Miten erosta selviää? Tuntuu että romahdan :(

Aika vastuuton mies jos ei voi lapsiaan nähdä/kertoa itse lapsilleen...

Selviät kyllä ajan kanssa ja viimestään sitten kun löydät uuden, fiksumman miehen.

Tuntuu että oli jonkinlainen päähänpisto miehelläsi kun (jos) kaikki tapahtui noin vain ilman ongelmia tms. TAI sitten et ole huomannut niitä. JOS se näin on, hän todennäköisesti katuu vielä ja haluaa takaisin - sitten voi toki (toivottavasti) olla niin että olet huomannut minkälainen pa.kiainen oli etkä enää huoli häntä takaisin. Muuten olen ihan varma että selviät mainiosti. Toki nyt shokkivaihe päällä ja tuntuu että tästä ei tule mitään. Meitä on kuitenkin moooonta samassa veneessä ja kaikki selviää ja elämä jatkuu - erilaisena mutta joskus jopa parempana kuin ennen. On hänen menetys jos ei halua olla lasten elämässä mukana, surullista mutta totta, et voi vaikuttaa siihen asiaan vaikka kuinka haluaisit. Suuri osa kuitenkin haluavat nähdä lapsiaan kuitenkin, viimeistään vähän ajan päästä. Muista ettet kuitenkaan puhu pa.kaa heidän istästä niin että kuulevat, heille  hän on kuitenkin paras iskä. Siitä saat palkinnon monta vuotta myöhemmin jos jaksat niin eteenpäin. Mun x petti, siitä jo 15vuotta ja jäin kolmen lasten kanssa yksin (kyllä olivat sitten joka toinen vl iskän kanssa) enkä ole vieläkään kertonut lapsille siitä että heidän isä oli toisen kanssa, SIITÄ olen erittäin ylpeä. Vaikka olin vihainen, surullinen - koko skaala - en kertonut, en nähnyt syytä miksi näyttää sitä puolta heidän isästään heille. Nyt jo kaikki aikuisia. Jaksamista ja tsemppiä.

No sulle osui kohdalle se harvinaisen mulkku äijä, hyvä vaan että lähti kiertoon. 

Romahtaa voi, tekee hyvääkin parkua silmät päästä aina kun vaan siihen on tilaisuus. Mä itkin yöt ja kotimatkat töistä. Lasten edessä en ehkä ollut se tehokkain äiti, surullinen ja väsynyt kylläkin, mutta koitin olla itkemättä heidän edessään. Välillä kyllä itku tuli kun he itkivät isän ikäväänsä, siinä sitä sitten paruttiin yhdessä. 

On hyvä että sulla on lapset, sun on pakko pysyä rutiineissa ja tehdä asioita. Jos vain voit, pyydä paskimpina hetkinä joku luoksesi yöksi vaikka. Puhu avoimesti ystäville ja läheisille kun he kysyvät miten voit, he haluavat auttaa kyllä jos annat siihen mahdollisuuden. Ystävät on sitä varten. 

Jos ei tunnu helpottavan, hae keskusteluapua. Kysy terveyskeskuksesta onko heillä tarjota jotain tietoa/apua, joissain paikoissa on psykologinen sairaanhoitaja joka antaa keskusteluapua ilman lääkärin lähetettä tms. 

Et varmana anna periksi ja luovuta, sehän tekisi siitä lerppakullista voittajan. Puret hammasta ja päivä päivältä etenet kohti parempaa elämää.

Sympatiat täältä. Oma ex lähti vuoden vaihteen jälkeen, jätti myös minulle asiasta kertomisen lapsille. Ei se auttanut kuin vain kertoa, että isä lähti enkä tiedä miksi (syy kyllä sitten paljastui viikon päästä).

Kyllä sinä pärjäät, itse alan olla jo voiton puolella, vaikka alussa tekikin äärettömän pahaa. Itse käyn psykologilla juttelemassa ja pahimpaan hätään hain unilääkkeitä, kun en ollut viikkoon nukkunut kuin ehkä yhteensä kymmenen tuntia. Pahinta itselle oli juuri tuo tapa, millä ero hoidettiin eikä se itse ero.

Ystäviä olen käyttänyt myös alkuvaiheessa kuunteluapuna, luojan kiitos on ollut näitä ystäviä, jotka ovat jaksaneet kuunnella.

Nyt alkaa jo huvittamaan, että mies on minusta jollakin kierolla tavalla tehnyt syyllisen tähän eroon, vaikka itse on paneskellut ja edelleenkin paneskelee työkaveriaan. Syyksi siihen, miksi jätti minulle omien tavaroidensa pakkaamisen, esitti tänään tekstarilla sen, että itse olin kieltänyt häntä enää tulemasta kotiin, miten hän olisi voinut tavaransa hakea... No, ehkä siinä lähtiessä olisi voinut samalla viedä tai sopia päivän, koska tavaransa hakee. Ja tuo kieltonikin juonsi siitä, että hän tuli lähtönsä jälkeen minun kotiini ihan kuin omaansa omilla avaimillaan kysymättä minulta, sopiiko tämä minulle vai ei.

Mutta kaikkeen siis kannattaa varautua. Eroon voi löytyä syitä kauempaa parisuhteestanne, mutta se, että toinen vain lähtee ja jättää käytännön asiat toisen hoidettavaksi ei voi puolustella millään tällaisella syyllä.