen ja nännipiha suussa asti. Vauvan pää hieman takakenossa. Koitapa vaikka näitä vinkkejä, jos korjaantuisi:
http://www.babyidea.fi/imetys/ipalsta/imuote.html
Onko ap paikkakunnallasi imetyspoliklinikkaa? Minulle siellä käynnistä oli hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 21:53"]
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 21:20"]
Onkohan loppujen lopuksi hyvä neuvo totuttaa vauva pitämään äitiä tuttina?
[/quote]
Kyllä ne ensimmäiset kuukaudet menee tuttina ja niin se saa ollakin. Eikö kuitenkin ole parempi, että vauva luulee äitiä tutiksi kuin että luulisi tuttia äidiksi?
[/quote]
Meillä eka kuukausi meni vauvan kanssa aika pitkälti kotona, mutta sen jälkeen liikuimme paljon erilaisissa paikoissa. Ihan joka paikassa ei viitsi hillua yläosattomissa, joten on ihan hyvä totuttaa vauva olemaan sylissä ilman rintaa silloin kun vauva ei aktiivisesti syö.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 21:25"]
Nyt ei ole imuote kunnossa, jos imetys sattuu ja nänni on litteä!
Nännin pitäisi ulottua vauvan kitalakeen ja nännipiha suussa asti. Vauvan pää hieman takakenossa. Koitapa vaikka näitä vinkkejä, jos korjaantuisi:
http://www.babyidea.fi/imetys/ipalsta/imuote.html
[/quote]
Ja lisäksi: juo ja syö runsaasti. Varsinkin juominen on tärkeää, että maitoa muodostuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 21:05"]Neuvola ei osannut aiemminkaan auttaa, korviketta käski antaa :( olen kyllä valmis tekemää töitä tämän eteen. Netissä sanottii että rintakumi, tutti ja tuttipullo voi pahentaa imemis otetta? Eihän silloin pullon tarjoaminen korjaa otetta? Vaikuttaako imetystauko sitten maidonmäärään? Kiitos kun jaksatte vastata.
[/quote]
Mulla oli esikoisen aikaan ihan sama ongelma! Mistään ei saanut apua ja olin jo ihan rikki. Kokeilin sitten jopa sienilääkettä laittaa rintaan, kun epäilin että hiivasta voisi olls kyse ( antibioottikuurin jouduin syömään melko heti synnytyksen jälkeen rintatulehduksen takia ja antibiootit voi altistaa hiivalle).
Ihotautilääkärillä kävin epätoivoissani juuri 6-7 viikon kuluttua synnytyksestä ja määräsi antibioottivoidetta (Fucidin). Siitä pikkuhiljaa lähti tilanne rauhoittumaan ja imetin vuoden verran. En tiedä tekikö aika tehtävänsä vai oliko noista lääkevoiteista apua.. Imuote todennäköisesti oli vauvalla huono, mutta kukaan ei siinä osannut auttaa. Lisäksi nyt myöhemmin ultraäänessä on selvinnyt että rintarauhaskudosta mulla on melko vähän (yllätys, koska ei pienet rinnat ole).
Lansnohit, Bepanthenitkin tuli kokeiltua, mutta rintakumi oli välillä iso apu.
Kokeile ihmeessä rintakumia ja Fucidin-voidetta... Toivon todella että pian sullakin kivut helpottaa! muistan elävästi nuo pitkät viikot... Voimia, älä vielä luovuta :)
Hyviä neuvoja olet saanut :)
Oletko kokeillut sellaista hampurilaisotetta jolla saat nännin syvemmälle vauvan suuhun. Kyllä esikoisen kanssa muistan katselleeni leffoja sohvalla vesipullon kanssa. Mies vAan täytti sitä vähän väliä. Vauva sylissä tyynyllä ja tissit paljaana. Ihokontaktissa koko ajan. Juo paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä neuvoja olet saanut :)
Oletko kokeillut sellaista hampurilaisotetta jolla saat nännin syvemmälle vauvan suuhun. Kyllä esikoisen kanssa muistan katselleeni leffoja sohvalla vesipullon kanssa. Mies vAan täytti sitä vähän väliä. Vauva sylissä tyynyllä ja tissit paljaana. Ihokontaktissa koko ajan. Juo paljon.
Hoida tosiaan haavat pois sopivalla rasvalla, sen kanssa voi kyllä imettää. Sitten ota se imetys rennosti. Menet aina sänkyyn vauvan kanssa ja vedät unet jos väsyttää. Tai luet hyvää romaania. Anna vauvan imeä vaikka tunnin kerrallaan. Kunhan sen pahin nälkä on tyydytetty ja se imee kevyemmin puoliunessa, huomaat että se on oikeastaan lähes orgastisen ihanaa, mahtava hormoonitrippi. Sitten ehit puoli tuntia tai tunnin tahä jotain muuta ja ei ku uusiksi.
t. viiden äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistathan itse juoda vähän jokavälissä. Vettä siis. Se on tärkeää.
Jotkut vauvat imee tosi tehokkaasti eli tekee kipeämpää. Itselläni tytär oli tällainen kova imijä ja vaikka miten tarkistettiin imetystukihenkilön kanssa imuote, niin silti sattui ihan hirveästi ensimmäinen kuukausi. Tyttö myös halusi jatkuvasti olla rinnalla eikä tutti kelvannut. Kyllä teki mieli välillä jopa läpsäistä lasta kun teki niin kipeää. Viiden viikon jälkeen helpotti ja aloin taas nauttimaan imettämisestä, vaikka edelleen kyllästytti toimia tuttina tytölle.
Muistathan itse juoda riittävästi, ainakin lasillinen vettä joka imetyskerran jälkeen, mieluummin enemmänkin. Muista myös syödä to-del-la paljon. Vaikka ei olisi nälkä niin syö silti. Itselläni syöminen vaikutti selvästi maidon tuloon. Ja jos maitoa tuli reilusti, lapsen ei tarvinut imeä ihan niin lujaa.
Komppaan muita siinä, että imettäminen on usein hirveää tuskaa ensimmäisen viikot. Jossain vaiheessa helpottaa ja se muuttuu jopa ihanaksi kunnes taas ehkä alkaa kyllästyttämään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imetyksen alku on yhtä helvettiä ja musta on väärin, että siitä ei synnytysvalmennuksessa puhuta. Komppaan tässä 22:sta. Mutta kun saat nännit (ja imuotteen) kuntoon ei satu. Itse olin täysin yläosattomissa, runsaalla lansinohilla ja imetin rintakumeilla koska muuten sattui niin ettei tosikaan kunnes nännit oli ok. Ne onneksi parantuu suht nopeesti! Sitä ennen tosiaan tuntuu siltä kuin hai roikkuisi nänninpäässä. Ja kun vauva itkee ja tietää että kohta se louskasee ja miettii että pakko se rinta on sille antaa.
Nännit tottuvat kyllä ja vauva kasvaa ja kaikki helpottaa. Itse vihasin imetystä ja kirosin sitä ettei oma mukavuudenhaluni muka riittänyt syyksi lopettaa. Ja vannoin että tätä imetän sen 4 kuukautta ja sitten en enää ketään, ikinä. Että miten kukaan muka voi nauttia tästä.
Myöhemmin olen ollut käsittämättömän iloinen siitä, että olin liian nössö lopettamaan. Koita jaksaa ja pidä huolta että juot ja syöt tarpeeksi. Itselläni överirasvainen ruoka lisäsi maidontuloa :D Ja sitä kyllä tekikin jatkuvasti mieli. Sain tosin sitten imetyskiloja, mutta ehkä ne lähtee sitten itsestään kun imetys loppuu? :D
Symppaan niin täysillä, toi on ihan hirveetä. Mutta se menee ohi. Ja ne nännit paranee ja imetysten kestot lyhenee ja välit pitenee ja tissiriippuvuus vähenee ja kyllä se oikeasti vielä helpottaa. Voimia!
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 22:02"]
Korjaan ei siis ole matalat rinnanpäät vaan nänni menee litteäksi imetyksestä, väärän muotoiseksi.
[/quote]
Ei haittaa, että nänni menee litteäksi vauvan suussa. Mulla ainakin oli usein nänni sellainen kolmionmuotoinen, kun se tuli vauvan suusta. Sehän on siellä vauvan nielussa asti, meilkein kurkussa pienellä vauvalla, ja vauva pumppaa sitä kilen tyvellä.
Se kipu häviää, en muista milloin, mutta varmasti pian. Kun nännit jotenkin "kovettuu" tai tottuu. Valkovaseliini, kaupassa vauvahyllyssä nimellä Lanolin, auttaa. Ilmiö tapahtuu vain ekan vauvan kanssa, toiseni kanssa ei sitä RAASTAVAA aloitus-ilmiötä tullut lainkaan. Tsemiä!
Tsemppiä, se onkin aluksi ihan karseeta. Mutta mieti, oot jaksanut jo tähän asti, ei kannata vielä luovuttaa! Ihan hyvin voit testata rintakumeja ja antaa välillä lisämaitoa tuttipullostakin, ei se projekti niin pienestä pilalle mene. Se rintojen kipuilukin oikeesti menee kyllä ajan kanssa ohi, sun ei tarvitse tottua kipuun vaan rinnat lakkaa vähitellen kivistämästä itekseen. Hoida rinnanpäitä sillä Lasinohilla, se kyllä auttaa. Tylsää jos neuvolasta tulee tollaista kommenttia, voisitko pyytää vielä apua jos ohjaisivat paremman imetystuen pariin? Voimia!
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 21:20"]
Onkohan loppujen lopuksi hyvä neuvo totuttaa vauva pitämään äitiä tuttina?
[/quote]
Kyllä ne ensimmäiset kuukaudet menee tuttina ja niin se saa ollakin. Eikö kuitenkin ole parempi, että vauva luulee äitiä tutiksi kuin että luulisi tuttia äidiksi?
Musta olisi mukavaa, että sanottaisiin ihan suoraan uudelle äidille, että imettäminen sattuu ja ei välttämättä ole niin mukavaa aluksi. Silloin siihen osaisi suhtautua paremmin. Mulla oli kaikki ap:n ongelmat, mutta hyvä tuki. kuukautta myöhemmin kaikki sujui kuin rasvattu. Korvikettakaan ei tarvittu.