Lapseni käyttäytyy huonosti kun tulee vieraita kylään...

Kaverin 6v myös kiukuttelee niin aikuisille vieraille ja muille lapsille. Erittäin omistushaluinen leluistaan. Kylässä käynnit ovat melkoista draamaa ja uhmaa. Emme käy siellä enää lapseni kanssa.

Kannattaisi ehkä ihan muutenkin arjessa opettaa että hän ei ole maailman napa. Meillä 3-v tyttö teki samaa kun aloitti päiväkodin, nyt kuitenkin helpottanut jo. Tietyt säännöt eli jos aikuiset puhuu niin silloin ei keskeytetä. Jos tulee leikkikavereita niin kaveri saa valita ensiksi lelun millä leikkii, koska itse hän voi leikkiä leluilla muutoin milloin vain. Kaikki otetaan mukaan leikkiin.
Vierailetteko itse perheillä joissa samanikäisiä lapsia? Siellä jos perheen lapsi antaa nätisti lainata lelujaan, kannattaa asiaa korostaa niin lapsi ymmärtää että on hienoa kun antaa toisen lainata. Ja että miten kivalta tuntuu kun saa lainata toisen leluja. Tuo ainakin meillä tepsi hyvin.

Harjoituksen puutetta sanoisin. Paljon vaan rentoa kyläilyä ja hyvää esimerkkiä. Kiitosta ja palkintoa kun sujuu hyvin. Lapsi on tainnut tottua olemaan kuningas kotonaan. Muistakaa vaatia hyvää käytöstä ihan oman perheenkin kesken: Ei saa puhua päälle, pitää odottaa että aikuinen saa jotain valmiiksi jne.

Meilla olen sanonut lapsille ennen vierailua etta joson joitain yksittaisia suosikki leluja joita EI halua jakaa tulee ne piilottaa ennen vierailua jolloin lopuilla leluilla saa sitten kaikki leikkia.  Myos saannoista tulee pitaa kiinni vieraidenkin aikaan, jotta lapsi ei opi siihen etta vanhemmat antavat/ tekevat mita tahansa vain pitaakseen lapsen hiljaisena.  Ja saannot seka seuraamukset kerrataan ennen vieraita.  

Kaverin 6v käskyttää,komentaa yms. Jos minä vieras sanon rauhallisesti että pyydetään nätisti niin välitön hepuli. Hän repii leluja toisten lasten käsistä ja siihen ei puututa. Viimeksi kun olimme kylässä niin neiti 6v alkoi nimitellä kahvipöydässä meidän perhettä ja puhui tosi rumasti. Äitinsä selitti jotain lapsensa temperamentillä. Sanoin asiallisesti että tuota käytöstä pitää pyytää anteeksi. 6v kirkui lattialla ei hän halua. No niin ei sitten tehty. Emme ole sen jälkeen vierailleet. Muiden kavereiden tai sukulaisten lapset eivät nimittele vieraita.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 14:57"]Kaverin 6v käskyttää,komentaa yms. Jos minä vieras sanon rauhallisesti että pyydetään nätisti niin välitön hepuli. Hän repii leluja toisten lasten käsistä ja siihen ei puututa. Viimeksi kun olimme kylässä niin neiti 6v alkoi nimitellä kahvipöydässä meidän perhettä ja puhui tosi rumasti. Äitinsä selitti jotain lapsensa temperamentillä. Sanoin asiallisesti että tuota käytöstä pitää pyytää anteeksi. 6v kirkui lattialla ei hän halua. No niin ei sitten tehty. Emme ole sen jälkeen vierailleet. Muiden kavereiden tai sukulaisten lapset eivät nimittele vieraita.
[/quote] tämän siis kertoi nro 6

Meillä on erikseen vieraslelut eli lapsen omia leluja ei oteta lainkaan esiin, kun tulee lapsiperhe käymään. Siten ei synny tavaramustasukkaisuutta. Kahvipöytäasiat on käyty läpi niin moneen kertaan, että lapsi tietää, että oma vuoro tulee joka tapauksessa, ei ole syytä kiirehtiä.

Miten sinä itse käyttäydyt vieraiden aikana? Ujosteletko sinä kieltää ja  komentaa lastasi tavalliseen kotitapaan, ja lapsesi osaa käyttää sitä hyväkseen?

Itse koen vieraana nämä tilanteet tosi hankalaksi ja vaikeiksi. Tekisi mieli kieltää kun uhmis riehuu pöydässä mutta kun vanhemmat ei sitä tee niin ei itse kehtaa. Mä välillä mietin että onko ne kuuroja vai sokeita. Uhmis nyppii joka tarjottavaa ja ottaa yhden haukun ja taas jotakin toista. Viimeksi kaverin 5 vuotias meinasi juosta piirakka kädessä ympäri kämppää ja oli pakko kieltää kun äiti vaan hymyili lammasmaisesti lapselleen. Kielsin nätisti ja pyysin pöytään takaisin. Itkuhan siitä tuli ja äiti vieressä: voi pientä,nyt taisi tulla paha mieli. Mulle kerrottiin että hänen viisivuotiaansa on erityisherkkä lapsi ja kova stressaamaan. Olin ihan että aha! Tämän episodin jälkeen 5v puhui aika rumasti minulle ja lapselleni. En viitsinyt kieltää enää enkä myöskään kutsu kylään. Siis ihan oikeasti????? Millaista toi meno on teininä?

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 14:57"]

Kaverin 6v käskyttää,komentaa yms. Jos minä vieras sanon rauhallisesti että pyydetään nätisti niin välitön hepuli. Hän repii leluja toisten lasten käsistä ja siihen ei puututa. Viimeksi kun olimme kylässä niin neiti 6v alkoi nimitellä kahvipöydässä meidän perhettä ja puhui tosi rumasti. Äitinsä selitti jotain lapsensa temperamentillä. Sanoin asiallisesti että tuota käytöstä pitää pyytää anteeksi. 6v kirkui lattialla ei hän halua. No niin ei sitten tehty. Emme ole sen jälkeen vierailleet. Muiden kavereiden tai sukulaisten lapset eivät nimittele vieraita.

[/quote] Ystävän lapsella tätä samaa ja en tiedä miten tästä puhuisin. Olemme vähentäneet kyläilyä. Viimeksi 6-vuotias tyttö kirkui ruokapöytään kutsuttaessa ja sirkus alkoi välittömästi kun aloitimme ruokailun. Omat lapset katsoivat hiljaisina tätä 6-vuotiasta. Hänelle annetaan liian helposti periksi.

Siis vajaa 4v. Millälailla vajaa?

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 16:42"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 16:36"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 16:32"]

Vaikka kuinka ennakkoluulottomasti suhtautuisi niin kyllä tuo sama ongelma on ainoilla lapsilla tuttavapiirissä melko yleinen. Varsinkin äidin huomiota isokin lapsi saattaa hakea koko ajan kainalossa kyhjäten, kysellen, jopa nipistellen. Yleensä lelujen jakamisessa tai leikkeihin ottamisessa ei näytä omilla lapsilla olevan ongelmaa kun ovat tottuneet jakamaan. Joskus kun tiedetään että on vähän rasavillimpää kaveria tulossa on kerätty ainakin isompien herkästi särkyviä leluja pikkuisilta turvaan. Vaatinee keskustelua ja harjoittelua, jakamaan oppii vain jakamalla. Suuressa perheessä se tulee niin luonnostaan, kaikki oppivat esim.jakamaan jäätelöä samanverran kaikille ja huolehtivat että muutkin saavat.

[/quote]

Tätä ja kamista en ole koskaan oppinut ymmärtämään. Eihän vieraat saa ottaa isäntäväen kännyköitä tai läppäreitä "leikkeihinsä", joten miksi lasten pitää antaa lelunsa vieraille lapsille? Eikä jakamista ole se, että vieraat ei tuo mukanaan mitään, minkä voi jakaa.
[/quote].
Ootko tosissaan? Pitäiskö niiden vieraiden tuoda omat lelut mukanaan :D? Eiks se ole vastavuoroisuutta, että kun olette meillä leikkimässä leikitään meidän leluilla ja teillä sit teidän?
[/quote]Niinpä! Terve järki vaan tuntuu osalla puuttuvan kokonaan! Käykää ihmiset peruskäytöstavat kotona usein ja käytännöntilanteissa läpi. Siten ne opitaan ja pysyy mielessä.

Usein on aika suurta apua siitä että lapsen kanssa käy läpi aika yksityiskohtaisesti mitä tulevan pitää.Ketkä on tulossa mitä tehdään ja miltä saattaa vierailu tai vierailijat tuntua. Mietitään siis lapsen kanssa etukäteen ja myös sanotetaan mahdollisia vaikeita asioita lapselle. Esim. ei tunnu ehkä kivalta kun vieraat lapset koskevat hänen tavaroihin mutta miten hienoa on kun pystyy olemaan hyvä emäntä. Mitä se tarkoittaa ja että jälkeen päin voidaan sitten jutella miltä oli tuntunut jne.

Meinasin tullu sanomaan ihan samaa kuin kakkonen.

Kerron että 'marja-täti' tulee kylään, äiti haluaa jutella rauhassa aikuisten juttuja ja sinä voit sillä aikaa leikkiä vaikka legoilla.

Tai jos on lapsia tulossa kerron että 'maija' tulee, muista antaa maijalle sun leluja niin voitye leikkiä yhdessä. 'maija' on vasta kaksivuotias niin maijan kanssa leikitään sitten pienten lasten leikkejä, anna

Voisi ehkä etukäteen sopia lapsen kanssa, että palkkioksi hyvästä käytöksestä mennään jälkeenpäin johonkin kivaan paikkaan.

Tai voisi ostaa/lainata vaikka lasten videon vierailun ajaksi, joka veisi lapsen huomion.

Ehkä mä aloittaisin tuosta, että kun tulee vieraita aikuisia kylään, lapsen pitää antaa tilaa. Siinä on ehkä helpompi harjoitella luopumaan omistavuudesta, kun aikuisia pitäisi kuitenkin osata kunnioittaa eikä ne provosoi iskemällä suoraan lelulaatikolle. Sitten kun se sujuu, voisi kokeilla tuota lasten kyläilyä.

Olisiko lapsi hiukan hemmoteltu? Tällaisia ne lapsuuteni päsmärit ainakin olivat. Sitähän ei välttämättä arjessa oikein huomaa ja on itse turtunut, ja poissa kotoa lapsi saattaa käyttäytyä hyvin, koska siellä aikuisten odotukset ovat toiset ja hän on poissa reviiriltään.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 17:16"]Meinasin tullu sanomaan ihan samaa kuin kakkonen.

Kerron että 'marja-täti' tulee kylään, äiti haluaa jutella rauhassa aikuisten juttuja ja sinä voit sillä aikaa leikkiä vaikka legoilla.

Tai jos on lapsia tulossa kerron että 'maija' tulee, muista antaa maijalle sun leluja niin voitye leikkiä yhdessä. 'maija' on vasta kaksivuotias niin maijan kanssa leikitään sitten pienten lasten leikkejä, anna

[/quote]

Karkasi ennen aikojaan. Siis kun lapselel selittää minkäikäinen kaveri on tulossa ja että

Se ei vaikka vielä osaa leikkiä pikkulegoilla niin sitten leikit sujuu mukavasti.

Kerron myös jos aion tarjota kahvipöydässä jotain ja muistutan pöytätavoista. Vieraat ottaa ensin ja lapset voi sitten ottaa viimeseksi. Ja yks keksi vaan otetaan kerrallaan jne,

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:06"]Kaverin 6v myös kiukuttelee niin aikuisille vieraille ja muille lapsille. Erittäin omistushaluinen leluistaan. Kylässä käynnit ovat melkoista draamaa ja uhmaa. Emme käy siellä enää lapseni kanssa.
[/quote] tuttua! Ei näitä pilalle hemmoteltuja prinsessoja vaan jaksa! Isi ja äiti hyppää metrin ilmaan joka oikusta ja pyynnöstä ja minkäänlaisia vuorovaikutustaitoja ei ole.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 14:14"]

Vajaa 4v. käyttäytyy ikävällä ja itselleen vieraalla tavalla kun meille tulee vieraita LAPSIA kylään. Hän on pomotteleva ja todella omistushaluinen lelujaan kohtaan. Hän on selvästi mustasukkainen toisille lapsille heidän saamastaan huomiosta ja saa ihme kiukkukohtauksia. Kun tulee kylään AIKUISIA hän puolestaan keskeyttää jatkuvasti aikuisten keskustelua, roikkuu hihassa, ei osaa tehdä mitään hetkeäkään yksin. Olettaisin että tuon ikäisen pitäsi osata jo puolisen tuntia leikkiä itsenäisesti että saisi edes vähän vaihtaa aikuisten kuulumisia. Lapsi on vajaa neljä ja perheen ainoa lapsi. Päiväkodissa on hyväntuulinen ja keskusteluissa ei ole ilmennyt mitään ongelmia muiden lasten kanssa. Kun olemme puistoissa hän osaa jakaa leluja. Ei varsinaisesti hakeudu toisen vieraan lapsen seuraan mutta jos joku tulee hänen luokseen hän leikkii mukavasti. On usein tarkkailija ennen kuin rohkaistuun mukaan leikkiin. Omassa kodissa muiden lasten kanssa taas haluaa määrätä leikkiä ja tavaroita.

Miltä tää teistä kuulostaa? Itse olen aika masis kun kyläilyt jatkuvaa kiukunuhkaa ja välienselvittelyä. Näissä kyläilyissä kun pitäsi kait jotain vastavuoroisuuttakin noudattaa eli ei voi aina mennä toisen luo kylään ja meille ei kutsuta kun lapsi muuttuu kiukkuilijaksi.

[/quote] joskus näkee lapsia että koko ajan pitää antaa huomiota, ei tule mitään keskusteluista. Koko ajan keskeytyksiä. Ei tee mieli kyläillä silloin heidän kotona vaan olen alkanut tekeen niin että tapaan kaksin jossain kahvilassa yms että saa kunnolla keskustella. 

Vaikka kuinka ennakkoluulottomasti suhtautuisi niin kyllä tuo sama ongelma on ainoilla lapsilla tuttavapiirissä melko yleinen. Varsinkin äidin huomiota isokin lapsi saattaa hakea koko ajan kainalossa kyhjäten, kysellen, jopa nipistellen. Yleensä lelujen jakamisessa tai leikkeihin ottamisessa ei näytä omilla lapsilla olevan ongelmaa kun ovat tottuneet jakamaan. Joskus kun tiedetään että on vähän rasavillimpää kaveria tulossa on kerätty ainakin isompien herkästi särkyviä leluja pikkuisilta turvaan.
Vaatinee keskustelua ja harjoittelua, jakamaan oppii vain jakamalla. Suuressa perheessä se tulee niin luonnostaan, kaikki oppivat esim.jakamaan jäätelöä samanverran kaikille ja huolehtivat että muutkin saavat.