Pettämisestä (jälleen)
Tämä on palstan kulunut aihe, mutta haluaisin kysyä siltikin teiltä naisilta seuraavaa:
Jotenkin tulee noista aiemmista ketjuista mieleen, että monelle (naiselle) pettäminen on tietyllä tapaa vakioleima tai merkki suhteeseen, jolla on tietyt seuraukset. Suhteet ja perheet ikäänkuin jaotellaan luokkiin, ne joissa ei ole petetty ja ne joissa on petetty. Tämän puolesta puhuu mm. se, että pakonomaisesti haetaan esim. määrittelyä pettämiselle, mikä on pettämistä, milloin leima on ja milloin se ei ole. Toisekseen myös kysymys siitä, että "antaisitko pettämisen anteeksi" tai "miten pettämisestä pääsee yli" jne.
Eikö se suhde ja toine ihminen ole siinä keskiössä, eikä pettäminen? Niin piittaamatonta ja loukkaavaa pettäminen voikin olla, eikö kuitenkin ole se tärkeämpää mikä tilanne on suhteessa? Onko minulla tunteita toista kohtaan ja onko hänellä minua kohtaan?
N. vuosi sitten vaimoni myönsi ihastuneensa ja tuntevansa vetoa erääseen toiseen (mitään ei kuitenkaan ollut tapahtunut) Se, että hän on ihastunut (ja siten periaatteessa langennut) ei kuitenkaan mielestäni määrittele suhdettamme. Jos hän rakastaa minua edelleen ja haluaa jatkaa myös lastensa kanssa, niin minulle on ihan sama, mitä hän on muita kohtaan tuntenut tai tehnyt. Jos ihastus johtuu siitä, että minä en pysty hänelle tarjoamaan sitä mitä hän haluaa, silloin hän saa minun puolestani mennä.
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:29"]
Niin, sulle kerrottiin.
Olisitko siinä nyt lässyttämässä jos vaimosi olisikin selkäsi takana mennyt treffeille, harrastanut seksiä ja puhunut syvällisiä ihastuksensa kanssa? Tietenkin valehdellen kaikki menonsa.
Et olisi.
[/quote]
Tekstisi on kyllä niin katkeraa, että oikein sylkirauhasiin sattuu :-)
Niin, no enköhän sanonut aika selkeästi, että kuvaamassasi tapauksessa en olisi jäänyt. "Puhunut syvällisiä" => jotain mitä minä en voi tarjota, "valehdellut menonsa" => tuskin hän minua kohtaan mitään tuntee.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:38"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:29"]
Niin, sulle kerrottiin.
Olisitko siinä nyt lässyttämässä jos vaimosi olisikin selkäsi takana mennyt treffeille, harrastanut seksiä ja puhunut syvällisiä ihastuksensa kanssa? Tietenkin valehdellen kaikki menonsa.
Et olisi.
[/quote]
Tekstisi on kyllä niin katkeraa, että oikein sylkirauhasiin sattuu :-)
Niin, no enköhän sanonut aika selkeästi, että kuvaamassasi tapauksessa en olisi jäänyt. "Puhunut syvällisiä" => jotain mitä minä en voi tarjota, "valehdellut menonsa" => tuskin hän minua kohtaan mitään tuntee.
[/quote]
Miten niin katkera? Ei mua ole koskaan petetty. Mutta mulla sen sijaan on empatiakykyä.
Sanonpahan vaan että tuskin otat noin kevyesti jos se omalle kohdalle sattuu. Ja jos ei satu, niin ei sitä rakastakaan.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:41"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:38"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:29"]
Niin, sulle kerrottiin.
Olisitko siinä nyt lässyttämässä jos vaimosi olisikin selkäsi takana mennyt treffeille, harrastanut seksiä ja puhunut syvällisiä ihastuksensa kanssa? Tietenkin valehdellen kaikki menonsa.
Et olisi.
[/quote]
Tekstisi on kyllä niin katkeraa, että oikein sylkirauhasiin sattuu :-)
Niin, no enköhän sanonut aika selkeästi, että kuvaamassasi tapauksessa en olisi jäänyt. "Puhunut syvällisiä" => jotain mitä minä en voi tarjota, "valehdellut menonsa" => tuskin hän minua kohtaan mitään tuntee.
[/quote]
Miten niin katkera? Ei mua ole koskaan petetty. Mutta mulla sen sijaan on empatiakykyä.
Sanonpahan vaan että tuskin otat noin kevyesti jos se omalle kohdalle sattuu. Ja jos ei satu, niin ei sitä rakastakaan.
[/quote]
Mistä päättelet, että ottaisit asian kevyesti? Minua ei ole mielestäni petetty ja nähtävästi oma kokemukseni vie asiat ihan väärille urille.
Olisin halunnut tietää mistä johtuvat nämä pakkomielteiset (ja hieman järjettömätkin) kysymykset, kuten "mikä on pettämistä" ja "tiedän, että puolisoni pettää, mutta miten saisin sen kiinni" tai "miten kostaa pettäjälle"? Tunteet taustalla ymmärrän, mutta jos ajattelet itsesi tuohon tilanteeseen (petetyksi) niin etkö näe tiettyä itsetuhoavaa käytöstä?
Sinä voit vapaasti järkeillä asian itsellesi ihan niin kuin sinun tarvitsee. Miksi kysyä asiaa täältä palstalta? Varsinainen viestisi on, että muiden ihmisten tunteet (vaikkapa juuri pettämiseen liittyen) ovat vääränlaisia ja sinun parempia. Jos kerran vaimosi ihastuminen toiseen ei syökse sinua kriisiin, ehkäpä sinulta löytyisi sen sijaan energiaa yrittää kasvaa ulos tarpeesta ylentää itseäsi muihin nähden.
Kyllä minustakin se suhde ja molemmat osapuolet ovat keskiössä, mutta pettäminen tekona ilmentää suhdetta petettyyn puolisoon ja on siksi aika olennaisessa osassa. Pettämisestä on loogista myös puhua, koska se on aika helppo määritellä ja tunteisiin/ajatuksiin verrattuna selkeästi konkreettisempi.
Olisi kiva ajatella, että pettämisestä pääsisi yli jos molemmat tahtovat/rakastavat. Tuntuu kuitenkin mahdottomalta ymmärtää miten voi pettää jos rakastaa. Mutta enpä tiedä kun ei ole kokemusta.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 13:41"]
Kyllä minustakin se suhde ja molemmat osapuolet ovat keskiössä, mutta pettäminen tekona ilmentää suhdetta petettyyn puolisoon ja on siksi aika olennaisessa osassa.
[/quote] Lisäksi se ilmentää suhdetta itseen, mielen (epä)terveyttä ja tunnetaitoja (=niiden puutetta). Mielestäni ihminen jolla on terve itsekunnioitus (puolison kunnioituksesta puhumattakaan) ei vehkeile raukkamaisesti selän takana.
Niin, sulle kerrottiin.
Olisitko siinä nyt lässyttämässä jos vaimosi olisikin selkäsi takana mennyt treffeille, harrastanut seksiä ja puhunut syvällisiä ihastuksensa kanssa? Tietenkin valehdellen kaikki menonsa.
Et olisi.