Pitääkö lapsen edes maistaa jokaista tarjolla olevaa ruokaa?

Kyllä tässä ketjussa on puhuttu myös aistiyliherkistä lapsista, katso taaksepäin

!Aistiyliherkkää lasta ei saa ikinä pakottaa maistamaan, vaan heidän pitää antaa syödä sitä, mitä haluavat.

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

6 11
 
Toinenkin kommentti tästä näkökulmasta on, katso edellsielle sivulle. Otsikossa ei mitenkään määritelty, että nyt saadaan keskustella vain terveistä tai tietyn ikäisistä ihmisistä. Kaikki eivät ole pakkomaistattamisen kannalla terveenkään lapsen kohdalla.

"kaikkea ei tarvitse maistaa" on eri asia kuin "lapsi saa päättää".

Mulle ei vanhemmat koskaan antanut vaihtoehtoja , joko syöt tätä tai et syö ollenkaan , tulos: syön ihan kaikkea, ei ole mitään ruokaa mitä en söisi .

Puolison äiti ei koskaan pakottanut syödä mitään, tulos : syö pelkästään roskaruokaa, ja aina joulupöydässä on paljon ihania jouluruokia, voi syödä mitä vaan , mutta anoppi valmistaa vielä erikseen riisiä ja kanaa , ku jotkut ei halua syödä mitään jouluruokia. Siis haloo !

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 12:59"]Kyllä tässä ketjussa on puhuttu myös aistiyliherkistä lapsista, katso taaksepäin

!Aistiyliherkkää lasta ei saa ikinä pakottaa maistamaan, vaan heidän pitää antaa syödä sitä, mitä haluavat.

Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö

6 11

Toinenkin kommentti tästä näkökulmasta on, katso edellsielle sivulle. Otsikossa ei mitenkään määritelty, että nyt saadaan keskustella vain terveistä tai tietyn ikäisistä ihmisistä. Kaikki eivät ole pakkomaistattamisen kannalla terveenkään lapsen kohdalla.

[/quote]

Kysyinkin, kuka on tässä keskustelussa väittänyt, että allergisen tai aistiyliherkän pitää maistaa? Ei kukaan. Onhan täällä muutaman aistiyliherkän kirjoitus, mikä minusta tuntui omituiselta, koska kukaan ei ole väittänyt, että teidän pitää maistaa. Normaalia lasta on ihan tervettä laittaa maistamaan uusia ruokia, siitä tässä minusta oli pohjimmiltaan kyse. Maistattamisella ja pakkosyötöllä on sitten vissi ero...

Äidilläni on aina ollut omat inhokkiruokansa, joita meillä ei ikinä ollut tarjolla ja joiden yököttävyydestä hän muisti aina kuitenkin erikseen varoittaa. Hienosti siirtyi nämä ennakkoluulot minullekin, eikä tulisi mieleenkään edelleenkään syödä esimerkiksi kalaa, katkarapuja, appelsiineja tai juoda maitoa.

Eli ei ehkä niinkään se väkisin maistattaminen, vaan se, että olisi kuitenkin mahdollisuus maistaa ja muodostaa oma mielipiteensä, jos haluaa.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 11:33"]

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 10:36"][quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 10:05"]

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 10:01"]Ei kannattaisi muutenkaan siitä syömisestä ja ruuasta tehdä niin hirveän suurta numeroa - kukaan ei ole kuollut nälkään jos ruokaa on saatavilla. Meillä on valtava määrä syömishäiriöisiä, mikä tarkoittaa että joku tässä kultturissamme on pielessä ja siksi syöminen kannattaisi pitää lapsesta asti ihan neutraalina ja luonnollisena tapahtumana ilman mitään valtapelejä.

[/quote]

syömishäiriöt johtuva sairaalloisen laihuuden ihannoinnista. Niin pojat kuin tytöt, naiset kuin miehet eivät voi syödä mitään, koska lihovat yli mainosten mallien mitoista. Siinä syyt syömishäiriöihin.

[/quote]

Vähän on nyt yksinkertaistettu asioita. Anoreksian syynä ei välttämättä ole ensinkään ulkonäkö ja anoreksiaa (näivetystauti) on jonkin verran ollut aina, jopa silloin kun naisihannne oli pullukka. Itse olen ollut anorektinen 70-luvulla eikä se liittynyt mitenkään ulkonäköön vaan henkiseen pahoinvointiin ja siihen ettei ollut oikein muuta keinoa kapinoida kuin syömättömyyys, mikä toisaalta oli helppoa koska en pitänyt syömisestä ylipäänsä.

[/quote]

Puhut paskaa. Olen itse entinen anorektikko ja bulmaanikko, miespuoleinen sellainen. Anoreksia alkoi yläasteella koulukiusaamisen ja yleisen laihuuspainostuksen johdosta, sekä siitä että en kiinnostanut naisia kun oli hieman pyöreä. Urheilin ja söin vain salaatteja ja join pepsi max:ia. Laskin kaikki kalorit koko ajan. Bulimia iski kun minun käskettiin syömään. Söin ihan normaaleja määriä ja kävin oksentamassa heti pois, niin kotona, kuin koulussakin. Painoin 169cm pituisena yläasteella ja lukiossa 49,9kg, anoreksian alussa painoin 80kg. Edelleen 32 vuotiaana lasken kaloreita ja pyrin kuluttamaan kaiken mitä syönkin liikkumalla. Syömisestä tulee aina huono omatunto. Olen pennusta asti syönyt kyllä kaikkea, mutta anoreksian ja bulimian jälkeen tulee aina huono omatunto syömisestä.

[/quote]

Jos väittää että toinen puhuu paskaa niin silloin pitäisi esittää edes jonkinlainen uskottava vasta-argumentti. Kirjoitit että olit koulukiusattu, mikä puoltaa väitettäni siitä että anoreksiassa ei ole kyse pelkästään laihuuden ihannoinnista vaan ongelma on monimutkaisempi ja psyykkinenkin. Olin itsekin koulukiusattu ja vaikka olin jo lähtökohtaisesti laiha niin lopetin syömisen lähes kokonaan ja se sai minut tuntemaan itseni vahvaksi ja piittaamattomaksi kiusaajista. Vanhempani eivät tienneet mistä oli kyse, mutta päättivät lähettää minut kokonaan uusiin maisemiin tervehtymään.

Pakolla miastaminen on typerää.

Pieni vinkki niille jotka "pakko" maistattaa lapsiaan. Pistäkää ylös sitten mitä on maistettju ja koska. Tuntuui vaan että vanhemman sanoo lapselle maista maista vaikka sitä ruokaa on jo maistettu aiemmin, lapsi ei ole tyhmä, aikuinen tekee itsensä tyhmäksi jos koittaa maistataa sellaista jonka lapsi on maistanut jo. MAISTAMINEN tarkoittaa kerran kokeilua, ei se maku muutu siitä toisella kerralla. Ja vaikka vanhempi ei muistaisim lapsi varmasti muistaa pahat maut ja ne josta tulee oireita.

Toisaalta jos on vaihtoetho ottaa sitä normaalia ja turvallista tai maistaa uutta josta saattaa tulee kipeäksi, kumman luulette fiksun lapsen valitsevan. Tuo jälkimmäinen on kuin venäläistä rulettia.

Itse kärsin tuosta, varsinkin allergia oli erittäin kivaa. Kouluruokailut olivat yhtä h###ttiä 80-luvulla kun virallisesti ei ollut olemassa peruna allergiaa.

Eri ihmiset sairastuvat syömishäiriöön eri syistä. Minä laihuuden ihannoidin takia, joku toinen kotroloidakseen sekavaa elämäänsä, joku jostain muusta syystä. Ei ole olemassa ainutta oikeaa, hyväksyttävää syytä sairastua. On monia syitä ja laihuuden ihannointi on yksi niistä, sitä on turha kiistää.

Minulla on tapana laittaa jotain oikein kuvottavaa ja rumaa tarjottavaa, jota annostelen aikuisten vieraiden lautaselle todeten, että "meillä on pakko maistaa". Uskokaa tai älkää, sininen spagetinpätkä toffee-sinappikastikkeessa on aiheuttanut useamman kuin yhden yökkäyskohtauksen. Mutta kun on pakko maistaa, niin se pätee myös niihin aikuisiin, jotka itkettävät lapsiaan ruokapöydässä.

Minulla on tapana laittaa jotain oikein kuvottavaa ja rumaa tarjottavaa, jota annostelen aikuisten vieraiden lautaselle todeten, että "meillä on pakko maistaa". Uskokaa tai älkää, sininen spagetinpätkä toffee-sinappikastikkeessa on aiheuttanut useamman kuin yhden yökkäyskohtauksen. Mutta kun on pakko maistaa, niin se pätee myös niihin aikuisiin, jotka itkettävät lapsiaan ruokapöydässä.

Kyllä meillä kaikkea maistetaan, mutta pakko ei ole.

Aika harva varmaan ihan väkivalloin pakottaa lasta syömään, mistä tässä nyt kohutaan. Eli kyseessä ei ole se , vaan maisteluun houkutteleminen.

Lautaselle laitetaan pienet nokareet kaikkea mitä muutkin syö ja tarjolla on. Lapset maistaa eri makuja ihan nokareen verran, jos ei pidä jostakin, niin pakko ei ole syödä.

Ja kyllä samoja ruoka-aineita maistatetaan aina kun on tarjolla, onhan se tutkittukkin juttu, että makuaisti vaatii useamman kerran tottuttelun uusiin makuihin.

Lapset ei ole koskaan pannut pahakseen maistelua, vaikka yhdellä on myös se aistiyliherkkyys, pikemminkin on löytynyt paljon uusia suosikkiruokia, vaikka ensin on sanottu, että hyi ja yök, en varmasti tykkää.

Jos lapset itse päättäisivät mitä ois syöty, niin tokihan se makaroonin keittäminen halvaksi tulisi.. En tiedä miten muilla, mutta meillä ainakin lapset on lähes kaikkea uutta kohtaan hieman epäluuloisia, eikä tietentahtoen maistelisi, ellei houkuttelisi maistamaan ja ennenkaikkea itse näyttäisi mallia.

Meillä myös siis aikuiset maistelee, näyttäen lapsille mallia.

Ruoka-aineet joista näkee, ettei oikeasti voi syödä, niitä ei maistelluteta. Esim.puuro saa yhden lapsista yökkäämään, jokin rakenteessa tökkii, ja sitä ei tietenkään tarvitse syödä.

Te kaikki pakkomaistattajat: söisitte sylkikeittoa tai linnunsikiöitä, mädäntynyttä haita? Ette varmasti suostuisi edes maistamaan. Olette väkivaltaisia kusipäitä.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 17:25"]Te kaikki pakkomaistattajat: söisitte sylkikeittoa tai linnunsikiöitä, mädäntynyttä haita? Ette varmasti suostuisi edes maistamaan. Olette väkivaltaisia kusipäitä.

[/quote]

pakkosyöttöä ja pakkosyöttöä... Just joo. Meillä muksu syö kaiken mitä sille tarjoaa. Viimeksi meni tänään tyrnimarjasose ja hän tykkäsi myös hillastakin. Kaikkea ruokaa hän maistelee lusikalla itse tai sormenpäällä ja ikää hänellä on vähän vajaa 7kk. Hänellä ei ole mitään allergioita, eikä mikään ruoka öklötä.

Sille joka kirjoitti anoreksian olevan yhtä kuin näivetystauti niin olet väärässä. 1-tyypin diabetestä kutsuttiin ennen insuliinihoidon löytymistä näivetystaudiksi, koska siihen kuoli. Näivettyi ja kuoli pois. Toki anoreksiassakin tämä voi käydä, mutta eri asia.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 13:45"]

Kyllä meillä kaikkea maistetaan, mutta pakko ei ole.

Aika harva varmaan ihan väkivalloin pakottaa lasta syömään, mistä tässä nyt kohutaan. Eli kyseessä ei ole se , vaan maisteluun houkutteleminen.

Lautaselle laitetaan pienet nokareet kaikkea mitä muutkin syö ja tarjolla on. Lapset maistaa eri makuja ihan nokareen verran, jos ei pidä jostakin, niin pakko ei ole syödä.

Ja kyllä samoja ruoka-aineita maistatetaan aina kun on tarjolla, onhan se tutkittukkin juttu, että makuaisti vaatii useamman kerran tottuttelun uusiin makuihin.

Lapset ei ole koskaan pannut pahakseen maistelua, vaikka yhdellä on myös se aistiyliherkkyys, pikemminkin on löytynyt paljon uusia suosikkiruokia, vaikka ensin on sanottu, että hyi ja yök, en varmasti tykkää.

Jos lapset itse päättäisivät mitä ois syöty, niin tokihan se makaroonin keittäminen halvaksi tulisi.. En tiedä miten muilla, mutta meillä ainakin lapset on lähes kaikkea uutta kohtaan hieman epäluuloisia, eikä tietentahtoen maistelisi, ellei houkuttelisi maistamaan ja ennenkaikkea itse näyttäisi mallia.

Meillä myös siis aikuiset maistelee, näyttäen lapsille mallia.

Ruoka-aineet joista näkee, ettei oikeasti voi syödä, niitä ei maistelluteta. Esim.puuro saa yhden lapsista yökkäämään, jokin rakenteessa tökkii, ja sitä ei tietenkään tarvitse syödä.

[/quote]

Mihin teillä lapset sylkee sen pahanmakuisen maistettavan? Jos siis ei ole pakko syödä, vain maistaa, niin silloinhan ei-syötävä syljetään pois.

Minusta olisi aika ikävä olla ravintolassa syömässä, kun väki ympärillä syljeskelee maistettuja ruokia.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 17:34"][quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 17:25"]Te kaikki pakkomaistattajat: söisitte sylkikeittoa tai linnunsikiöitä, mädäntynyttä haita? Ette varmasti suostuisi edes maistamaan. Olette väkivaltaisia kusipäitä.

[/quote]

pakkosyöttöä ja pakkosyöttöä... Just joo. Meillä muksu syö kaiken mitä sille tarjoaa. Viimeksi meni tänään tyrnimarjasose ja hän tykkäsi myös hillastakin. Kaikkea ruokaa hän maistelee lusikalla itse tai sormenpäällä ja ikää hänellä on vähän vajaa 7kk. Hänellä ei ole mitään allergioita, eikä mikään ruoka öklötä.

[/quote]

7 kk ikäinen on vähän eri asia, tuon ikäinen tuskin edes tajuaa, mitä ruoka on.

Ei tarvitse. Meillä on neljä lasta, jotka kaikki ovat olleet viimeistään kouluiässä hyviä ja monipuolisia syöjiä pakottamatta ja asiasta numeroa tekemättä

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 17:56"][quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 17:34"][quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 17:25"]Te kaikki pakkomaistattajat: söisitte sylkikeittoa tai linnunsikiöitä, mädäntynyttä haita? Ette varmasti suostuisi edes maistamaan. Olette väkivaltaisia kusipäitä.

[/quote]

pakkosyöttöä ja pakkosyöttöä... Just joo. Meillä muksu syö kaiken mitä sille tarjoaa. Viimeksi meni tänään tyrnimarjasose ja hän tykkäsi myös hillastakin. Kaikkea ruokaa hän maistelee lusikalla itse tai sormenpäällä ja ikää hänellä on vähän vajaa 7kk. Hänellä ei ole mitään allergioita, eikä mikään ruoka öklötä.

[/quote]

7 kk ikäinen on vähän eri asia, tuon ikäinen tuskin edes tajuaa, mitä ruoka on.

[/quote]

Kyllähän se tajuaa, että mitä ruoka on. Silloin kun hänellä on nälkä, hän tuntee nälän kipuna ja kun saa ruokaa, niin kipu hellittää. Ja lemppariruokaa hänellä on luumusose, tyrnisose, lakkahillo, erilaiset puurot ja itsetehdyt soseet kasviksista jne. Tähän mennessä ei ole mikään ruoka oksettanut, eikä tule oksettamaan,mikäli hän tulee meihin vanhempiinsa, jotka syömme kaikkea. Ollaan lapsena opittu syömään niin suomalaisia, kuin ulkomaalaisia ruokia, sekä maustettuja ruokia, jpten muksu oppii hyville tavoille.