Lue keskustelun säännöt.
Oletko yhdessä elämäsi rakkauden kanssa?
10.04.2014 |
Vai oletko tyytynyt toiseksi parhaaseen, vai kenties oletko miehesi kanssa yhdessä jotain muusta syystä?
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Mutta se alkuajan huuma on haihtunut osin... kahdessatoista vuodessa.
En ole ainakaan vielä tavannut sellaista.
Elämäni miehiä on ollut niin monta... Mutta kyllä tämä on se vimeinen vonkale. Yhtä olen jäänyt todella kaipaamaan, sairaanhoitajamies Porvoosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain parhaan, enkä vaihtaisi pois. Mies ei ole täydellinen, mutta koska rakastan häntä, olen oppinut hyväksymään hänet sellaisena kuin hän on. Olen itsekin kaukana täydellisyydestä, mutta mies on pysynyt uskollisesti rinnallani.
Ei tämä enää tunnu samalta kuin alkuaikojen huumassa, muuta kuin hetkittäin. Mutta se on hieno fiilis kun se välillä tulee, että hitsit, minä sain tuon miehen itselleni ja olen vieläkin suuri fani <3
Todellakin olen. Rakastan miestäni tosi paljon, hän on mulle tärkeintä maailmassa. Ollaan oltu yhdessä 19 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Yksikään käsitys "elämän rakkaudesta", jonka olen kuullut ei ole niin realistinen, että sellaista voisi olla olemassa.
Kyllä mä näin näen vielä (vasta! :D ) 5 vuoden jälkeen. Toisen kanssa on vaan niin mielettömän hyvä olla, ja hänen katseensa saa mut edelleen hymyilemään ja sukat pyörimään jalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ehdottomasti, ja olen usein yhtä rakastunut kuin alkuaikoinakin. Liittoa takana 14 vuotta.
Kyllä olen. Yksi suhde nuoruudessani oli myöskin elämäni rakkaus, erottiin neljän vuoden seurustelun jälkeen ehkä hieman liian hätiköiden ja suhde jäi kaivelemaan vuosiksi. Menin naimisiin luotettavan ja mukavan miehen kanssa, mutta tiesin ettei tämä ole elämäni suuri rakkaus. No se liittohan sitten kuivui kokoon todella nopeasti ja erohan siitä tuli viiden yhteisen vuoden jälkeen.
Onneksi eron jälkeen palasin yhteen nuoruuden rakkauteni kanssa, koska silloin saimme käsiteltyä keskeneräiset asiat ja jonkinaikaa seurusteltuamme erosimme hyvinä ystävinä.
Ja sitten kun en enää edes odottanut mitään tunteiden roihua, niin tapasin nykyisen mieheni 33-vuotiaana ja todellakin hän on elämäni suuri rakkaus. Vaikka ei meilläkään aina niin ruusuilla tanssimista ole ja uusperheessä ei existä eroon pääse, niin silti olemme onnellisempia nyt kuin koskaan ennen. Toki alun huuma on vuosien kuluessa rauhoittunut, mutta sovimme vaan niin hyvin yhteen, että vieläkin välillä ihmettelemme kuinka hyvä tuuri kävi, että löysimme toisemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en vielä. Toivottavasti joku kaunis päivä olen.
Olen. Olen ollut jo lähes 8 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt tuntuu siltä, ja toivottavasti vielä vuosienkin pääsät. Heinäkuussa naimisiin.
Olen. Seurustelin aina niiden kakkosvaihtoehtojen kanssa, kukaan ei tuntunut siltä ihan oikealta. Sitten tapasin sen minulle oikean, hän on ykkösvaihtoehto minulle ja minä hänelle.
Ei voi niin sanoa, mutta ihan onnellinen olen - elämässäni siis ja sen vuoksi myös avioliitossa.
En.