Lue keskustelun säännöt.
Teini nukkui huonosti ja on väsynyt. Antaisitko jäädä kotiin?
30.11.2020 |
Poika ei saanut oikein unta. Oli kuulema illalla maha sekaisin (ei mahatautia tai koronaa, vaan söi ruokaa jota ei maha kestänyt). Pääsi nukkumaan kuulema vasta kunnolla yhden aikaan. On nyt aika väsynyt. Mietin että olisiko hyvä antaa jäädä kotiin? Ei kuitenkaan varmaan jaksa keskittyä tunneilla väsyneenä
Kommentit (75)
Kouluun vaan. Kuka tahansa nukkuu joskus syystä tai toisesta huonosti ja silti on mentävä kouluun ja töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väsymys on normaalia, eikä mikään syy jäädä laiskottelemaan. Opetatko hänet selviytymään vaikeuksista vai opetatko hänet luovuttamaan heti, jos hiemankin väsyttää?
Ihmiset reagoivat fyysisesti väsymykseen eri tavoilla. Itselleni huonosti nukuttu yö aiheuttaa lähes aina todella tokkuraisen olon ja pahoinvointia joka voi kestää koko päivän. Näin on aina ollut lapsesta lähtien enkä voi sille mitään. Muuten kyllä en ole mikään kova valittamaan ja olen töistä poissa yleensä sen pari päivää vuodessa ja ne lähes aina juuri aina huonosti nukutun yön takia. Flunssat kaatavat minut sänkyyn ehkä kerran vuosikymmenessä.
Ap täällä.
Pojalla on keliakia ja söi eilen vahingossa sellaista ruokaa, jossa oli vähän vehnää. Tulee tuosta ihan todella kipeäksi ja kuulin kyllä kun ramppasi vessassa ja ripuloi. Oksensi myös kerran.
Annoin jäädä kotiin vaikka oli nyt jo parempivointinen. En halua opettaa siihen, että tekosyitä keksimällä voi alkaa lintsaamaan, mutta haluan opettaa että kroppaa on hyvä kuunnella. Työ on vaan työ. Ap
Vierailija kirjoitti:
Äitinä osaat varmaan arvioida poikasi koulukunnon itse kun hänet tunnet parhaiten ja tiedät miten hän reagoi väsymykseen.
Mutta ihan yleisenä huomiona sanoisin että huonosti nukkuminen on asia joka vaikuttaa eri ihmisiin hyvin eri tavoin. Ja varsinkin jos kyse on varsinaisesta unettomuudesta niin vaikutukset voivat olla todella ikäviä. Itse kärsin koko lukioajan unettomuudesta niin että kausittain nuikuin jopa viikkoja muutamia tunteja yössä. Se kyllä veti oikeasti pään sellaiseen sumuun että elämä oli todella vaikeaa. Eikä sitä helpottanut se että hyvin moni piti unettomuutta vain pienenä väsymyksenä jonka takia ei ollut mitään syytä jäädä pois koulusta. Ja minä, tunnollinen kympin tyttö, sitten uskoin tämän ja istuin pää sumussa ja särkien tunnollisesti tunneilla aina heti aamusta. Mitään hoitoa en asiaan saanut kun ajattelin että se ei ole mikään sairaus. Onneksi tajusin sitten opiskeluaikana että kyse ei ole vain väsymyksestä vaan oikeasti elämääni rajusti vaikuttavasta ongelmasta johon voi saada myös hoitoa.
Ei siis kannata heti leimata väsymystä valittavaa ihmistä laiskaksi tai lusmuilevaksi. Kyse voi olla myös ihan oiekasta terveydellisestä ongelmasta.
No meillä se ei mene niin. Vaimon mielestä pienikin väsy tai mahakipu teinillä, on välitön syy jäädä kotiin. Minä olen potkinut teinit kouluun, jos ovat suunnilleen kunnossa. Totta kai teinit valittaa ja keksii syitä. Joskus voi olla oikeasti kipeä ja sen näkee esim. kuumeen avulla. Mutta usein heitä vain kyllästyttää ja kokeilevat kepillä jäätä. Vaimo antaa aina periksi ja minä olen se, joka lykkää lapset ulos. Ja aina on käynyt niin, että koulupäivän aikana se pieni mahakipu onkin kummasti unohtunut... mistähän johtunee?
Joten ainakaan meillä äiti (vaimo) ei osaa arvioida, onko kyse oikeasta vaivasta vai onko teini vain kyllästynyt ja haluaa jäädä kotiin.
Meillä opetetaan käyttämään päätä. Siis katsotaan mitä lukujärjestyksessä on ja miten hyvin ne asiat voi opiskella kotpna.
Kolme lasta sai päättä tänä aamuna itse menevätkö kouluun vai jäävätkö kotiin. Yksi lähti kouluun koska on nyt terve ja on ollut viimeviikolla kahdesta kokeesta pois kun oli kovassa flunssassa. Koettaa tehdä tänään ainakin toisen kokeen alta pois. Eikä siis mitään syytä jäädä kotiin paitsi koronatilanteen paheneminen mutta tilanne ei niin paha että kannattaisi pelkästään sen takia jäädä kotiin.
Kaksi jäi kotiin. Mutta ovat jo heränneet ja alkavat just opiskella. Toinen ihan puhdas lintsaus jonka minä lupasin heti koska todennäköisesti tämän koulussa alkaa Koronan takia etäkoulu huomenna tai ainakin tällä viikolla. Turhaa menee koululle kun esim matematiikassa on monta kappaletta toisia edellä ja muut aineet lukuaineita. Toisella kurkku kipeänä ja aivastelee joten ohjeen mukaan ei saa mennä kouluun ja poissaoloja on kertynyt. Mutta onneksi osaan opettaa kotona suurinta osaa aineista niin että pärjää aikalailla yhtä hyvin mitä silloin jos olisi ollut koululla paikalla. Ja joo en ole opettaja mutta kun yhdessä opiskellaan ajatuksella ne mitä lapsi ei yksin hoksaa niin kyllä noista yläkoulun aineista selvitään.
Koulussa on tarkoitus oppia. Eli meillä ei ole pakko mennä puolikuntoisena kouluun jos kykenee oppimaan päivä asiat kotona. Eli meillä kannustetaan saamaan aikaan eikä vain istumaan tunteja. Lapset otetaan mukaan tekemään polttopuita ym asioita ja he ymmärtävät hyvin että mitä tehokkaammin työt ja velvollisuudet hoitaa niin sitä enemmän jää omaa vapaata aikaa. Kevään etäkoulussakin lapset hoitivat aamusta kouluhommat ja sitten viimeistään puolelta päivin alkoi vapaa kun kaikki hommat tehty.
Eli puolikuntoisena kouluun pakottaminen ei mielestäni tarkoita opettamista ahkeraksi kuten jotkut ketjussa väittävät. Vaan se opettaa näennäistä paikalla oloa. Parempi opettaa tekeväksi ja aikaan saavaksi. Sekä kykeneväksi miettimään itsekin mikä on milloinkin järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Pojalla on keliakia ja söi eilen vahingossa sellaista ruokaa, jossa oli vähän vehnää. Tulee tuosta ihan todella kipeäksi ja kuulin kyllä kun ramppasi vessassa ja ripuloi. Oksensi myös kerran.
Annoin jäädä kotiin vaikka oli nyt jo parempivointinen. En halua opettaa siihen, että tekosyitä keksimällä voi alkaa lintsaamaan, mutta haluan opettaa että kroppaa on hyvä kuunnella. Työ on vaan työ. Ap
Teit ihan oikein!
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Pojalla on keliakia ja söi eilen vahingossa sellaista ruokaa, jossa oli vähän vehnää. Tulee tuosta ihan todella kipeäksi ja kuulin kyllä kun ramppasi vessassa ja ripuloi. Oksensi myös kerran.
Annoin jäädä kotiin vaikka oli nyt jo parempivointinen. En halua opettaa siihen, että tekosyitä keksimällä voi alkaa lintsaamaan, mutta haluan opettaa että kroppaa on hyvä kuunnella. Työ on vaan työ. Ap
Minusta apn päätös ehdottomasti oikea. On aivan oikein opettaa huolehtimaan omasta terveydestä. Tuo ei todellakaan ole turhaa lintsaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Pojalla on keliakia ja söi eilen vahingossa sellaista ruokaa, jossa oli vähän vehnää. Tulee tuosta ihan todella kipeäksi ja kuulin kyllä kun ramppasi vessassa ja ripuloi. Oksensi myös kerran.
Annoin jäädä kotiin vaikka oli nyt jo parempivointinen. En halua opettaa siihen, että tekosyitä keksimällä voi alkaa lintsaamaan, mutta haluan opettaa että kroppaa on hyvä kuunnella. Työ on vaan työ. Ap
Jos on oikeasti oksentanut jne. niin asia on tietysti aika selvä. Meillä vaan teineillä on välillä "mahakipua" tai muuta vastaavaa. Mittaavat kuumetta moneen kertaan, että saisi edes jonkun lukeman lähelle kuumerajaa. Mutta niissä rajatapauksissa olen pakottanut menemään kouluun ja olen sanonut, että menee terveydenhoitajalle, jos tuntuu kurjalta. Lähes aina ovat "unohtaneet" käydä terveydenhoitajalla ja "mahakipu" on ihmeellisesti hävinnyt päivän aikana. Mutta käskyttäminen kouluterveydenhoitajalle on tehokas konsti seuloa todelliset vaivat esiin. Niitä on lopulta erittäin harvoin (ainakin meidän teineillä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Pojalla on keliakia ja söi eilen vahingossa sellaista ruokaa, jossa oli vähän vehnää. Tulee tuosta ihan todella kipeäksi ja kuulin kyllä kun ramppasi vessassa ja ripuloi. Oksensi myös kerran.
Annoin jäädä kotiin vaikka oli nyt jo parempivointinen. En halua opettaa siihen, että tekosyitä keksimällä voi alkaa lintsaamaan, mutta haluan opettaa että kroppaa on hyvä kuunnella. Työ on vaan työ. Ap
Minusta apn päätös ehdottomasti oikea. On aivan oikein opettaa huolehtimaan omasta terveydestä. Tuo ei todellakaan ole turhaa lintsaamista.
Samaa mieltä. Vaikka ei se sitä poista, että olisi lapsi varmaan jo ollut koulukuntoinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä opetetaan käyttämään päätä. Siis katsotaan mitä lukujärjestyksessä on ja miten hyvin ne asiat voi opiskella kotpna.
Kolme lasta sai päättä tänä aamuna itse menevätkö kouluun vai jäävätkö kotiin. Yksi lähti kouluun koska on nyt terve ja on ollut viimeviikolla kahdesta kokeesta pois kun oli kovassa flunssassa. Koettaa tehdä tänään ainakin toisen kokeen alta pois. Eikä siis mitään syytä jäädä kotiin paitsi koronatilanteen paheneminen mutta tilanne ei niin paha että kannattaisi pelkästään sen takia jäädä kotiin.
Kaksi jäi kotiin. Mutta ovat jo heränneet ja alkavat just opiskella. Toinen ihan puhdas lintsaus jonka minä lupasin heti koska todennäköisesti tämän koulussa alkaa Koronan takia etäkoulu huomenna tai ainakin tällä viikolla. Turhaa menee koululle kun esim matematiikassa on monta kappaletta toisia edellä ja muut aineet lukuaineita. Toisella kurkku kipeänä ja aivastelee joten ohjeen mukaan ei saa mennä kouluun ja poissaoloja on kertynyt. Mutta onneksi osaan opettaa kotona suurinta osaa aineista niin että pärjää aikalailla yhtä hyvin mitä silloin jos olisi ollut koululla paikalla. Ja joo en ole opettaja mutta kun yhdessä opiskellaan ajatuksella ne mitä lapsi ei yksin hoksaa niin kyllä noista yläkoulun aineista selvitään.
Koulussa on tarkoitus oppia. Eli meillä ei ole pakko mennä puolikuntoisena kouluun jos kykenee oppimaan päivä asiat kotona. Eli meillä kannustetaan saamaan aikaan eikä vain istumaan tunteja. Lapset otetaan mukaan tekemään polttopuita ym asioita ja he ymmärtävät hyvin että mitä tehokkaammin työt ja velvollisuudet hoitaa niin sitä enemmän jää omaa vapaata aikaa. Kevään etäkoulussakin lapset hoitivat aamusta kouluhommat ja sitten viimeistään puolelta päivin alkoi vapaa kun kaikki hommat tehty.
Eli puolikuntoisena kouluun pakottaminen ei mielestäni tarkoita opettamista ahkeraksi kuten jotkut ketjussa väittävät. Vaan se opettaa näennäistä paikalla oloa. Parempi opettaa tekeväksi ja aikaan saavaksi. Sekä kykeneväksi miettimään itsekin mikä on milloinkin järkevää.
Eli opetat, että lintsaaminen on ihan ok. tapa toimia?
Työelämässä nousee esiin ne, jotka ottaa vastuuta. Ja sitten on niitä, jotka eivät ota vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa että mitä söi? Voisi itsekin kokeilla niin ei tarvitsisi mennä töihin :D ei vaan hyvä ettet pakota kouluun
En ole ap, mutta minulla se on quorn, kasvisproteiini. Kerran söin ja tuli ripuli ja kuumetta oli päälle 39°C. En muista tuliko yläkautta.
Quorn haiseekin nenääni, voi puistatus.
Ehkä minulta puuttuu pilkkomiseen tarvittava entsyymi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä osaat varmaan arvioida poikasi koulukunnon itse kun hänet tunnet parhaiten ja tiedät miten hän reagoi väsymykseen.
Mutta ihan yleisenä huomiona sanoisin että huonosti nukkuminen on asia joka vaikuttaa eri ihmisiin hyvin eri tavoin. Ja varsinkin jos kyse on varsinaisesta unettomuudesta niin vaikutukset voivat olla todella ikäviä. Itse kärsin koko lukioajan unettomuudesta niin että kausittain nuikuin jopa viikkoja muutamia tunteja yössä. Se kyllä veti oikeasti pään sellaiseen sumuun että elämä oli todella vaikeaa. Eikä sitä helpottanut se että hyvin moni piti unettomuutta vain pienenä väsymyksenä jonka takia ei ollut mitään syytä jäädä pois koulusta. Ja minä, tunnollinen kympin tyttö, sitten uskoin tämän ja istuin pää sumussa ja särkien tunnollisesti tunneilla aina heti aamusta. Mitään hoitoa en asiaan saanut kun ajattelin että se ei ole mikään sairaus. Onneksi tajusin sitten opiskeluaikana että kyse ei ole vain väsymyksestä vaan oikeasti elämääni rajusti vaikuttavasta ongelmasta johon voi saada myös hoitoa.
Ei siis kannata heti leimata väsymystä valittavaa ihmistä laiskaksi tai lusmuilevaksi. Kyse voi olla myös ihan oiekasta terveydellisestä ongelmasta.
No meillä se ei mene niin. Vaimon mielestä pienikin väsy tai mahakipu teinillä, on välitön syy jäädä kotiin. Minä olen potkinut teinit kouluun, jos ovat suunnilleen kunnossa. Totta kai teinit valittaa ja keksii syitä. Joskus voi olla oikeasti kipeä ja sen näkee esim. kuumeen avulla. Mutta usein heitä vain kyllästyttää ja kokeilevat kepillä jäätä. Vaimo antaa aina periksi ja minä olen se, joka lykkää lapset ulos. Ja aina on käynyt niin, että koulupäivän aikana se pieni mahakipu onkin kummasti unohtunut... mistähän johtunee?
Joten ainakaan meillä äiti (vaimo) ei osaa arvioida, onko kyse oikeasta vaivasta vai onko teini vain kyllästynyt ja haluaa jäädä kotiin.
Eivät tietenkään kaikki osaa arvoida. Toki on myös mahdollista että sinäkään et osaa arvoida ja "potkit" teinit kouluun sen kummemmin miettimättä koska olet päättänyt jo valmiiksi mikä on sinusta oikea syy jäädä kotiin. Kumpikin ääripää on yhtä vahingollinen. Siis sekä se joka antaa aina jäädä kotiin että se joka ei hyväksy kotiin jäämistä kuin vasta jos on suunnilleen sairaalakunnossa.
Antaisin levätä kotona, niin saisi varmuuden myös sille, ettei ole mitään tarttuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antaisin levätä kotona, niin saisi varmuuden myös sille, ettei ole mitään tarttuvaa.
Ap kertoi jo syyn. Ei ollut tarttuvaa
En missään nimessä. Kun ei töistäkään tuollaisen takia pois olla, niin ei siihen pidä teiniä opettaa. Nuori kyllä pärjää vaikka väsyttääkin. Elämässä tulee varmasti vielä vaikka kuinka paljon aamuja, joina on mentävä opiskeluihin tai töihin vaikkei ole nukkunut yhtään ja olo on aivan järkyttävä, ja koskaan sitä ei jaksa paremmin kuin nuorena. Silti viisikymppisenäkin on pärjättävä, kun työelämä vaatii.
En tietenkään!
Muutama vuosi eteenpäin, opiskelut ja työelämä - ei sieltäkään voi lintsata jos vähän väsyttää!
Itse olisin ollut 37v poissa työelämästä tuolla verukkeella:D Nuo vuodet menty 2-4 tunnin yhtäjaksoisilla unilla, loput pilkkimistä. Tänään nukuin "myöhään" heräsin vasta 05
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä opetetaan käyttämään päätä. Siis katsotaan mitä lukujärjestyksessä on ja miten hyvin ne asiat voi opiskella kotpna.
Kolme lasta sai päättä tänä aamuna itse menevätkö kouluun vai jäävätkö kotiin. Yksi lähti kouluun koska on nyt terve ja on ollut viimeviikolla kahdesta kokeesta pois kun oli kovassa flunssassa. Koettaa tehdä tänään ainakin toisen kokeen alta pois. Eikä siis mitään syytä jäädä kotiin paitsi koronatilanteen paheneminen mutta tilanne ei niin paha että kannattaisi pelkästään sen takia jäädä kotiin.
Kaksi jäi kotiin. Mutta ovat jo heränneet ja alkavat just opiskella. Toinen ihan puhdas lintsaus jonka minä lupasin heti koska todennäköisesti tämän koulussa alkaa Koronan takia etäkoulu huomenna tai ainakin tällä viikolla. Turhaa menee koululle kun esim matematiikassa on monta kappaletta toisia edellä ja muut aineet lukuaineita. Toisella kurkku kipeänä ja aivastelee joten ohjeen mukaan ei saa mennä kouluun ja poissaoloja on kertynyt. Mutta onneksi osaan opettaa kotona suurinta osaa aineista niin että pärjää aikalailla yhtä hyvin mitä silloin jos olisi ollut koululla paikalla. Ja joo en ole opettaja mutta kun yhdessä opiskellaan ajatuksella ne mitä lapsi ei yksin hoksaa niin kyllä noista yläkoulun aineista selvitään.
Koulussa on tarkoitus oppia. Eli meillä ei ole pakko mennä puolikuntoisena kouluun jos kykenee oppimaan päivä asiat kotona. Eli meillä kannustetaan saamaan aikaan eikä vain istumaan tunteja. Lapset otetaan mukaan tekemään polttopuita ym asioita ja he ymmärtävät hyvin että mitä tehokkaammin työt ja velvollisuudet hoitaa niin sitä enemmän jää omaa vapaata aikaa. Kevään etäkoulussakin lapset hoitivat aamusta kouluhommat ja sitten viimeistään puolelta päivin alkoi vapaa kun kaikki hommat tehty.
Eli puolikuntoisena kouluun pakottaminen ei mielestäni tarkoita opettamista ahkeraksi kuten jotkut ketjussa väittävät. Vaan se opettaa näennäistä paikalla oloa. Parempi opettaa tekeväksi ja aikaan saavaksi. Sekä kykeneväksi miettimään itsekin mikä on milloinkin järkevää.
Eli opetat, että lintsaaminen on ihan ok. tapa toimia?
Työelämässä nousee esiin ne, jotka ottaa vastuuta. Ja sitten on niitä, jotka eivät ota vastuuta.
No itseasiassa meidän ”lintsari” poika teki kesätyönä yhtä urakkahommaa. Sai tehdä omalla aikataululla miten halusi. Aina tilaukset oli tehtynä. Kehitti tuota työtä aktiivisesti nopeammin tehtäväksi (keksi muuttaa työpistettä ja sitä millaisissa erissä kyseinen työ tehdään jne). Siis poika ihan kellotti kuinka nopeasti vaikka 20 tuotetta valmistui. Sitten muokkasi tapaa tehdä (varmisti työnsä ohjaajalta että nuo muutokset ok). Ja taas kellotti omatoimisesti nopeutuiko homma. Työnantaja oli todella tyytyväinen ja osa pojan tekemistä muutoksista on jäänyt työntekijöille käyttöön.
Samaa työtä teki samanikäinen ”ahkera” poika myös osan kesää. Juuri tällaisesta perheestä jossa on tärkeää mennä aina kouluun. Tilaukset valmistuivat vasta viime tipassa ja kauhealla painostuksella. Tuotteissa oli virheitä koska se ei riittänytkään että on paikalla ja on tekevinään. Kauhea valitus ja vinku vanhemmille kun just nyt ei huvita mennä tekemään jne.
Eli se että pakottaa aina kouluun ei tarkoita automaattisesti ahkeruutta. Parempi opettaa omien aivojen käyttöä, oma-aloitteisuutta, ahkeruutta jne. Joskus voi kotona saavuttaa parempaa oppimista. Mutta tietenkään se että jää kotiin ei opeta itsessään mitään vaan se että kotona vaaditaan opiskelemaan ja huolehtimaan että opiskelee enemmän kuin koulussa. Valitettavati se ei meidän koulussa ole paljon... juuri äsken käytiin toisen pojan kanssa läpi asiaa eli vaikka kaveri koulusta kertoi että matikan tunnilla olikin katsottu piirrettyä niin silti vaadin että poika tekee edellisestä matikan kohdasta lisätehtävät ja minä autan jos ei osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin levätä kotona, niin saisi varmuuden myös sille, ettei ole mitään tarttuvaa.
Ap kertoi jo syyn. Ei ollut tarttuvaa
Ja kertoi samalla, että lapsi voi vähän huonomminkin, kuin vain pikkaisen maha sekaisin. Antaisin olla kotona, kun kerran tiedetään, että on oikeasti voinut huonosti. Kivut väsyttää vielä lisää, vrt. pikkaisen huonosti nukuttu yö.
Vierailija kirjoitti:
En missään nimessä. Kun ei töistäkään tuollaisen takia pois olla, niin ei siihen pidä teiniä opettaa. Nuori kyllä pärjää vaikka väsyttääkin. Elämässä tulee varmasti vielä vaikka kuinka paljon aamuja, joina on mentävä opiskeluihin tai töihin vaikkei ole nukkunut yhtään ja olo on aivan järkyttävä, ja koskaan sitä ei jaksa paremmin kuin nuorena. Silti viisikymppisenäkin on pärjättävä, kun työelämä vaatii.
On ihan hyvä opettaa, että oma terveys ja hyvinvointi on tärkeämpää kuin pelkkä työ. Kukaan meistä ei ole töissä korvaamaton, vaikka hyvin usea haluaa niin uskoa ja uhrata oman hyvinvointinsa työnantajan hyväksi.
Aikuisten unettomuus otetaan tosissaan, toisin kuin nuoren.
Itse nyt päälle 30 ja teinistä asti nukkunut todella huonosti. Aiemminkin olin lääkäreille unettomuudesta puhunut, mutta selittivät vain unihygienista ja annettiin melatoniinia. On se teinilläkin rankkaa kun täytyy suoriutua unettomana varsinkin kun kaikki pitää vaan laiskana.
Muistan kun ammattikoulussa 25-vuotiaana marssin aamulla itku kurkussa terkkarille kun en ollut moneen yöhön nukkunut, terkkari vihdoin otti tosissaan kun näki sen ahdingon, antoi heti sairaslomaa pariksi päiväksi ja kiiruhti lääkäriaikaa.