Lue keskustelun säännöt.
Kaksikielisyys / Kielikylpy - Etsin perhettä haastateltavaksi
02.04.2014 |
Hei!
Olen toimittajaopiskelija Tampereen yliopistosta ja olen kirjoittamassa harjoitustyönä juttua lasten kasvattamisesta kaksikielisyyteen. Toivoisin saavani juttuun haastateltavaksi perheen, jossa molemmat vanhemmat puhuvat suomea äidinkielenään, mutta haluavat siitä huolimatta kasvattaa lapsensa kaksikieliseksi. Haluaisin päästä hetkeksi seuraamaan perheen arkea, ja selvittää kuinka lapsen kaksikielisyyteen kasvattaminen näkyy heidän arjessaan. Haastattelu ja muutaman kuvan ottaminen veisi perheeltä aikaa maksimissaan pari tuntia. Toivottavasti täältä löytyisi innokas perhe mukaan projektiini.
Keväisin terveisin
Enni Mansikkamäki
mansikkamaki.enni.m@student.uta.fi
Kommentit (30)
Ei nyt tehdä asiasta liian hankalaa. Me esimerkikis ollaan suomalainen perhe, mutta olemme asuneet useita vuosia ulkomailla. Nyt Suomessa, mutta lapset ovat käyneet kaikki päivähoidon ja koulun tällä toisella kielellä, ensin kyseisessä maassa ja nyt täällä Suomessa vieraskielisessä koulussa. Kaverisuhteet koulusta ym pääosin kyseisellä kielellä, Vanhemmat siis suomenkielisiä (vaikka osaavat hyvin kyseistä kieltä), lapset kaksikielisiä. Ei sen kummempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vanhempien äidinkieli on suomi, 3 vanhimman lapsen äidinkieli on englanti, nuorin käy englanninkielistä päiväkotia. Olemme asuneet ulkomailla monet vuodet siksi näin. Ja nuorimmalle luetaan kotona myös englanniksi satuja ja myös puhutaan englantia välillä, koska hän haluaa että hänelle vastataan englanniksi kun hän puhuu englantia.
Englannin kielikylpy kuulostaa erityisen hyvältä!
Mutta kuka helvetti vielä jaksaa vouhottaa sitä ruotsia? Niin turha mikrokieli jolla ei pääse kuin Närpiöön tomaatteja poimimaan.
Olisi paljon tärkempää opettaa lapsille paljon hyödillesempiä kieliä kun jotain turhaa ruotsia jolla ei tee yhtään mitään!
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 18:41"]Mikä on kielikylpy?
Kiinnostus kielikylpyyn sai alkunsa Kanadasta 1960-luvulla. Suomessa ruotsinkielen kielikylpyopetus aloitettiin Vaasassa 1987.
Kielikylpy on menetelmä, jossa uusi kieli omaksutaan käytännön kokemuksen kautta, käyttämällä kieltä kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys.
Päiväkoti tarjoaa varhaista, täydellistä ruotsinkielistä kielikylpyä suomenkielisille lapsille. Henkilökunta käyttää kaikissa tilanteissa ruotsia, mutta ymmärtää lapsen omaa äidinkieltä. Lapsi oppii kielen ja sen käytön luonnollisessa ympäristössä ilman pakkoa. Ilmeet, eleet, kuvat sekä erilaisten tilanteiden näyttäminen käytännössä auttavat lasta ymmärtämään mitä hoitaja tarkoittaa. Rutiinit ovat tärkeitä, sillä ne luovat turvallisuutta ja auttavat lasta ymmärtämään mitä päiväkodissa tapahtuu päivän aikana.
Sadut, lorut, laulut sekä erilaiset teemat ja pienryhmätyöskentelyt tukevat lapsen kielikylpykielen omaksumista. Lapsi saa käyttää äidinkieltään, mutta häntä kannustetaan käyttämään kielikylpykieltä. Tärkeää kielikylvyn jatkumolle on vanhempien myönteinen suhtautuminen kielikylpyyn sekä lapsen äidinkielen kehityksen tukeminen.
Kielikylvetys jatkuu päiväkotiajan jälkeen Lauttasaaren ala-asteella. Ensimmäisellä luokalla ja siitä eteenpäin suomenkielen osuus kasvaa vähitellen. Yhdeksännellä luokalla opetus tapahtuu pääosin suomenkielellä.
[/quote]
Ruotsinkielen kielikylpy on suomalaislasten aivopesemistä vihaamaan omaa identiteettiänsä ja äidinkieltänsä.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 01:03"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 18:41"]Mikä on kielikylpy?
Kiinnostus kielikylpyyn sai alkunsa Kanadasta 1960-luvulla. Suomessa ruotsinkielen kielikylpyopetus aloitettiin Vaasassa 1987.
Kielikylpy on menetelmä, jossa uusi kieli omaksutaan käytännön kokemuksen kautta, käyttämällä kieltä kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys.
Päiväkoti tarjoaa varhaista, täydellistä ruotsinkielistä kielikylpyä suomenkielisille lapsille. Henkilökunta käyttää kaikissa tilanteissa ruotsia, mutta ymmärtää lapsen omaa äidinkieltä. Lapsi oppii kielen ja sen käytön luonnollisessa ympäristössä ilman pakkoa. Ilmeet, eleet, kuvat sekä erilaisten tilanteiden näyttäminen käytännössä auttavat lasta ymmärtämään mitä hoitaja tarkoittaa. Rutiinit ovat tärkeitä, sillä ne luovat turvallisuutta ja auttavat lasta ymmärtämään mitä päiväkodissa tapahtuu päivän aikana.
Sadut, lorut, laulut sekä erilaiset teemat ja pienryhmätyöskentelyt tukevat lapsen kielikylpykielen omaksumista. Lapsi saa käyttää äidinkieltään, mutta häntä kannustetaan käyttämään kielikylpykieltä. Tärkeää kielikylvyn jatkumolle on vanhempien myönteinen suhtautuminen kielikylpyyn sekä lapsen äidinkielen kehityksen tukeminen.
Kielikylvetys jatkuu päiväkotiajan jälkeen Lauttasaaren ala-asteella. Ensimmäisellä luokalla ja siitä eteenpäin suomenkielen osuus kasvaa vähitellen. Yhdeksännellä luokalla opetus tapahtuu pääosin suomenkielellä.
[/quote]
Ruotsinkielen kielikylpy on suomalaislasten aivopesemistä vihaamaan omaa identiteettiänsä ja äidinkieltänsä.
[/quote] Tiedan amerikkalaisen perheen joka muutti Hong Kongiin kahden pienen tyttarensa kanssa. Molemmat puhuvat ja kirjoittavat nyt mandariini- ja cantonese (?) kiinaa sujuvasti.
USAssa on tavallista hankkia lapselle espanjankielinen nanny, nain hanesta tulee vaivattomimmin kaksikielinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän supisuomalaisen perheen,jossa isä ollut vaihtarina englanninkielisessä maassa. Siis vuosia sitten. Lapselle annettiin täysin vääntämällä väännetty englanninkielinen nimi (tyyliin Raeachiel)ja isäntä yrittää puhua enklantiiia lapselle.
Natiivin tasosta ei ole todellakaan kyse. Pohdin sitä joskus hiljaa mielessäni mitä tästä koko hommasta on hyötyä? Että lapsi oppii sanomaan suomalaisella aksentilla epämääräisiä sanoja,onko siitä jotain iloa vai ennemminkin haittaa?
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 01:16"]
Tiedän supisuomalaisen perheen,jossa isä ollut vaihtarina englanninkielisessä maassa. Siis vuosia sitten. Lapselle annettiin täysin vääntämällä väännetty englanninkielinen nimi (tyyliin Raeachiel)ja isäntä yrittää puhua enklantiiia lapselle.
Natiivin tasosta ei ole todellakaan kyse. Pohdin sitä joskus hiljaa mielessäni mitä tästä koko hommasta on hyötyä? Että lapsi oppii sanomaan suomalaisella aksentilla epämääräisiä sanoja,onko siitä jotain iloa vai ennemminkin haittaa?
[/quote]
Tuollaisesta on ennemminkin vain haittaa, varsinkin jos sitä omaa äidinkieltä eli suomea ei tueta. Vieraan kielen oppimista muuten tutkitusti helpottaa se, että osaa omaa äidinkieltään hyvin, ja jos vanhemmat puhuvat lapselle pelkästään itsellleen vierasta kieltä, se saattaa vaikuttaa haitallisesti lapsen kielen kehitykseen.
Suomessa asuville maahanmuuttajillehan suositellaan sitä, että he puhuisivat kotona lastensa kanssa omaa äidinkieltään eivätkä suomea. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 00:49"]
Meillä vanhempien äidinkieli on suomi, 3 vanhimman lapsen äidinkieli on englanti, nuorin käy englanninkielistä päiväkotia. Olemme asuneet ulkomailla monet vuodet siksi näin. Ja nuorimmalle luetaan kotona myös englanniksi satuja ja myös puhutaan englantia välillä, koska hän haluaa että hänelle vastataan englanniksi kun hän puhuu englantia.
[/quote]
ootteko siis puhuneet lapsillenne vauvoina vaan englantia, kun heidän äidinkielensä on englanti? Ja kotikielenä oli vain englanti. Missä vaiheessa lapset oppivat suomen kielen?
Helsingissä on ranskankielinen, saksankielinen ja venäjänkielinen koulu. Monet suomalaiset pistävät lapsensa näihin kouluihin ihan ummikkoina tai niin, että lapsi käy ensin koulun yhteydessä toimivan päiväkodin.
Monet näistä kouluista valmistuneet sitten puhuvat omille lapsilleen koulussa oppimaansa kieltä, vaikka se ei ole heidän äidinkielensä. Ja pistävät taas vuorostaan omat lapsensa näihin kouluihin.
En tiedä mitä kieltä seuraavat julkkikset lapsilleen puhuvat, mutta ainakin he ovat käyneet vieraskielisen koulun: Anne Pohtamo englanninkielisen koulun, näyttelijät Minna Haapkylä, Pihla Viitala ja Irina Björklund ranskankielisen koulun, näyttelijät Joel ja Vilma Melasniemi venäjänkielisen koulun, samoin muusikot Jussi ja Kalle Chydenius ja poliitikko Anni Sinnemäki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_ranskalais-suomalainen_koulu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ven%C3%A4l%C3%A4inen_koulu
http://en.wikipedia.org/wiki/The_English_School_%28Helsinki%29
Näiden koulujen ex-oppilaista löytyy varmasti sopivia haastateltavia.
Jos ap. nyt on pahoittanut mielensä, kannattaa sitten toimittajana muistaa, ettei pahoita kenenkään mieltä kirjoituksillaan.
Aina oppii jotain!