Voiko pitkällä tähtäimellä olla haitallista, että pakolliset ihmiskontaktit vähentyvät?

Joutavuuksia

Sincc

Mitään kiva, kiitti hei höpötystä ei kukaan tarvii. 

Sincc

Olen alkanut nykyisin arvostamaan hiljaisuutta. 

Sincc

Emme tarvitse ihmiskontakteja, muta tuo voi kyllä vähentää työpaikkoja.

Riippunee persoonasta.

No mä luulen kyllä, että se on haitallista.

Itse en kaipaa ko. kontakteja, koska mulla on muuten riittävästi sosiaalisuutta: työ, perhe, sukulaiset, ystävät. Mutta olen joskus miettinyt joitakin yksinäisiä ihmisiä, vanhuksia varsinkin, että heille tämä ei ehkä tee hyvää. Joillekin ne ainoat ihmiskontaktit voivat olla kaupan kassoja, pankkitoimihenkilöitä jne. Ja entä syrjäytyneet nuoret? He, joiden on vaikeaa hoitaa asioita ihmisten kanssa, niin nythän he eivät sitä opikaan, kun kaiken voi hoitaa automaateilla ja netissä. 

Jos nuo ovat ainoita ihmiskontakteja elämässä ja kyseessä on henkilö, joka kaipaa ihmiskontakteja, parempi varmaan edes kaupan kassat kuin ei ketään. Mä tarvitsen jonkin verran ihmiskontakteja (introverttina en kuitenkaan kovin paljoa) ja mulla on niitä kyllä riittävästi ilman kaupan kassojakin. 

Vierailija kirjoitti:

Itse en kaipaa ko. kontakteja, koska mulla on muuten riittävästi sosiaalisuutta: työ, perhe, sukulaiset, ystävät. Mutta olen joskus miettinyt joitakin yksinäisiä ihmisiä, vanhuksia varsinkin, että heille tämä ei ehkä tee hyvää. Joillekin ne ainoat ihmiskontaktit voivat olla kaupan kassoja, pankkitoimihenkilöitä jne. Ja entä syrjäytyneet nuoret? He, joiden on vaikeaa hoitaa asioita ihmisten kanssa, niin nythän he eivät sitä opikaan, kun kaiken voi hoitaa automaateilla ja netissä. 

Olet sydämellinen ihminen💕

Vierailija kirjoitti:

Riippunee persoonasta.

Persoonasta ja elämäntilanteesta. Jollekin yksinäiselle, masentuneelle tms. tuollaiset pienet kontaktit voi olla jossain elämänvaiheessa tarpeellisia, vaikka ne olisi normaalisti yhdentekeviä.

Hesarissa oli hiljan ,ettei ihmistä ole tarkoitettu yksinäiseksi vaan jäseneksi laumaan, joten vastaan KYLLÄ

Olen töissäni huomannut, että moni käy koronarajoitusten aikaan nostamassa käteistä pankkitiskiltä ihan vaan saadakseen jutella hetken jonkun kanssa.

Voihan niitä ihmiskontakteja hakea vaikka harrastuksista tai sitten vaan höpöttämällä kaupan kassalle samalla kun takana seisoo kymmenen muuta asiakasta odottamassa vuoroaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippunee persoonasta.

Persoonasta ja elämäntilanteesta. Jollekin yksinäiselle, masentuneelle tms. tuollaiset pienet kontaktit voi olla jossain elämänvaiheessa tarpeellisia, vaikka ne olisi normaalisti yhdentekeviä.

Omalla asuinalueellani olen jo vuosia pistänyt merkille erään miehen. On vielä työikäinen, mutta tuskin käy töissä. Ei kuitenkaan ole mikään doku, koska en ole koskaan nähnyt häntä paikallisessa ravintolassa. En edes kesäisin terassilla. Vaikuttaa ihan ok tyypiltä, mutta liikkuu aina yksin. Saattaa olla jotain mt-ongelmaakin kuten masennusta.  Kaupassa käydessään (ollaan osuttu monesti samaan aikaan) hän juttelee kassan kanssa. Ei ole väliä, kuka myyjistä  kassalla sattuu olemaan. En ole itsekään mikään supersosiaalinen, mutta monta kertaa on tehnyt mieli kysyä, lähtisikö hän kanssani vaikka iltakävelylle. Ei säälistä eikä minään "tukihenkilönä" vaan kaverina. Tavallisena kaverina. En vaan ole koskaan kehdannut kysyä, koska se olisi liikaa toisen yksityisalueelle tunkeutumista. 

On tärkeää että kaikilla on mahdollisuus ihmiskontakteihin, mutta niiden järjestäminen ei tietenkään ole yksityisten yritysten velvollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Voihan niitä ihmiskontakteja hakea vaikka harrastuksista tai sitten vaan höpöttämällä kaupan kassalle samalla kun takana seisoo kymmenen muuta asiakasta odottamassa vuoroaan.

Keväällä yksi erikoisliikkeen myyjä alkoi kovastikin jututtaa, ja kertoi että on todella tylsää kun kauppakeskuksessakaan liiku juuri ketään eikä ko. liikkeessä käynyt sitäkään. Että voi se mennä toisinkinpäin.