Flirttailun rajat
Olin ollut pitkään sinkku, oikeastaan koko elämäni, ennen kuin noin vuosi sitten löysin rinnalleni ihanan miehen jonka kanssa on jopa perheen perustaminen kohta ajankohtaista. Ongelmia minulla on silti yhä sen kanssa, että en osaa oikein suhtautua miespuolisiin tuttaviini tai uusiin miespuolisiin tuttavuuksiin.
Kysymys kuuluukin siis: missä menevät flirttailun rajat? Enkä nyt puhu mistään kaksimielisistä jutuista tai fyysisestä hivelystä, vaan yleensä kepeästä kiusoittelusta ja huomion kiinnittämisestä toiseen. (En nyt tarkoita mitään kahdestaan huoneen nurkkaan vetäytymistä vaan sitä, että ihan julkisesti porukan seassa ollaan.)
Tämä on jäänyt minulle "päälle" sinkkuajoilta, enkä osaa siitä oikein irrottautua vaan se on minulle ns. normaali tapa kommunikoida miehille - esimerkiksi ystävieni poikaystävien kanssa. Ystävilleni tämä vaikuttaisi olevan ihan ok, ja vaikka joskus omatuntoni soimaakin siitä että olen viettänyt valtaosan illasta jonkun vanhan tutun mukavan miehen seurassa puoliflirttaillen, en ole varma pitäisikö sen soimata? Enkä todellakaan siis ole ketään oikeasti iskemässä tai edes "vedättämässä", vaan vain pitämässä hauskaa. Ihan samalla tavalla kuin naispuolistenkin tuttavieni kanssa - tosin tiedostan toki että keskustelun sävy naisten kanssa ei ole yhtä leikkisä ja kiusoitteleva useinkaan. Olen tottunut siihen, että tulen hyväksytyksi poikaporukoissa, koska olen miesvaltaisessa perheessä kasvanut ja jutut muokkautuneet sen mukaisiksi. (Ja ihan samalla tavalla siis puhun esim. isälleni ja siskoni miehelle, kaikille joista pidän, riippumatta siitä pidänkö heitä ulkoisesti puoleensavetävinä vai en)
En oikein myöskään osaa kysyä mieheltäni pitääkö hän käytöstäni häiritsevänä tai outona, sillä en tahdo hänen tieten tahtoen kiinnittävän asiaan huomiota jatkossakaan, jos se tähän saakka ei ole häirinnyt. Sama pätee myös ystäviini, joiden miesystäviin viittasin aiemmin. Asiaa aloin kyseenalaistaa, koska sain aiheesta pari kommenttia työkavereiltani saunaillassa: "olet kyllä hauskaa seuraa, vähän jopa flirtti!". Kysyisinkin vain kokemuksia teiltä, arvon av:laiset - onko kokemuksia? Pidättekö minua nyt hulluna miestennielijä-ystävänpetturina vai onko tämä vain normaalia ihmistenvälistä synkkausta?
Yst. terv. nimim.
"Pitäisikö puhua vain säästä naisten kesken"
Kommentit (5)
No todellakin on o.k., sillä oletuksella että tiedät missä miehesi mielestä menee pettämisen raja etkä ylitä sitä (ainakaan niin että miehesi saa tietää)
Olisiko sinulle ihan fein että joku kaverisi flirttailisi miehesi kanssa??!!
4, olisi jos tietäisin että hänelläkään ei ole mitään todellisia taka-ajatuksia. Sitä en tiedä kyllä, että miten sen voi varmistaa.
AP
Yksilöllistähän tuo on, mikä lasketaan flirtiksi. Huomaa silloin, jos ei ollut tarkoitus flirttailla...
No en kyllä ymmärrä sinua. Mielestäni miespuoliset tuttavuudet ovat järjestäin aika turhia sen jälkeen, kun on itselleen parin löytänyt. Vai mitä heistä haet? Onko sinulla huono itsetunto? Kyllä varmasti saat olla melko flirtti että joku noin ulkopuolinen asiastas sanoo ääneen..