Lue keskustelun säännöt.
kehtaisko pomoa pyytää kummiksi?
12.04.2014 |
Mietin tässä vaan...ei oo oikein ketään,tai ole siis oikeastikaan kuin sisko joka pääsee nyt ripille..ainut kummi.. Sitte tuli mieleen että ollaan miehen pomon kans päivittäin yhteydessä,kahvilla käy jne.. Mut on n.60v ja lestadiolainen. Myös meidän vuokranantaja :/ että kehtaako häntä pyytää? Tuli vaan mieleen..
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gsus sentään.
Mut mä tunnen yhden keskiluokkaisen kundin, joka ääneen pohdiskeli, et pyydetään toi mun pomo kummiksi, kun sillä on niin paljon fyffee, et se aina varmaan ostais meidän prinsessalle kaikkee hianooo ja suhteitakin sillä on vaikka mihin.
Oli se muutenkin tosi nolo hemmo hei. Ja mun systeri vielä nai sen pölhön. Erosi tosin muutaman vuoden kuluttua, kun ei kestänyt sen tyypin kiipijämäistä luonnetta muun muassa. Ketku se oli kyllä muutenkin. Mun siskolla on vain tajuttoman huono miesmaku ja kyllä se suree sitä itsekin.
Mulla on ristiäispappi (rovasti) kummina ja ruustinna sylikummi :). Ei taida monella olla? Äitini oli osa-aikainen seurakunnan sekatyöntekijä, siivosi kirkkoa, oli hautausmailla yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa yhteydet loppua siihn kun työpaikka ja asunto joskus vaihtuu.
Mekin otimme kaveripariskunnan ensimmäisen lapsen kummeiski, yteyden pito loppui parissa vuodessa kun erosivat ja muuttivat töiden perässä muualle. Harmitti, joten jo seuraavaalle lapselle valikoimme kummeiksi pelkästään sukulaisia, niihin kun voi ottaa yhtyttä vaikka olisi muuten vähemmän tekemisissä.
Nyt kyllä tuokin valinta harmittaa, fiksuinta olisi ollut jättää kokonaan kastamatta ja vasten tahtoaan kirkkoon liittämättä. Kastautukoon sitten itse aikanaan jos haluaa ja hankkikoon kumminsa.
Mun mielestä hyvin voit pyytää. Selitätte tilanteen vaikka. Kyllähän entisaikoinakin oli tapana pyytää kummeiksi vaikka mitä mahtimiehiä, jotka ei aina päässeet edes paikalle vaan laitettiin nimi pelkästään paperiin.
Mäkin voin tulla teidän lapselle kummiksi, jos asutte Turussa päin. :)
Mieshän saattaa olla ihan otettu, että pyydätte kummiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 16:10"]
Mulla on ristiäispappi (rovasti) kummina ja ruustinna sylikummi :). Ei taida monella olla? Äitini oli osa-aikainen seurakunnan sekatyöntekijä, siivosi kirkkoa, oli hautausmailla yms.
[/quote]Eivätköhän he ole aika monen kummeja. Nykyisin kun ei välttämättä enää löydy kaikkien lähipiiristä edes kummiksi kelpaavia, kun ihiset ei enää kuulu kaikki kirkkoon ja kierkosta eroaminen vaan lisääntyy. Aika monesti kummiksi laitetaan sitten virkansa puolesta joku seurakunnan työntekijä.
Nii ja eihän sitä oo pakko suostua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nii ja eihän sitä oo pakko suostua...
Pitäsköhän seurakuntien perustaa jonkinlainen kummipankki? Sinne voisi ilmoittautua ihmiset, jotka on valmiita ryhtymään vaikka tuntemattomammankin pariskunnan lapsen kummeiksi. Siinähän sitä sitten tutustuu.
Ja ilman mitään lahjomisvelvotteita tietysti. Vaikka kyllä mä silti muistaisin lasta synttärinä ja jouluna.
Tutustuuhan ihmiset harrastuksissa, järjestöissä, naapurustossa, töissä, koulutuksissa... Miksei lapsen kummius olisi ihan yhtä hyvä syy tutustua ja saada uusia ystäviä?
Yleensähän vanhemmat tietää jo 9 kk etukäteen, että on tulossa ristiäiset ja kummeille on tarvetta. :) Joten ehtiihän siinä sitten jo hyvissä ajoin muutamaan kertaan kahvitella ja tutustua. Seurakunta voisi vaikka aluksi järjestää yhteistapaamisia vapaaehtoisille kummeille ja tuleville vanhemmille. Eikä sitä tarvi kastetilaisuudessa julistaa, että tuo on nyt tällaisen palvelun kautta hankittu kummi. Mistä ne sukulaiset tietää, kuka äidin/isän ystävä se kummi siellä on tai kuinka kauan on tunnettu? Ja vaikka tietäisi, mitä väliä?
Taidankin omalle seurakunnalle ehdottaa tätä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varakummitoiminta olisi ihan yhtä tarpeellinen kuin varamummotoiminta. Meilläkään ei olisi ollut kummeja, jos olisi tullut kolmas lapsi. Miehellä paljon sisaruksia,mutta kirkosta eronneita. Paras kaverini kuuluu vapaaseurakuntaan eikä mulla ole paljoa ystäviä. Miehen yksi kaveriparikunta on selvästi jo ylirasitettu kummivelvollisuuksilla, ei viitsinyt enää kysyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 16:37"]
13 tuo oli tosi hyvä ehdotus :))
[/quote]
Kiitos! Ihan tässä äsken pälkähti päähän. Laitankin heti maanantaina sähköpostia kirkkoherralle tai jollekin seurakunnan lapsityöntekijälle. :)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 16:39"]
Varakummitoiminta olisi ihan yhtä tarpeellinen kuin varamummotoiminta. Meilläkään ei olisi ollut kummeja, jos olisi tullut kolmas lapsi. Miehellä paljon sisaruksia,mutta kirkosta eronneita. Paras kaverini kuuluu vapaaseurakuntaan eikä mulla ole paljoa ystäviä. Miehen yksi kaveriparikunta on selvästi jo ylirasitettu kummivelvollisuuksilla, ei viitsinyt enää kysyä.
[/quote]
No minäpä ehdotan tuota. Ja jos seurakunta lämpenee ajatukselle, voivat viedä sitä sitten eteenpäin seurakuntayhtymälle ja vaikka koko luterilaiselle kirkolle. En tiedä, saanko tuota miestä ryhtymään toiseksi kummiksi jollekulle lapselle, koska on ehkä vähän ujompi kuin minä... Mutta sisareni lähtee taatusti! Jos siis olisi tarvetta kahdelle kummille.
Vai jättäisikö kastamatta?