Lue keskustelun säännöt.
Herkät naiset(infj/hsp) - millainen mies teillä on?
15.04.2014 |
Jos nainen on herkkä luonteeltaan, niin millainen mies hänelle silloin sopii?
Herkällä tarkoitan tässä luonnehdintaa joka sopii infj/hsp -tyyppiin. Ihminen joka on empaattinen, introvertti, ei-kilpailuhenkinen jne. Mutta silti huumorintajuinen, esteettinen, pärjää omassa työssään. Eli en tarkoita tässä nyt sellaista "hullu tiedenainen" tyyppistä nörttiä joka vaan koodaa yms illat yksin tyytyväisenä.
Suomessa moni nainen on (ehkä pakostakin) tomera emäntä -tyyppinen, tykkää rakentaa iltaisin miehen kanssa ok-taloa, komentaa miestä ja lapsia. Ja dynamiikka parisuhteessa on monesti se, että nainen puhuu molempien puolesta ja on jämäkämpi. On ehkä pakko, kun se mies ei puhu. Korkeintaan kännissä riehuu.
Mutta jos ei halua olla miehelle äitinä ja työnjohtajana, niin millainen mies sitten?
Vastakohtako: estp-tyypin mies, vai onko joku herkkis tullut onnelliseksi itsensäkaltaisen "taiteilijasielun" kanssa.
Itse uskon että se estp olisi hyvä, mutta mistä löytää?
Kokemuksia?
Kommentit (86)
Mä en varsinaisesti sovi yhteen mieheni kanssa. Mies on mun makuun liian jyrkkä ja kärkäs. Liian kova ja komentelevainen luonteeltaan. Joskus musta tuntuu että musta on tullu tällänen hiljanen hiiri vaan siksi etten saa mieheltä puheenvuoroa. Pitäs varmaan ettiä joku muu, herkempi joka ymmärtäisi paremmin ja antaisi tilaa mullekin.. mutta ei meille hiljasille ja vähän pyöreille oo noita miehiä ihan joka kulmalla :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 14:30"]
Minulla on miehenä sukulaissielu, samanlainen herkkis kuin itsekin olen. Tullaan loistavasti toimeen ja ymmärretään toisiamme.
[/quote]
Sama :)
Joku estp-tyyppi veisi minulta vain kaiken energian ja tekisi arjesta raskasta, vaikka pieninä annoksina olisikin hyvää seuraa.
Kannattaa ap itse kokeilla millaisen henkilö olisi hyvä tyyppi puolisoksi.
En ymmärrä noita sinun lyhenteitä. Itse olen kai jonkinlainen herkkä sielu. Minusta ei ole komentamaan miestä. Ja taidan käyttää paljon aikaa haaveiluun. Keräilen ympärillleni kauniita tavaroita ilman muuta käyttötarkoitusta kuin se silmänilo, mitä ne tuottavat. Luen paljon ja saan iloa yllättävistä jutuista kirjoissa. Unelmoin henkisesti vahvasta rehellisestä miehestä, joka pysyisi vierelläni huonoinakin hetkinä. Ensisijaisesti etsin juuri luotettavaa miestä, sellaista peruskalliomaisen luotettavaa. Ja herkkyyttä ja huumorintajua, sellaista lempeää sitcom-tajua.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 14:34"]
Eikö siinä samankaltaisen kanssa sitten ala ärsyttämään ne samat ongelmat joita itselläkin on?
ap
[/quote]
En koe että mulla olisi mitään erityisiä ongelmia, luonteeni on tällainen. Ja olen aina ollut sitä mieltä, että vastakohdat EI täydennä toisiaan, päinvastoin. Minusta on ihanaa olla parisuhteessa, missä yhteinen sävel ja ymmärtäminen on itsestäänselvää, ei tarvitse vääntää rautalangasta asioita.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 14:30"]
Minulla on miehenä sukulaissielu, samanlainen herkkis kuin itsekin olen. Tullaan loistavasti toimeen ja ymmärretään toisiamme.
[/quote]
Täällä myös sama, ja onnellisia ollaan, meillä on melkein telepaattinen yhteys toisiimme, ja nyt ollaan oltu jo 10v yhdessä eikä olla edes yhtä kertaa riidelty, varmaan koska ymmärrämme toistemme näkökantaa melkolailla kaikessa. Hyvin harmonista elämää olemme eläneet yhdessä, ja itse ainakin pidän siitä.
Eikö siinä samankaltaisen kanssa sitten ala ärsyttämään ne samat ongelmat joita itselläkin on?
Mitä ongelmia tarkoitat? En koe herkkyyttäni ongelmana? Ainakin itse koen samankaltaisen ihmisen ikään kuin "sukulaissieluna", ja pidän tämän seurasta erittäin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minkäänlaista :(
Tuo oli kyllä tosi hyvä ja osuva kuvaus, että ei tahdo olla miehelle äitinä ja työnjohtajana :)
Ainakin mun tuntemissani herkkismiehissä on se huono puoli, että he vielä korostetummin tuntuvat etsivän tuollaista äitityyppistä naista, joka haluaa olla yksin vetovastuussa koko perheestä jos sellainen perustetaan (valitettavasti usein vielä taloudellisesti kaikkien käytännön hommien lisäksi - ellei naiselle sitten ole ok itsekin lyödä kaikkea ihan plörinäksi ja elellä häätöuhan alaisena kaaoksen keskellä, mikä ainakin mun kaltaiselleni stressiherkälle ihmiselle on ihan helvettiä). Kaikki ei-ongelmatyyppiset miehet taas tuntuvat preferoivan eläväisiä ja räväköitä sähikäisiä, mikä tällaiselle introvertille on vierasta.
Lyhenne infj ja vastakohta estp tulee briggs myers persoonallisuustestistä, löytyy hakusanalla mbti-testi..
HSP on highly sensitive person, suomeksi erityisherkkä. Molemmista löytyy tietoa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on naisena tuollainen mitä kuvailit ap. Olen itsekin empaattinen introvertti. Hyvin olemme sopineet toisillemme luonteiden puolesta. En varta vasten etsinyt samanlaista luonnetta, mutta ymmärretään toisiamme ja kaipaamme samanlaisia asioita, olemme samalla aaltopituudella. Siinä on paljon yhdistäviä asioita.
Älykäs. Rationaalinen, analyyttinen, hyvin vakaa, mutta melko herkkä silti itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmana tarkoitin sitä että jos molemmat ovat samanlaisia, helposti stressaantuvia, murehtivia ym. niin silloinhan ne ongelmat eivät tasapainotu kun ei ole toisenlaisen ihmisen energiaa.
On meissä herkissä siis paljon hyvääkin, luovuutta, innostusta ym. mutta kyllä ainakin itse olen joskus niin neuroottinen että toinen samanalainen ei tilannetta paranna. Mutta erilaisen ihmisen energia saattaa rauhoittaa.
Moni ystäväni on tuollainen estp-tyyppi, eivätkä he jyrää minua. Olen kai oppinut iän myötä itsekin jämäkämmäksi. Siksi ajattelin että parisuhteessa toimisi sama periaate.
Eivätkö miehet siis arvosta herkkyyttä naisessa?
ap
Me ollaan molemmat herkkiä ja sitä kautta ymmärretään toisiamme tosi hyvin.
Ex ei ollut herkkä, joten konflikteja oli siitäkin syystä enemmän kun toinen ei osannut samaistua siihen, miltä tuntuu.
On täyttä kuraa että vastakohdat täydentävät toisiaan. Kuulostaa hienolta mutta todellisuudessa aiheuttaa vain ongelmia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä sovinko noihin luokitteluihin mutta olen todella herkkäsieluinen kuitenkin. Mieheni on jämäkkä ja jääräpäinen suomalainen peruskallio, erityisen sosiaalinen sellainen, mutta myös lempeä ja huumorintajuinen. Hän arvostaa minua sellaisena kuin olen. On sanonut jopa että olen harvinaislaatuinen nainen - ja ehdottomasti hyvällä tavalla :) Olenkin ihmetellyt että mikä Sallimus meidät on johdattanut yhteen. Olemme toisaalta vastakohtia toisillemme mutta toisaalta tuomme toistemme parhaat puolet esiin yrittämättä muuttaa toista millään tavalla. Olemme sitten varmaan luodut toisillemme.
nro 15 miten tapasitte? tuo kuulostaa siltä mitä tarkoitin:)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin molemmat ovat herkkiä, tunteellisia taiteilijatyyppejä ja kyllä tässä se elämän rakkaus on. Mitään ekstroverttia machomiestä en huolisi koskaan älykkään, empaattisen ja sivistyneen mieheni tilalle.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 14:53"]nro 15 miten tapasitte? tuo kuulostaa siltä mitä tarkoitin:)
ap
[/quote]
Tavattiin aika yllättäen vapaa-ajalla, juteltiin ja tutustuttiin kun molempia kiinnosti toisen ulkonäkö. Ei mitään yhteisiä tuttuja tai harrastuksia ollut, olimme ihan vieraita toisillemme ennestään. Omasta puolestani voin sanoa että vaistomaisesti tiesin että siinä on elämäni mies. Yhdessä ollaan edelleen useiden vuosien jälkeen, välillä on ollut tiukkaakin vääntöä kun itse stressaan turhista asioista ja mies on suurpiirteisempi. Minusta on ehkä tullut levollisempi ja miehestä aiempaa ajattelevaisempi ja huomioivampi, mutta tarkoituksella emme ole toisiamme lähteneet muuttamaan. Yhteiselo vain on hionut turhia särmiä pois.
INFJ-mies, hyvin samanlainen kuin itsekin. Kiinnostuksenkohteet, luonteenpiirteet, elämänarvot ja tavoitteet ovat jos eivät aivan yhtenevät niin ainakin hyvin yhteensopivat. Todella hyvä näin.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 14:30"]
Minulla on miehenä sukulaissielu, samanlainen herkkis kuin itsekin olen. Tullaan loistavasti toimeen ja ymmärretään toisiamme.
[/quote]
Mistä te löydätte toisenne? Järjestääkö kaverit teidät yhteen?
Itse olen herkkä ja ujo, mutta poikaystäväni ei. Hän on positiivinen ja iloinen, todella sosiaalinen. Kun minä murehdin, on ihanaa että hän on aina sitä mieltä että kaikki kääntyy hyvin. Vaikka olen hiljaisempi, ujompi ja taipuvainen stressaamaan pienistä asioista, poikaystäväni ymmärtää ja tukee. En tiedä, toimisiko suhde minun kohdallani niin hyvin jonkun samanlaisen herkkiksen kanssa.
Olen herkkä, mieheni ei. Joskus pidän häntä kovasydämisenä mutta arvostan sitä että hän käytännöllisenä hoitaa asioita. On hauska ja turvallinen sekä älykäs. Hän ei tajua aina miten kärsin isoista juhlista.Olen sen tyyppinen että juttelen mieluummin syvällisiä yhden ystävän kanssa
Eikö siinä samankaltaisen kanssa sitten ala ärsyttämään ne samat ongelmat joita itselläkin on?
ap