Mistä on kysymys kun ihmiset sanovat hernekkeitto, kirjekkuori, liikennemmerkki yms?

Olisikohan hernekeitosta, kirjekuoresta tai liikennemerkistä?

Entäs ankka? Lausuuko muutkin sen angkka?

Vierailija kirjoitti:

Kotuksen mukaan loppukahdennus puuttuu ainakin Kymenlaakson ja Porin seudun murteista.

Porilaiset kuulostaa virolaisilta

Vierailija kirjoitti:

Entäs ankka? Lausuuko muutkin sen angkka?

Tietenkin.

Kyseessä on äng-äänne, joka merkitään suomen kielessä nk.

Vastaa englannin  -ing äännettä esim. singing, walking

Klassikko:

Liimaa pääsi viemäriin (liimaa pääsi viemäriin)

Liimaa pääsi viemäriin (liimaappääsi viemäriin)

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan hernekeitosta, kirjekuoresta tai liikennemerkistä?

hahahaha

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalista suomen kielen ääntämisestä. Ei meillä sanota myöskään "tule tänne" vaan "tulettänne".

Kokeile itseksesi. Sano ääneen herne keitto, kirje kuori, tule tänne. Sitten sano ne kuten normaalisti olet oppinut sanomaan: herne(k)keitto, kirje(k)kuori, tule(t)tänne.

Vaikka yleistetään, että suomen kieli äännetään kuten kirjoitetaan niin eihän se täydellisesti pidä paikkaansa. Et sinä lausu esimerkiksi kenkää tai lankaa että ken kä ja lan ka vaan niissä on nk-äänneä. Vastaavasti ng on sanoissa kengän (ei ken gän) ja langan (ei lan gan)

Tulettänne, varovvähän, katonny. Nopeampi lausua kuin kato (tauko) ny. Sitten on sanoja kuten kaupanpäällinen, langanpätkä joista tulee puheessa kaupampäällinen, langampätkä. Tai kumman kaa - kummankaa (äng välissä). Yhdyssanojen kohdalla otaksun, että kyse on jotenkin rytmistä. Kalakeitossa, lohikeitossa ja lihakeitossa koota ei tarvitse kahdentaa, mutta herne- ja sosekeitossa kahdennus tapahtuu. Ehkä se johtuu muuten tuosta e-kirjaimesta. Tuntuu, että hernakeitto tai sosikeitto voisivat pärjätä yhdelläkin k:n ääntämisellä.

Suomen kielessä glottaaliklusiili on verrattain yleinen, vaikka sitä ei merkitä oikeinkirjoituksessa. Se esiintyy useimmissa murteissa rajakahdennuksen yhteydessä vokaalilla alkavien sanojen välissä pitkänä tai vajaapitkänä geminaattana. Varsinkin itämurteissa glottaaliklusiili saattaa esiintyä myös yhdyssanan osien välissä (esim. linja-auto [linjɑʔɑuto]).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Glottaaliklusiili

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotuksen mukaan loppukahdennus puuttuu ainakin Kymenlaakson ja Porin seudun murteista.

Porilaiset kuulostaa virolaisilta

Baltiasta tuli Suomeen hyvin kauan sitten heimoa jotka menivät ensin Varsinais-Suomeen, osa lähti sieltä Hämeeseen. Kuulun kyseiseen heimoon.

Ei siis ihme jos länsirannikon ihmisten puheessa on kuultavissa jotain virolaista rytmiä.

Näin maalaisjärkeni sanoo.