Lapseni käyttäytyy huonosti kun tulee vieraita kylään...

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 16:32"]

Vaikka kuinka ennakkoluulottomasti suhtautuisi niin kyllä tuo sama ongelma on ainoilla lapsilla tuttavapiirissä melko yleinen. Varsinkin äidin huomiota isokin lapsi saattaa hakea koko ajan kainalossa kyhjäten, kysellen, jopa nipistellen. Yleensä lelujen jakamisessa tai leikkeihin ottamisessa ei näytä omilla lapsilla olevan ongelmaa kun ovat tottuneet jakamaan. Joskus kun tiedetään että on vähän rasavillimpää kaveria tulossa on kerätty ainakin isompien herkästi särkyviä leluja pikkuisilta turvaan. Vaatinee keskustelua ja harjoittelua, jakamaan oppii vain jakamalla. Suuressa perheessä se tulee niin luonnostaan, kaikki oppivat esim.jakamaan jäätelöä samanverran kaikille ja huolehtivat että muutkin saavat.

[/quote]

Tätä ja kamista en ole koskaan oppinut ymmärtämään. Eihän vieraat saa ottaa isäntäväen kännyköitä tai läppäreitä "leikkeihinsä", joten miksi lasten pitää antaa lelunsa vieraille lapsille? Eikä jakamista ole se, että vieraat ei tuo mukanaan mitään, minkä voi jakaa.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 16:36"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 16:32"]

Vaikka kuinka ennakkoluulottomasti suhtautuisi niin kyllä tuo sama ongelma on ainoilla lapsilla tuttavapiirissä melko yleinen. Varsinkin äidin huomiota isokin lapsi saattaa hakea koko ajan kainalossa kyhjäten, kysellen, jopa nipistellen. Yleensä lelujen jakamisessa tai leikkeihin ottamisessa ei näytä omilla lapsilla olevan ongelmaa kun ovat tottuneet jakamaan. Joskus kun tiedetään että on vähän rasavillimpää kaveria tulossa on kerätty ainakin isompien herkästi särkyviä leluja pikkuisilta turvaan. Vaatinee keskustelua ja harjoittelua, jakamaan oppii vain jakamalla. Suuressa perheessä se tulee niin luonnostaan, kaikki oppivat esim.jakamaan jäätelöä samanverran kaikille ja huolehtivat että muutkin saavat.

[/quote]

Tätä ja kamista en ole koskaan oppinut ymmärtämään. Eihän vieraat saa ottaa isäntäväen kännyköitä tai läppäreitä "leikkeihinsä", joten miksi lasten pitää antaa lelunsa vieraille lapsille? Eikä jakamista ole se, että vieraat ei tuo mukanaan mitään, minkä voi jakaa.
[/quote].
Ootko tosissaan? Pitäiskö niiden vieraiden tuoda omat lelut mukanaan :D? Eiks se ole vastavuoroisuutta, että kun olette meillä leikkimässä leikitään meidän leluilla ja teillä sit teidän?

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 16:42"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 16:36"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 16:32"] Vaikka kuinka ennakkoluulottomasti suhtautuisi niin kyllä tuo sama ongelma on ainoilla lapsilla tuttavapiirissä melko yleinen. Varsinkin äidin huomiota isokin lapsi saattaa hakea koko ajan kainalossa kyhjäten, kysellen, jopa nipistellen. Yleensä lelujen jakamisessa tai leikkeihin ottamisessa ei näytä omilla lapsilla olevan ongelmaa kun ovat tottuneet jakamaan. Joskus kun tiedetään että on vähän rasavillimpää kaveria tulossa on kerätty ainakin isompien herkästi särkyviä leluja pikkuisilta turvaan. Vaatinee keskustelua ja harjoittelua, jakamaan oppii vain jakamalla. Suuressa perheessä se tulee niin luonnostaan, kaikki oppivat esim.jakamaan jäätelöä samanverran kaikille ja huolehtivat että muutkin saavat. [/quote] Tätä ja kamista en ole koskaan oppinut ymmärtämään. Eihän vieraat saa ottaa isäntäväen kännyköitä tai läppäreitä "leikkeihinsä", joten miksi lasten pitää antaa lelunsa vieraille lapsille? Eikä jakamista ole se, että vieraat ei tuo mukanaan mitään, minkä voi jakaa. [/quote]. Ootko tosissaan? Pitäiskö niiden vieraiden tuoda omat lelut mukanaan :D? Eiks se ole vastavuoroisuutta, että kun olette meillä leikkimässä leikitään meidän leluilla ja teillä sit teidän?

[/quote]

Olen ihan tosissani. En ymmärrä, mitä jakamista on se, että on vain yksi, jonka leluja jaetaan muille. Meille tulevat ädit olettavat automaattisesti, että lapseni kaikki lelut ja lastenhuone ovat pienten vieraiden käytössä ja kun ilmoitan, että ei, kaikki lapset ovat nyt keittiössä aikuisten kanssa ja tässä on leluja (ei lapsen leluja vaan hankittu vieraita varten), niin äidit ryhtyy selittämään tätä samaa jakamista. Että lapsen täytyy antaa omat lelunsa heidän lapsille, että lapsi oppii jakamista. Minusta lapsi oppii jakamista ihan yhtä hyvin, kun on yhteiset lelut, joita joutuu jakamaan eli päättämään, kuka leikkii millä.

Eihän aikuisetkaan anna vieraille autonsa avaimia ja sano, että käypä ajelemassa, että minä opin jakamaan tavaroitani muille.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 15:55"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 14:14"]

Vajaa 4v. käyttäytyy ikävällä ja itselleen vieraalla tavalla kun meille tulee vieraita LAPSIA kylään. Hän on pomotteleva ja todella omistushaluinen lelujaan kohtaan. Hän on selvästi mustasukkainen toisille lapsille heidän saamastaan huomiosta ja saa ihme kiukkukohtauksia. Kun tulee kylään AIKUISIA hän puolestaan keskeyttää jatkuvasti aikuisten keskustelua, roikkuu hihassa, ei osaa tehdä mitään hetkeäkään yksin. Olettaisin että tuon ikäisen pitäsi osata jo puolisen tuntia leikkiä itsenäisesti että saisi edes vähän vaihtaa aikuisten kuulumisia. Lapsi on vajaa neljä ja perheen ainoa lapsi. Päiväkodissa on hyväntuulinen ja keskusteluissa ei ole ilmennyt mitään ongelmia muiden lasten kanssa. Kun olemme puistoissa hän osaa jakaa leluja. Ei varsinaisesti hakeudu toisen vieraan lapsen seuraan mutta jos joku tulee hänen luokseen hän leikkii mukavasti. On usein tarkkailija ennen kuin rohkaistuun mukaan leikkiin. Omassa kodissa muiden lasten kanssa taas haluaa määrätä leikkiä ja tavaroita.

Miltä tää teistä kuulostaa? Itse olen aika masis kun kyläilyt jatkuvaa kiukunuhkaa ja välienselvittelyä. Näissä kyläilyissä kun pitäsi kait jotain vastavuoroisuuttakin noudattaa eli ei voi aina mennä toisen luo kylään ja meille ei kutsuta kun lapsi muuttuu kiukkuilijaksi.

[/quote] joskus näkee lapsia että koko ajan pitää antaa huomiota, ei tule mitään keskusteluista. Koko ajan keskeytyksiä. Ei tee mieli kyläillä silloin heidän kotona vaan olen alkanut tekeen niin että tapaan kaksin jossain kahvilassa yms että saa kunnolla keskustella. 

[/quote]

Minä menen kylään koko perheelle ja jaan huomiota tasapuolisesti kaikille, myös lapsille. Jos haluaa aikuisten omaa keskustelua, kannattaa tavata jossain muualla kuin perheen luona.

Vierailija kirjoitti:

Itse koen vieraana nämä tilanteet tosi hankalaksi ja vaikeiksi. Tekisi mieli kieltää kun uhmis riehuu pöydässä mutta kun vanhemmat ei sitä tee niin ei itse kehtaa. Mä välillä mietin että onko ne kuuroja vai sokeita. Uhmis nyppii joka tarjottavaa ja ottaa yhden haukun ja taas jotakin toista. Viimeksi kaverin 5 vuotias meinasi juosta piirakka kädessä ympäri kämppää ja oli pakko kieltää kun äiti vaan hymyili lammasmaisesti lapselleen. Kielsin nätisti ja pyysin pöytään takaisin. Itkuhan siitä tuli ja äiti vieressä: voi pientä,nyt taisi tulla paha mieli. Mulle kerrottiin että hänen viisivuotiaansa on erityisherkkä lapsi ja kova stressaamaan. Olin ihan että aha! Tämän episodin jälkeen 5v puhui aika rumasti minulle ja lapselleni. En viitsinyt kieltää enää enkä myöskään kutsu kylään. Siis ihan oikeasti????? Millaista toi meno on teininä?

Meidän lapsilla myös kaveri jonka käytös samantyylistä... 2 kertaa kävivät meillä ja me heillä. Meno oli aika lailla ylläkuvatun tyylistä.... saimme kuulla pitkän monologin kullannupun erityisherkkyydestä, ujoudesta yms. MInusta kyllä näytti enemmän siltä että lapsukainen on täysin pilallelellitty ja niitä rajojakaan ei ole luoto. Äiti antoi kaikessa periksi ja kullannuppunen komenteli j amääräili meidän lapsia ja myöskin meitä aikusia kahvipöydässä ja puhui erittäin rumasti, tiuski meille aikuisille. Käytökseen on hankala puuttua kun ollaan toisen kodissa ja lapsen äiti ei näe mitään vikaa kullannupun käytöksessä. Kun he tulivat meille vieraille ja kun kielsin kahvipöydässä että meidän kodissa ei tiuskita, ei nimitellä eikä komenneta niin lellikki sai itkupotku raivarin ja äiti hyssytteli ja lohdutti että " voi onko nyt pahamieli" sen sijaan että olisi puuttunut tuohon käytökseen. Emme ole enää tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vajaa 4v. käyttäytyy ikävällä ja itselleen vieraalla tavalla kun meille tulee vieraita LAPSIA kylään. Hän on pomotteleva ja todella omistushaluinen lelujaan kohtaan. Hän on selvästi mustasukkainen toisille lapsille heidän saamastaan huomiosta ja saa ihme kiukkukohtauksia. Kun tulee kylään AIKUISIA hän puolestaan keskeyttää jatkuvasti aikuisten keskustelua, roikkuu hihassa, ei osaa tehdä mitään hetkeäkään yksin. Olettaisin että tuon ikäisen pitäsi osata jo puolisen tuntia leikkiä itsenäisesti että saisi edes vähän vaihtaa aikuisten kuulumisia. Lapsi on vajaa neljä ja perheen ainoa lapsi. Päiväkodissa on hyväntuulinen ja keskusteluissa ei ole ilmennyt mitään ongelmia muiden lasten kanssa. Kun olemme puistoissa hän osaa jakaa leluja. Ei varsinaisesti hakeudu toisen vieraan lapsen seuraan mutta jos joku tulee hänen luokseen hän leikkii mukavasti. On usein tarkkailija ennen kuin rohkaistuun mukaan leikkiin. Omassa kodissa muiden lasten kanssa taas haluaa määrätä leikkiä ja tavaroita.

Miltä tää teistä kuulostaa? Itse olen aika masis kun kyläilyt jatkuvaa kiukunuhkaa ja välienselvittelyä. Näissä kyläilyissä kun pitäsi kait jotain vastavuoroisuuttakin noudattaa eli ei voi aina mennä toisen luo kylään ja meille ei kutsuta kun lapsi muuttuu kiukkuilijaksi.

 

Tuo johtuu ihan siitä että olette antaneet hänen pompottaa teitä mielensä mukaan. Ainut lapsi. Olette hypänneet aina kun hän on vaatinut. Alatte pikkuhiljaa opettamaan että aina ei saa huomiota kun sitä haluaa. Ja että joutuu odottamaankin välillä.

Lapsen käytös on ihan teistä itsestä kiinni jos lapsi ei ole kehitysvammanen tai sairasta jotain sairautta joka aiheuttaa käytöshäiriöitä.

Siis nyt vain opettamaan lasta käytöstavoille. Välttämällä kyseisiä tilanteita se ei opi.