Olen niin yksinäinen, että mun on pakko pitää
areena, radio tai tv auki. Muuten alan hokemaan jotain lauseita koko ajan kunnes tajuan, että olen hokennut sitä yhtä lausetta varmaan kymmenisiä kertoja ja pelkään, että naapurit ovat kuunnelleet, että mikähän seko olen. Pakko olla jotain taustalla hälynä niin tuntee itseensä normaaliksi eikä ahdistuneeksi. Muita yksinäisiä?
Kommentit (11)
Hanki mies/vaimo. Poistaa yksinäisyyden paremmin kuin Ariel poistaa lian valko- ja kirjopyykistäsi. Yhdessä sitten voitte katsoa teeveetä. Sieltä tulee muuten kohta Enbuske Linnanahde. Kumman ottaisit?
Minä myös tavallaan. Missä päin Suomea asut ap, etelä, keski, pohjoinen?
Muistan tuon ajalta kun olin sinkku (ja ilman kavereita/ystäviä). Aina oli pakko olla jotain taustahälyä (tv, radio tms. Noh, oikeastaan kunhan tuli jotakin ns. suorana lähetyksenä). Olo ei ollut niin yksinäinen ja hylätty (tuolloin minulla ei ollut edes tietokonetta).
Nyt olen naimisissa mutta nyt se on vain pakko-oire(?). En osaa olla rauhallinen jos ei ole tv/radio/tms. päällä vaikka älämölöä noin muksujenkin puolesta. Iskee aina kauhea ahdistus jos tv ei ole päällä kun menen nukkumaan (ja sieltä on pakko tulla tietty ohjelma).
Minä juttelen kadulla vanhusten ja lasten kanssa. Lasten kanssa juttelemisesta tulee kyllä toisinaan huono omatunto, koska lasten sosiaaliset taidot ja käytös ovat usein ala-arvoisia. Sama jatkuu vielä teininä ja puolella naisista sen jälkeen tietynlainen perusnyrpeys.
-Mies 28v-
Monet yksinäiset tuota tekevät. Suhteessa olevatkin pitävät radiota auki jos ovat yksin yöllä.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 22:28"]
Minä juttelen kadulla vanhusten ja lasten kanssa. Lasten kanssa juttelemisesta tulee kyllä toisinaan huono omatunto, koska lasten sosiaaliset taidot ja käytös ovat usein ala-arvoisia. Sama jatkuu vielä teininä ja puolella naisista sen jälkeen tietynlainen perusnyrpeys.
-Mies 28v-
[/quote]
Mikäköhän tätä yhtä oikein vaivaa? Joka viesti samaa paskaa.
Minulla myös sama juttu. Joskus voi olla tietokone, tv ja radio yhtä aikaa päällä (tv äänettömällä). Iltaisin olen usein koneella ja tv:stä tulee jotain rikossarjoja, joita en oikeasti edes seuraa enkä ole yhtään kärryillä, mutta pakko pitää taustahälynä, kun muuten yksinäisyys ja hiljaisuus tuntuu nielevän purematta. Minäkin luulen, ettei ole niin kovin harvinaista. Ihminen luonnostaan kammoaa täyttä tyhjyyttä ja hiljaisuutta ja haluaa täyttää sen jollain, edes illuusiolla yhteydestä maailmaan ja toisiin ihmisiin.
Minullakin oli nuorena tuota, etten kestänyt hiljasiuutta ja yksinäisyyttä. Mutta nyt nelikymppisenä olen jo oppinut nauttimaan täydellisestä hiljaisuudesta ja yksinäisyydestä. En enää kaipaa siihen mitään täytettä, en seuraa enkä tekemistä enkä taustaääntä.
Ja siitä en välitä kyllä pätkääkään, mitä naapurit ajattelee jos joskus puhun tai lauleskelen yksikseni. Ei semmoinen mikään rikos ole.
Kun yksinäisyys ahdistaa mua, soittelen kavereille/tutuille/perheenjäsenille. ihmettelevät kun koko ajan soittelen. Pitää löytää uusi kumppani, ettei olisi niin yksin kokoajan. Erotuskaa.
Ihan sama.