Lue keskustelun säännöt.
Älä osta mitään turhaa-haaste vuodelle 2021
Kuka lähtee mukaan ensi vuoden kestävää älä osta mitään turhaa-haasteeseen?
Itse lähden säännöillä, jonka mukaan loppuneen tilalle saa ostaa uuttaa, esim. Hygienia ja turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat jutut hankitaan, esim. auton huolto, hammasharjat yms.
Vaatteita, verkkokursseja, sisustusjuttuja yms. Ei saa ostaa. Ei sellaista kosmetiikkaa, joka ei kuulu nykyiseen rutiiniin, eli ei uusia tuotekategorioita käyttöön ensi vuonna.
Kommentit (551)
Pakosta meni rahaa sairaalakuluihin syksyllä . Eläke on 900 ja käytän eu avustus ruokatarvikkeita . Puuroa , perunahiutaleita .. Onneksi on vanhoja vaatteita , hyvälaatuisista materiaaleista , joista mielellänikin tehtailen uutta ja lankakerien lopuista myös . Kunhan ei tulisi sairauskuluja enää .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma ongelmani on, etten oikein erota turhaa ei-turhasta kuluttamisesta. Ostin uudet saappaat ja mietin, että ovatko turhat vai ei eli pitääkö potea syyllisyyttä vai ei. Järjellä ajateltuna tottakai olivat turhat, mutta tunteella ajatellen, koska vanhat menivät rikki, pitää kai naisella saappaat olla. Silti olisin pärjännyt ilman niitä. Tai uusista treenihouisuista. Minulla oli kolmet, joista yhdet haalistuivat ja olivat hyvin kuluneet. Periaatteessa ne olisivat vielä menneet ja pärjäisin myös kaksilla, jos pyöritän joka toinen päivä pesukoneen, mutta käytännön kannalta koin tarvitsevani uudet urheiluhousut. Tai kännykän näyttö on säpäleinä, mutta sillä pärjää kyllä vaikka ei ole miellyttävä katsella.
Ongelmani siis tosiaan on se, etten erota turhaa ja välttämätöntä toisistaan.
Sama. Olen oppinut vähentämään miettimällä aina kuukauden, ennen ostamista.
Itse haluan uudet saappaat. Vanhat ovat myynnissä. Hiertävät vähäsen, muuten ok.
Ostan jalalle paremmat, kun vanhat on myyty.
Vierailija kirjoitti:
Oma ongelmani on, etten oikein erota turhaa ei-turhasta kuluttamisesta. Ostin uudet saappaat ja mietin, että ovatko turhat vai ei eli pitääkö potea syyllisyyttä vai ei. Järjellä ajateltuna tottakai olivat turhat, mutta tunteella ajatellen, koska vanhat menivät rikki, pitää kai naisella saappaat olla. Silti olisin pärjännyt ilman niitä. Tai uusista treenihouisuista. Minulla oli kolmet, joista yhdet haalistuivat ja olivat hyvin kuluneet. Periaatteessa ne olisivat vielä menneet ja pärjäisin myös kaksilla, jos pyöritän joka toinen päivä pesukoneen, mutta käytännön kannalta koin tarvitsevani uudet urheiluhousut. Tai kännykän näyttö on säpäleinä, mutta sillä pärjää kyllä vaikka ei ole miellyttävä katsella.
Ongelmani siis tosiaan on se, etten erota turhaa ja välttämätöntä toisistaan.
Minusta se turhuus on hyvin tapauskohtaista. Kyllähän sitä periaatteessa pärjäisi kaksilla alushousuilla, mutta onko se järkevää? Minusta turhaa ovat asiat jotka jäävät käyttämättä tai hyvin vähälle käytölle. Esim jos on vaikka 20 mustaa ripsiväriä samaan aikaan käytössä, niin kuinka moni menee pilalle ennen kuin loppuvat? Ne ovat turhia. Jos sen sijaan käytät saappaat ja urheiluvaatteet loppuun, eivät ne ole turhia vaikka periaatteessa pärjäisit ilmankin.
Olen ryhtynyt korjaamaan reikääntyneitä nilkkasukkia ja alushousuja. Tuntuu jotenkin hullulta heittää 95 prosenttisesti ehjiä vaatteita pois pienen reiän vuoksi. Tietääkö kukaan kestävämpiä sukkia että ei tarvitse koko ajan olla ostamassa uusia. Karheat jalkapohjat rikkovat koko ajan sukat pohjasta. Raspaus ei auta, onko hyviä ideoita jalkapohjien pehmentämiseen?
Talvet käytän villasukkia, ne pitävät jalat pehmeinä
Vierailija kirjoitti:
Olen ryhtynyt korjaamaan reikääntyneitä nilkkasukkia ja alushousuja. Tuntuu jotenkin hullulta heittää 95 prosenttisesti ehjiä vaatteita pois pienen reiän vuoksi. Tietääkö kukaan kestävämpiä sukkia että ei tarvitse koko ajan olla ostamassa uusia. Karheat jalkapohjat rikkovat koko ajan sukat pohjasta. Raspaus ei auta, onko hyviä ideoita jalkapohjien pehmentämiseen?
Talvet käytän villasukkia, ne pitävät jalat pehmeinä
Raspaus pahentaa kuivumista, koska se aktivoi ihon tuottamaan vaan lisää nahkaa "kuluvaan kohtaan". Osta rasvainen voide ja voitele sillä paksu kerros iltaisin ja vedä jalkaan unisukat. Unisukiksi kelpaa reikiintyneetkin, ne voi kääntää vaikka kantapää eteenpäin, koska sängyssä sillä ei ole väliä. Kuukauden rasvauksen jälkeen huomaat jo eron. Jos mahdollista jalkahoito hyvällä kosmetologilla auttaa alkuun, siinä raspataan vanha solukko pois, ja kun lähdet heti iltarasvaukseen niin jalkapohjasi kiittävät sinua jatkossa.
Itse olen kokenut, että Lidlin sukat ovat sekä laadukkaita että halpoja. Yleensä juuri kalliimmat sukat hajoavat ensin, esim. jotkin hopeaa sisältävät sukat mitä ostin tavaratalosta. Ne olivat aivan ihanat jalassa mutta reikiintyivät hetkessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa kun sanon, että alla listaamani tämän vuoden ostokset ovat ok ja olen periaatteessa tyytyväinen 'lakkooni'. Olen nimittäin laihtunut aika paljon ja se selittää osan ostoksista. Lisäksi osa ostamistani on (toivottavasti) vuosikymmeniä kestäviä kotimaisia laatuvaatteita. Mukaan mahtuu myös muutama 'turha hömppä', mutta verrattuna aiempiin vuosiin tämä on erittäin lyhyt ja pieni lista.
Loppuvuodeksi en tarvitse mitään. Siinäpä minulle tavoitetta.
- koruja 5 kpl
- sukkia 1 pari
- mekkoja 9 kpl
- takkeja, päällysvaatteita 2 kpl
- puseroita, yläosia 8 kpl
- vöitä 2 yhden hinnalla
- kenkiä 2 paria
- 1 huivi
- laukkuja, lompakoita, kantokasseja 3 kpl
Kirjoitinkin ketjuun jo aiemmin, että olen voinut tehdä löytöjä omasta kaapista, kun en enää pursua ulos mekoistani. Laihdutuksen takia ei tarvitse ostaa mitään uutta. Laskin kaikki vaatteeni samalla kun sovittelin. Vaatteita on vähän, mutta kun löydän jonkun sopivan vaatteen, minulla on taipumus ostaa yhä uudelleen sitä samaa vaatetta. Garderobi on kuin Aku Ankalla: samaa yläosaa on monta ja housut puuttuvat. Silti jos eksyn verkkokauppaan, alan helposti selailla niitä samoja vaatteita, joita jo on.
Sukkia, sukkahousuja ja alusvaatteita pitää ostaa tänä vuonna vielä, muuten kyllä selviää. Sukkiksiakin vain siinä tapauksessa, että etätyöt loppuvat. En ostanut toukokuussa ruoan ja lääkkeiden lisäksi mitään muuta kuin kaksi lahjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa kun sanon, että alla listaamani tämän vuoden ostokset ovat ok ja olen periaatteessa tyytyväinen 'lakkooni'. Olen nimittäin laihtunut aika paljon ja se selittää osan ostoksista. Lisäksi osa ostamistani on (toivottavasti) vuosikymmeniä kestäviä kotimaisia laatuvaatteita. Mukaan mahtuu myös muutama 'turha hömppä', mutta verrattuna aiempiin vuosiin tämä on erittäin lyhyt ja pieni lista.
Loppuvuodeksi en tarvitse mitään. Siinäpä minulle tavoitetta.
- koruja 5 kpl
- sukkia 1 pari
- mekkoja 9 kpl
- takkeja, päällysvaatteita 2 kpl
- puseroita, yläosia 8 kpl
- vöitä 2 yhden hinnalla
- kenkiä 2 paria
- 1 huivi
- laukkuja, lompakoita, kantokasseja 3 kpl
Kirjoitinkin ketjuun jo aiemmin, että olen voinut tehdä löytöjä omasta kaapista, kun en enää pursua ulos mekoistani. Laihdutuksen takia ei tarvitse ostaa mitään uutta. Laskin kaikki vaatteeni samalla kun sovittelin. Vaatteita on vähän, mutta kun löydän jonkun sopivan vaatteen, minulla on taipumus ostaa yhä uudelleen sitä samaa vaatetta. Garderobi on kuin Aku Ankalla: samaa yläosaa on monta ja housut puuttuvat. Silti jos eksyn verkkokauppaan, alan helposti selailla niitä samoja vaatteita, joita jo on.
Sukkia, sukkahousuja ja alusvaatteita pitää ostaa tänä vuonna vielä, muuten kyllä selviää. Sukkiksiakin vain siinä tapauksessa, että etätyöt loppuvat. En ostanut toukokuussa ruoan ja lääkkeiden lisäksi mitään muuta kuin kaksi lahjaa.
Jostain syystä viestini poistui samalla sen häirikköpostaajan videon kanssa. Hienoa, jos sinä et ole joutunut ostamaan mitään. Mutta jos edellisen kerran on ollut samassa painossa vuosikymmen tai pari sitten niin ei ne vanhat säilytetyt vaatteet välttämättä käy enää. Esimerkiksi urheiluhousujen kuminauhavyötäröt vain rätisevät iloisesti venyessään rikki ja ilman ylhäällä pysyviä housuja on vaikea käydä lenkillä :) Joissain mekoissa malli on myös niin auttamattoman vanha, ettei niitä kehtaa käyttää (empiremalli, tissivyöt, muistatteko). Jos ihminen on aina ostanut klassista mallia ja laatukankaissa niin silloin varmaan onnistuukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ryhtynyt korjaamaan reikääntyneitä nilkkasukkia ja alushousuja. Tuntuu jotenkin hullulta heittää 95 prosenttisesti ehjiä vaatteita pois pienen reiän vuoksi. Tietääkö kukaan kestävämpiä sukkia että ei tarvitse koko ajan olla ostamassa uusia. Karheat jalkapohjat rikkovat koko ajan sukat pohjasta. Raspaus ei auta, onko hyviä ideoita jalkapohjien pehmentämiseen?
Talvet käytän villasukkia, ne pitävät jalat pehmeinäRaspaus pahentaa kuivumista, koska se aktivoi ihon tuottamaan vaan lisää nahkaa "kuluvaan kohtaan". Osta rasvainen voide ja voitele sillä paksu kerros iltaisin ja vedä jalkaan unisukat. Unisukiksi kelpaa reikiintyneetkin, ne voi kääntää vaikka kantapää eteenpäin, koska sängyssä sillä ei ole väliä. Kuukauden rasvauksen jälkeen huomaat jo eron. Jos mahdollista jalkahoito hyvällä kosmetologilla auttaa alkuun, siinä raspataan vanha solukko pois, ja kun lähdet heti iltarasvaukseen niin jalkapohjasi kiittävät sinua jatkossa.
Itse olen kokenut, että Lidlin sukat ovat sekä laadukkaita että halpoja. Yleensä juuri kalliimmat sukat hajoavat ensin, esim. jotkin hopeaa sisältävät sukat mitä ostin tavaratalosta. Ne olivat aivan ihanat jalassa mutta reikiintyivät hetkessä.
Minä käytän kaikki loppuun. Kotona näytän kassialmalta. Onko siinä järkeä ?
Nyt käytän näitä rumia vaatteita vain silloin, kun olen yksin kotona, lapset isällään.
Illalla laitan rasvaa jalkoihin. Kaikki rasvat käy. Ikivanhoja käsivoiteita, aurinkorasvoja jne. Päälle tennissukat. Kerran viikossa pesen ne sukat ja sitten alusta,
Jalat ovat loistavassa kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa kun sanon, että alla listaamani tämän vuoden ostokset ovat ok ja olen periaatteessa tyytyväinen 'lakkooni'. Olen nimittäin laihtunut aika paljon ja se selittää osan ostoksista. Lisäksi osa ostamistani on (toivottavasti) vuosikymmeniä kestäviä kotimaisia laatuvaatteita. Mukaan mahtuu myös muutama 'turha hömppä', mutta verrattuna aiempiin vuosiin tämä on erittäin lyhyt ja pieni lista.
Loppuvuodeksi en tarvitse mitään. Siinäpä minulle tavoitetta.
- koruja 5 kpl
- sukkia 1 pari
- mekkoja 9 kpl
- takkeja, päällysvaatteita 2 kpl
- puseroita, yläosia 8 kpl
- vöitä 2 yhden hinnalla
- kenkiä 2 paria
- 1 huivi
- laukkuja, lompakoita, kantokasseja 3 kpl
Kirjoitinkin ketjuun jo aiemmin, että olen voinut tehdä löytöjä omasta kaapista, kun en enää pursua ulos mekoistani. Laihdutuksen takia ei tarvitse ostaa mitään uutta. Laskin kaikki vaatteeni samalla kun sovittelin. Vaatteita on vähän, mutta kun löydän jonkun sopivan vaatteen, minulla on taipumus ostaa yhä uudelleen sitä samaa vaatetta. Garderobi on kuin Aku Ankalla: samaa yläosaa on monta ja housut puuttuvat. Silti jos eksyn verkkokauppaan, alan helposti selailla niitä samoja vaatteita, joita jo on.
Sukkia, sukkahousuja ja alusvaatteita pitää ostaa tänä vuonna vielä, muuten kyllä selviää. Sukkiksiakin vain siinä tapauksessa, että etätyöt loppuvat. En ostanut toukokuussa ruoan ja lääkkeiden lisäksi mitään muuta kuin kaksi lahjaa.
Jostain syystä viestini poistui samalla sen häirikköpostaajan videon kanssa. Hienoa, jos sinä et ole joutunut ostamaan mitään. Mutta jos edellisen kerran on ollut samassa painossa vuosikymmen tai pari sitten niin ei ne vanhat säilytetyt vaatteet välttämättä käy enää. Esimerkiksi urheiluhousujen kuminauhavyötäröt vain rätisevät iloisesti venyessään rikki ja ilman ylhäällä pysyviä housuja on vaikea käydä lenkillä :) Joissain mekoissa malli on myös niin auttamattoman vanha, ettei niitä kehtaa käyttää (empiremalli, tissivyöt, muistatteko). Jos ihminen on aina ostanut klassista mallia ja laatukankaissa niin silloin varmaan onnistuukin.
Viestini ei ollut kritiikkiä sinua kohtaan vaan omia laihtumishavaintojani. Omat vaatteeni olivat noin viisi vuotta vanhoja eikä mitään pintamuotia, joten otan ne mielelläni taas käyttöön. Painoni vaihtelee sen verran, että ei olisikaan mitään järkeä hävittää vähän liian pieniä vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutaman päivän ollut tosi levoton olo. Tekee mieli ostaa jotain. Olen katsellut nettikauppojen valikoimia ja selvinnyt sillä ostamatta. En tiedä mistä tämä levottomuus tulee, kotona on vielä karsittavaa, enkä oikeasti tarvitse nyt mitään.
Tuleeko muille näitä fiiliksiä? Tunne on vähän samanlainen kuin illalla telkkarin ääressä, tekee mieli jotain hyvää vaikka tietää että se ei ole tarpeellista eikä hyväksi itselle.
Sama kun tämä kotona pyöriminen, tekisi mieli lähteä reissuun, mutta tässä tilanteessa se ei ole järkevää, koska seuraukset voisivat olla ikävät kun korona.
Täytyy varmaan mennä seisomaan jonkun täyden kaapin eteen ja sisäistää oikein kunnolla mikä on seuraus turhan tavaran ostamisesta. Ehkä se sillä menee ohi? Onko hyviä vinkkejä miten tästä pääsee yli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet ovat turhaa? Nakunako ulkona pitäisi mennä?
aikuisilla on jo vaatteita. ei niitä tarvitse joka vuosi ostaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen hyvin tuon tunteen, että vain haluaa jotain. Mutta ajattelen, että joku tärkeä kynnys on jo ylitetty siinä vaiheessa kun itsekin tajuaa, että nyt on taas se tunne. Ettei vain sokkona reagoi siihen ja osta.
Mitä tulee kevääseen, niin en oikeastaan siis ostanut ruokaa ja apteekkiostoksia kummempaa noin 4 kuukauteen. Toukokuussa vähän repesi, ostin käytettynä farkut ja farkkutakin. Sekä uutena kesämekon. Mutta ne olivat kyllä hyviä ostoksia. Kaikelle ollut jo paljon käyttöä.
Pidän edelleen tärkeänä elämänmuutoksena somen käytön muutosta. Olen siis se, joka lopetti muotiblogit, instan, iltapäivälehdet ym seuraamisen. Ja se on pitänyt ja se on tuonut paljon onnea. Vaikka alussa (ja vieläkin vähän) outoa olikin.
Jos puhutaan MUUSTA kuin ruokaostoista, niin päätin jo kohta viisi vuotta sitten että nyt loppu ostomania 🤭... Siis oikeesti. Ja samalla tyhjensi komerot, kaapit ja laatikot kirppikselle. Ja mitä en voi sietää kodissani on se että kaappien ja lipastojen EI saa olla mitään. Ei yhtään mitään. Mikä ei sovi kaappiin, lipaston tai kirjahyllyn hyllyille, sitä ei myös laiteta kaapin päälle, vaan se liikutetaan Kirppikselle.
Olen onnistunut jättämään ainakin 90% turhuuden ostamiset.
Vaatekaappi on yhtä väljä kuin se oli 5 v sitten tyhjennys urakan jälkeen . En osta mitään ellen välttämättä sitä tarvitse. En edes kirppikseltä.
Eilen just korjaus ompelin farkun polvessa olevia reikiä. Vielä kestävät pitkään .
Ja turhat pyykinpesut pois myös. Pidän samoja vaatteita useita kertoja. En heti laita niitä likapyykkiin. Lomilla voin pitää samoja farkkuja jopa viikon...
Vierailija kirjoitti:
Oma ongelmani on, etten oikein erota turhaa ei-turhasta kuluttamisesta. Ostin uudet saappaat ja mietin, että ovatko turhat vai ei eli pitääkö potea syyllisyyttä vai ei. Järjellä ajateltuna tottakai olivat turhat, mutta tunteella ajatellen, koska vanhat menivät rikki, pitää kai naisella saappaat olla. Silti olisin pärjännyt ilman niitä. Tai uusista treenihouisuista. Minulla oli kolmet, joista yhdet haalistuivat ja olivat hyvin kuluneet. Periaatteessa ne olisivat vielä menneet ja pärjäisin myös kaksilla, jos pyöritän joka toinen päivä pesukoneen, mutta käytännön kannalta koin tarvitsevani uudet urheiluhousut. Tai kännykän näyttö on säpäleinä, mutta sillä pärjää kyllä vaikka ei ole miellyttävä katsella.
Ongelmani siis tosiaan on se, etten erota turhaa ja välttämätöntä toisistaan.
Minulla on vähän sama ongelma. Käytin pitkään rikkinäisiä ja kulahtaneita vaatteita kotona tai mökillä, mutta jossain vaiheessa totesin että ehkei vaatteiden tarvitse ihan lahota päälle. Nykyään kotona on jo käytössä kivoja kotivaatteita, mutta mökiltä löytyy vielä aivan muodottomaksi venyneitä reikäisiä raskausaikana käytettyjä toppeja ja muuta hauskaa, mitä en raaski heittää pois. Ehkä nekin voisi jo hyvällä omatunnolla uusia, vaikka vielä jollain tavalla pysyvätkin päällä.
Olen käyttänyt viime aikoina rahaa lähinnä pihan laittamiseen, mutta nyt tulin ostaneeksi alennusmyynneistä muutaman tarpeellisen vaatteen ja yhden ihanan, mutta ei ehkä aivan välttämättömän mekon. Näitä lukuunottamatta en ole oikeastaan edes muistanut vaatekauppojen olemassaoloa, enkä lempivaatekauppojen valikoimaa selatessa edes löytänyt mitään mitä olisin halunnut.
Vierailija kirjoitti:
No minä poltan kynttilöitä. Tykkään tuoksukynttilöistä, ja joka talvi niitä on tarttunut mukaan ihan vaan muutama esim. Ikeassa käydessä, sillä lopputulemalla että kynttilöitä on oikeasti useammaksi talveksi.
En mielestä ole mikään suuri shoppailija, mutta en myöskään mikään tarkan euron ihminen. Minulla on selvänä pahana tapana ostaa jotain pientä kivaa ja periaatteessa tarpeellista jos vain ylimääräistä rahaa on, ja ajatus vaikka parin kuukauden ostolakosta kuulostaa jotenkin tosi ankealta. Niinpä minulle on kertynyt varastoon asti kaikenlaista ja "tarpeeni" alkavat kuulostaa omiinkin korviin melko pöhköiltä.
Esimerkiksi olen löytänyt itseni ajattelemasta, että tarvitsisin töihin tietynmallisen tummanharmaan neulemekon, kun eihän minulla ole yhtään neulemekkoa. No ei ole, ei, kun minulla on sen sijaan kaapin täydeltä muita hyviä työvaatteita enkä edes kaivannut mokomaa mekkoa ennen kun inspiroiduin parista instakuvasta. Ja sitten minun pitäisi muka tilata lankaa neuletakkia varten, kun varastossa ei ole sopivaa. Varastossa tosin on sekä ihan tarpeeksi neuletakkeja että vaikka mitä muita lankoja joista saa tehtyä vaikka mitä -paitsi sitä yhtä yksiväristä neuletakkia. Se mitä todella tarvitsen on lisää saldoa säästötilille, ja sillähän sitä alkaa kertyä että laitan turhan kulutuksen tauolle ja koitan käyttää sitä mitä minulla jo on. Myös muuton tekeminen on taatusti mukavampaa jos saan asioita käytettyjä.
Joten ensi vuoden ostoslista olkoon lähtökohtaisesti 1 välikausitakki, JOS löydän hyvän. Toinen asia minkä jätän kulukurin ulkopuolelle on tuoreet kukat, ne tuovat paljon iloa varsinkin pimeään aikaan ja ovat "kuluvia" asioita. Kaiken muun pääsenkin sitten säännöllisesti perustelemaan tänne, jos ketju pysyy jotenkin hengissä.
Tähänastisen keskustelun innoittamana aion kiinnittää myös entistä enemmän huomiota päivittäistavaroiden kotimaisuuteen, silloin kun en osta niitä hävikkikaupasta (esim. Fiksuruualla on yleensä valikoimassa paljon kodintarvikkeita ja hygieniatuotteita). Näin ennestään käytän ainakin Vuokkoset-siteitä, XZ-shampoota ja hoitoainetta, Foxtelin kanisterisaippuaa, kotimaista wc-paperia ja Sinituotteen siivoustarvikkeita.
19
Vinkki kaikille! Tokmannin kanisterissa ja pumppupulloissa myytävä Pisara käsisaippua on Foxelin tehtaalta ja valmistetaan täysin Suomessa. Muut Pisara sarjan tuotteet ei ole kotimaisia. Havilla on nykyään myös mehiläisvahasta tehtyjä kynttilöitä, niistä ei tule karsinogeenejä poltettaessa. Vuokkoset kotimaiset siteet ovat yhtä imeviä mutta vähän ohuempia kuin Always. Finlaysonin pyykkietikka tehdään Suomessa pulloja myöten ja Finlaysonin kierrätysfarkuista tehdyt tekstiilit on täysin Suomessa valmistettuja raaka-ainelahjoituksia myöten.
Itse lopetin nettishoppailun 2016 ja siirryin kirpputorille. Minulta usein kysytään mistä ostan vaatteeni, kun ovat niin kauniita. Olen säästänyt varmasti useita tuhansia, kun jätin shoppailut nettikaupoissa pois. Jossakin vaiheessa kirpparishoppailu oli lähteä käsistä, kun sai niin halvalla kaikkea (koski lähinnä maljakkoja ja sisustustuotteita), mutta onneksi en enää osta sieltä juurikaan mitään sisustukseen liittyvää kotiin - se nimittäin täyttää kaappeja ja kuka tarvitsee kymmeniä maljakoita?
Kun katselen työkavereitani, jotka tulevat töihin merkkivaatteissa ja valittavat rahapulaa, voin arvella, että moni ei oikeasti ymmärrä että ei ne merkkivaatteet tuo onnea tai älytön materian haaliminen.
Meillä jää paljon rahaa säästöön, jotka sijoitan ja säästän ja sijoitan myös lapsille.
Työkengät piti ostaa, mutta pidin aika loppuun ne entiset. Entiset saavat vielä palvella lapsuudenkodissani varakesäkenkinä. Vien sinne, maalle, loppuunkuluneita vaatteita vaihtovaatteiksi joita pidän siellä, kun siellä tulee tehtyä enimmäkseen töitä. Matkalle ja jos on jossain ihmisten ilmoilla käyntiä sitten paremmat vaatteet. Kotonakin olen alkanut pitää vanhoja vaatteita enemmän ja säästää parempia vaatteita, ulos mennessä vain vaihdan. Ennen tuli pidettyä työvaatteita iltaan asti, jos ei ollut mitään likaista hommaa tehtävänä.
Oma ongelmani on, etten oikein erota turhaa ei-turhasta kuluttamisesta. Ostin uudet saappaat ja mietin, että ovatko turhat vai ei eli pitääkö potea syyllisyyttä vai ei. Järjellä ajateltuna tottakai olivat turhat, mutta tunteella ajatellen, koska vanhat menivät rikki, pitää kai naisella saappaat olla. Silti olisin pärjännyt ilman niitä. Tai uusista treenihouisuista. Minulla oli kolmet, joista yhdet haalistuivat ja olivat hyvin kuluneet. Periaatteessa ne olisivat vielä menneet ja pärjäisin myös kaksilla, jos pyöritän joka toinen päivä pesukoneen, mutta käytännön kannalta koin tarvitsevani uudet urheiluhousut. Tai kännykän näyttö on säpäleinä, mutta sillä pärjää kyllä vaikka ei ole miellyttävä katsella.
Ongelmani siis tosiaan on se, etten erota turhaa ja välttämätöntä toisistaan.