Mulla on tullut totaalinen stoppi tämän työn kanssa
Tänä aamuna viimein tajusin: mä inhoan mun työtä. Piti oikein konkreettisesti kääntää selkä tietokoneelle ja vain katselin ikkunasta ulos. Tuntuu että oon tullut tieni päähän. Inhoan tietokoneita ja joudun katsomaan tätä %¤&%¤:n vehjettä 40 tuntia viikossa.
Oon kirjoittanut tännekin jo monta kertaa näitä aloituksia kuinka vihaan toimistotöitä mutten edelleenkään uskalla tehdä mitään asian suhteen! Vituttaa oma pelkuruus! Enää en näe mitään muuta hyvää tässä työnteossa kuin vakaa toimeentulo. Mietinpä vain mitä hyötyä siitä on, kun illat olen tämän näytön edessä nököttämisen jälkeen samassa "sumussa" ja apaattisessa mielentilassa kuin töissä ollessa. En jaksa iltaisin mitään. Pakotan itseni liikkumaan ja touhuan paljon lasten kanssa mutta silmiä särkee ja päässä humisee väsymyksestä. Nukun hyvät yöunet ja olen pirteä kuin peipponen jo aamukuudelta. Tähän aikaan päivästä (yli 3 tuntia koneella olleena) oon jo aivan tööt.
Voisin itkeä, kun oon niin epätoivoinen. Jään pian ä-lomalle mutta nyt jo vituttaa, kun sekin onni ja autuus loppuu ja pitää palata tänne :(
Työntekoa sinällään rakastan mutten halua tällaista työtä. 8 tuntia päivässä tietokoneen ääressä.. Oon niin kateellinen esim. kahvilatyöntekijöille jotka saa kävelyä ja ihmiskontakteja päivän aikana. MÄ VIHAAN TÄTÄ TIETOKONETTA JA TÄTÄ TUOLIA JOLLA OON ISTUNUT JO 8 VUOTTA!
Kommentit (2)
Äitiysloman aikana mietit rauhassa uusia vaihtoehtoja ja sitten vain teet rohkean ratkaisun. Perusta vaikka oma kahvila. Työ on niin iso osa elämää jo ihan ajallisestikin, että ei ole pienintäkään järkeä kärvistellä työssä, josta ei pidä. Etenkään, kun mieluisat työvaihtoehdot ovat realistisia (ts. muita kuin rokkistara ja huippumalli).
No onneks se äitiysloma tulee. Voihan olla että se on käänteentekevä asia elämässäsi. Saat uusia ajatuksia, tutustut uusiin ihmisiin, ehkä saat ajatuksen uudesta urastakin.