Olenko viallinen, kun en välitä siitä että mies löi.
Paiskasin suutuksissani oven perässäni ja mies veti hirveät kilarit. Tuli perässäni huoneeseen, tönäisi vähän ja iski täysillä nyrkillä kylkeen. Tästä aikaa jo pari kuukautta. Miehen mielestä aiheutin sen paiskomalla ovea. En välitä siitä, että hän löi minua enkä oikeastaan välitä, vaikka löisi uudestaan, kunhan se ei ole kasvoille tai niin kovaa että oikeasti loukkaan. Tiedostan, että tämä ei ole ihan tervettä.
Miten "diagnosoisitte" minut?
Kommentit (24)
Neuvoisin että otat asian puheeksi. Jos mies ei kadu, niin häivy. Ei kannata jäädä odottelemaan. Löydät parempaa.
Jonakin päivänä saat vielä kunnolla turpaasi. Tyhmä olet, lähde kun vielä ehdit!
Et,
minusta se on oikeastaan oudon kiihottavaa jos mies käy käsiksi. Tavallaan siis tykkään siitä ja olen kerran ärsyttänyt miestä tahallani että se vaikka paiskaisi minut lattialle :/
Mä oon ollut aina sitä mieltä että jos mä saan lyödä niin saa mieskin. En tietenkään hyväksy hakkaamista henkihieveriin tai väkivaltaa alistamisena mutta noin niinkun tasa-arvon nimissä. Riitatilanteessa jos itse olen aggressiivinen niin hyväksyn sen jos mies lyö avarilla takaisin
Et ole viallinen, olet onneton ja itsetuntosi on kadoksissa. Olet epävarma, ja pelkäät miestä, vaikka muuta yritätkin itsellesi uskotella. Tarvitset ulkopuolista apua irtautua tuosta sinulle tuhoisaksi tulevasta suhteesta. Voimia muutoksen ja itsesi etsimiseen!
Ansaitset parempaa. Sinkkuna eläminen on tuplasti parempaa kuin olla perunasäkki-suhteessa.
Olet ilmeisesti jonkinlaisessa shokissa etkä pysty katsomaan asiaa tosiseikkojen valossa: olet kokenut parisuhdeväkivaltaa.
Älä täällä rupattele vaan soita Naisten Linjalle.
Naisten Linja päivystää numerossa 0800 02400.
Opettele arvostamaan itseäsi. Nyrkkejä käyttävät puhetaidottomat ja kun sanomisen tarve lisääntyy niin lisääntyvät myös iskut. Kierrä vastedes väkivaltaiset juntit kaukaa.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 22:46"]Et,
minusta se on oikeastaan oudon kiihottavaa jos mies käy käsiksi. Tavallaan siis tykkään siitä ja olen kerran ärsyttänyt miestä tahallani että se vaikka paiskaisi minut lattialle :/
[/quote]
Sama homma. Tätä tosin ei saosi sanoa ääneen.
Hmm... Jostain syystä et ole kosketuksissa omaan tunne-elämään. Ehkä olet jo lapsena oppinut sivusta seuraamalla sietämään tuollaista käytöstä? Ehkä tässä elämäsi vaiheessa on vain liikaa siedettävää muutenkin ja miehesi oli sinun viimeinen asia, johon tukeutua, etkä pysty luopumaan siitä nyt ja siksi mielesi ei suostu ymmärtämään asian vääryyttä?! On monia syitä, että ihmisestä tuntuu tuolta tuossa tilanteessa. älä silti soimaa itseäsi siitä, että et osaa myömtää tulleesi pahoinpidellyksi. Sen aika tulee vielä ja se tulee myös tunteella joskus. Sinne voi kyllä olla matkaa ja tarvitsisit ammattiapua... rakenna hiljaisuudessa muita tukipilareita kuin miehesi, vaikka et osaakaan tuntea tulleesi väärinkohdelluksi, niin ala rakentamaan vahvuuksia muualle niin suhtautumisesikin voi muuttua Terveeseen suuntaan.
Jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa mutta minusta tuo ei ole OK että lyödään nyrkillä ja kovaa. Siitä olisi voinut syntyä vamma. Esim.kova litsari naamaan on sen sijaan ihan vaaraton ja voisi olla riitelyn väline.
-Mies 28v-
Et taida välittää itsestäsi, jos et välitä lyönnistä :(
Olen aikaisemmassa suhteessa (alle parikymppisenä) sietänyt väkivaltaa lähes viikottain pari vuotta. En tajunnut tilannetta saati myöntää itselle ja muille, mitä koin. Nyt terveessä suhteessa yli 10 vuotta ja pienet lapset. ja vaikka mies löisi vain kerran, olisi se kerta liikaa. Jättäisin heti!! Kehenkään ei saa käydä käsiksi.. Olen itse lapsena todistanut kotonamme perheväkivaltaa ja sitä en omille lapsilleni IKINÄ tekisi, että jäisin suhteeseen, jossa lapset joutuisivat kärsimään.
Tulet ottamaan tältä mieheltä vielä kunnolla turpaan.
En ole psykologi, sanon vain miltä tuo minusta vaikuttaa: epäterve todellakin olet, jollain tavalla, mutta diagnoosia en lähde tekemään koska en ole ammattilainen. Itsesuojeluvaisto ainakin näyttää puuttuvan. Ehkä ajattelet olevasi niin kelvoton ihminen, että sinua pitääkin lyödä? Tai oletko niinkuin sabotage-laulussa "Kun mikään ei tunnu miltään kipu korvaa ystävää..." Tässä näitä mieleeni tulleita ajatuksia, mutta toistan, en ole ammattilainen joten tämä "diagnoosi" ei ole pätevä.
Omasta mielestäni minua ei ole pahoinpidelty. Koen pahoinpitelyn olevan rajumpaa väkivaltaa josta jää enemmän vammoja.
Ap
Voin kertoa, että noin se alkaa, pikkuhiljaa..mies nyt tietoinen, että et jätä vaikka löisi :( mieti nyt loppuun vielä!! T. Nro 15
Voin kertoa, että noin se alkaa, pikkuhiljaa..mies nyt tietoinen, että et jätä vaikka löisi :( mieti nyt loppuun vielä!! T. Nro 15
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 23:02"]Omasta mielestäni minua ei ole pahoinpidelty. Koen pahoinpitelyn olevan rajumpaa väkivaltaa josta jää enemmän vammoja.
Ap
[/quote]Ne tulevat kyllä myöhemmin.Väkivalta pahenee kerta kerralta.Mies ikäänkuin ajattelee:No jos se ei viime kerrasta oppinu niin tehdään nyt vähän kovempaa.
Joku ryhmä naisista rakastuvat renttuihin ja tykkäävät vain, että heitä lyödään. Se on varmasti jännittävämpää kuin ottaa joku hissukka ja hyvätapainen mies.