Mikä kiire on saada lapsesta teini?
Ihmetyttää, miten moni tokaluokkalaisen vanhempi haluaa, että lapsi olisi äkkiä itsenäinen ja tulisi yksin toimeen. Moni meidän lapsen luokalta laitetaan yksin kulkemaan harrastuksiin ja kavereille kauemmaskin :-O Miten voi luottaa siihen, ettei lapselle käy mitään kaupungin keskustassa? Että osaa ylittää valottomat risteykset? Ettei mikään paha aikuinen kidnappaa tai esittele itseään?
Myös jatkuvaan tietotekniikan käyttöön kannustetaan ja sillä "kehutaan". Mitä ihmeellistä on osata käyttää tietsikkaa?? Koodaamaan oppii isompikin. Leikkiminen leluilla on jopa joidenkin lasten puheissa out ja lapsellista.
Lasten vaatteet ovat varsinkin tytöillä kaupoissa aivan kamalia. Mistään ei meinaa löytää normaaleja, lapselle sopivia vaatteita. Kaikki on jotain seepraa ja leopardia, minishortseja, niittejä ja kohtalokasta mustaa pitsiä. Mitä helv. ilotyttöjä heistä halutaan kasvattaa?
Täh - koska lapsi saa olla lapsi ellei lapsena?
Kommentit (14)
Etkö ole lukenut palstaa? Lapsen kanssa oleminen on niin rankkaa, että itsenäistyminen on ainoa tapa päästä ongelmista eroon. Sitten on taas sitä omaa aikaa.
Ap:n kanssa samaa mieltä! Meilläkin tytön 8v. kaverit halusivat vain leikkimisen sijaan katsella meidän aikuisten tietokoneelta pelejä tai Youtubesta musavideoita. Sieltä sit katsottiin niiden puolinakujen esiintyjien pyllynketkutusta ja tilanne tuntui kyllä mielestäni hieman absurdilta. Jotkut ystävistä haluavat keskustella mun kanssani aikuismaisesti kännykkämalleista, eikä leikkiä barbeilla (oli kuulemma lapsellista, samoin kuin Hello Kitty -pinnitkin kuulemma). Tyttäreni oli hieman pettynyt jälkikäteen, koska oli olettanut saavansa leikkiseuraa.
Muistan itse, miten 8-vuotiaana leikittiin kavereitten kanssa barbeilla, nukeilla, nukkekodilla ja kiipeiltiin pihalla puissa. Leikkiminen oli noloa vasta siinä 12-vuotiaana, jolloin kuitenkin vielä leikin salaa barbeilla - ja niin teki moni muukin.
Tyttäreni ystävistä huomaan myös, että he kaipaavat kovasti aikuista kertomaan, mitä tehtäis tai miten leikittäisiin - eli mielikuvitus on jotenkin jäässä (?). JOhtuuko tällainen sitten liiallisesta tietokonepelien pelailusta tai harrastuksista, joissa aina valmentaja ohjaa ja kertoo, mitä kuuluu tehdä?
Todella surullista tämä lasten varhainen aikuistaminen.
Enpä ole onneksi törmännyt tuollaiseen. Kyllä meidän viidesluokkalainenkin on vielä ihan lapsi. Ihan ok vaatteitakin kyllä löytyy kaupoista. Tietokoneelta katsoo lähinnä lastenohjelmia ja pelaa eläimiin liittyviä pelejä. Kaupungille en vielä päästäisi yksinään. Surullista, jos noin on kuin ap kertoo. Lapsuutta ei saa koskaan takaisin.
"Moni meidän lapsen luokalta laitetaan yksin kulkemaan harrastuksiin ja kavereille kauemmaskin :-O Miten voi luottaa siihen, ettei lapselle käy mitään kaupungin keskustassa? Että osaa ylittää valottomat risteykset? Ettei mikään paha aikuinen kidnappaa tai esittele itseään?"
No emme me ainakaan asu niin vaarallisessa paikassa, etteikö kouluikäinen voisi ihan itse kulkea kohtuullisia matkoja. Samalla saa liikuntaakin. Toivon, ettei Suomesta ikinä tule sellaista paikkaa, jossa lapset ei voi itse kulkea muutamaa kilometriä ties minkä kidnappaajien pelossa.
"Myös jatkuvaan tietotekniikan käyttöön kannustetaan ja sillä "kehutaan". Mitä ihmeellistä on osata käyttää tietsikkaa?? Koodaamaan oppii isompikin. Leikkiminen leluilla on jopa joidenkin lasten puheissa out ja lapsellista. "
Meillä saa leikkiä tai koodata tai pelata, mutta tietokoneistahan nuo on ihan oma-aloitteisesti kiinnostuneita. Emmekä me yritä väkisin kääntää sitä kiinnostusta lelujen ja leikkien suuntaankaan. Itsekin aloitin koodaamisen noin 7-vuotiaana kun sain ensimmäisen koneeni, ihan omasta tahdostani ja ilman vanhempien minkäänlaista painostusta tai kannustusta.
No meillä ainakin kauhea työ pitää nuo vielä lapsina, tytöt ovat 10-ja 12v. Mutta on totta että jo nelosluokkalaiset tytöt haluavat olla pahiksia, omani lupasi oll lapsi vielä.
Samaa ihmettelen. Ja olen ihmeissäni kuunnellut tuttavapiiriä, kun alkavat kutsumaan jo kolmasluokkalaisia lapsiaan "teineiksi". Välillä pitää tarkistaa, että minkäs ikäinen se teidän pirpana olikaan, kun erehdyn luulemaan oikeaksi teiniksi ja paljastuukin, että mamma puhuukin 9-vuotiaasta teininä :D
Josko siinä yläasteella sitten...
Lapsista halutaan nopeasti kuluttajia. Markkinavoimat haluaa hyödyntää teinejä, koska heillä on rahaa ja he ovat tarpeeksi yksinkertaisia joukkolampaita menemään mainosten lankaan ilman älyllistä tarveanalyysia, onko haluttava tuote oikeasti tarpeellinen.
Samaa itsekin ihmettelen. Olen yrittänyt keskustella asiasta lapsen luokkakaverien vanhempien kanssa mutta ei heillä ole mitään sanottavaa. Lapset nyt vaan ovat kypsyneet niin varhain, ja heitä ei enää kiinnosta barbit tms. Eivätkä vanhemmatkaan suoraan sanottuna pidä mitenkään suotavana että yli 8-vuotias olisi kiinnostunut barbeista, vähän jo koitetaan siinä vaiheessa patistella pois leikkien äärestä.
Itse ihmettelen kuinka kauan nuo nuoret (lapset) sitten jaksavat olla kiinnostuneita teinitouhuista (musiikki, meikit, vaatteet, leffat, pojat, starat, netti, puhelin) ja ennen kaikkea MITÄ IHMETTÄ ne tekevät sitten 16-18 vuotiaina? Ovat jo "aikuisia" tämän kasvustrategian mukaan, joten varmaan töitä ja opiskelua...?
Vai pidennetty nuoruus, lapsuuden kustannuksella. Ja vanhempien täydellä tuella. Ehkä nuoruus on sitten tärkeämpi elämänvaihe kuin lapsuus, näin olen mieltänyt muiden vanhempien (8-12 vuotiaiden lasten vanhempien siis) ajattelevan.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 11:53"]
Samaa itsekin ihmettelen. Olen yrittänyt keskustella asiasta lapsen luokkakaverien vanhempien kanssa mutta ei heillä ole mitään sanottavaa. Lapset nyt vaan ovat kypsyneet niin varhain, ja heitä ei enää kiinnosta barbit tms. Eivätkä vanhemmatkaan suoraan sanottuna pidä mitenkään suotavana että yli 8-vuotias olisi kiinnostunut barbeista, vähän jo koitetaan siinä vaiheessa patistella pois leikkien äärestä.
Itse ihmettelen kuinka kauan nuo nuoret (lapset) sitten jaksavat olla kiinnostuneita teinitouhuista (musiikki, meikit, vaatteet, leffat, pojat, starat, netti, puhelin) ja ennen kaikkea MITÄ IHMETTÄ ne tekevät sitten 16-18 vuotiaina? Ovat jo "aikuisia" tämän kasvustrategian mukaan, joten varmaan töitä ja opiskelua...?
Vai pidennetty nuoruus, lapsuuden kustannuksella. Ja vanhempien täydellä tuella. Ehkä nuoruus on sitten tärkeämpi elämänvaihe kuin lapsuus, näin olen mieltänyt muiden vanhempien (8-12 vuotiaiden lasten vanhempien siis) ajattelevan.
[/quote]
Joo, ehkä sitten aletaan vaatia alennettuja ikärajoja baareihin 14-vuotiaille, että saataisiin valtion varat viinanmyynnillä kasvuun. Tai ehkäpä moni vanhempi haluaa aikaisin isovanhemmaksi, kun oma 12-vuotias saa jo esikoisensa? :-)
Itse oletan, että nämä vanhemmat haluavat luulotella, että heidän lapsensa ovat niin älykkäitä ja kehittyneitä, että kokevat leikkimiset alkukantaisena toimintana ja haluavat jo siirtyä tutkimaan biogenetiikkaa ja tähtitiedettä. CV:tä ja uraa ajatellaan jo kehdosta alkaen.
Tai ehkä nämä vanhemmat eivät osaa tai halua olla lastensa kanssa, joten heitä halutaan patistella pikaisesti aikuisten maailmaan, että heistä olisi aikuistasoista seuraa viinilasin äärelle pohtimaan maailmanpolitiikkaa.
Lapsen itsenäisyydellä jopa kehuskellaan, että kuinka meidän Iiris käy itse illalla karateharkoissa ja tulee takaisin bussilla klo 22. Mitäs häpeämistä on olla pieni ja tarvitseva? Kyllä sitä aikuisena vielä ehtii yksin täällä asioitaan selvitellä.
Tuttuni, psykoterapeutti, onkin sitä mieltä, että juuri nämä varhain itsenäistetyt ja lapsena henkisesti hylätyt taantuvat siinä parikymppisenä tarvitsemaan lapsena vanhempiensa huomiota ja tukea, kun oikeasti olisi aika itsenäistyä ja aikuistua.
kaikesta muusta olen samaa mieltä paitsi yksin kulkemisesta. Itse sain pienempänä kyllä kulkea ja mennä yksin vähän "kauemmaskin" ja se oli vaan hyvä ettei kaikkialle roudattu autolla kasvatti pinnaa ja nykyään kävelen mieluummin joka paikkaan.
Kaupungissa asuvilla ehkä eri juttu itse kun olen kotoisin pienestä kunnasta.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 12:31"]
kaikesta muusta olen samaa mieltä paitsi yksin kulkemisesta. Itse sain pienempänä kyllä kulkea ja mennä yksin vähän "kauemmaskin" ja se oli vaan hyvä ettei kaikkialle roudattu autolla kasvatti pinnaa ja nykyään kävelen mieluummin joka paikkaan.
Kaupungissa asuvilla ehkä eri juttu itse kun olen kotoisin pienestä kunnasta.
[/quote]
Niinpä, itse asuin lapsuuteni pikku taajamassa, jossa voikin yksin kulkea koulumatkat. Omat lapseni ovat syntyneet pääkaupunkimme keskustassa ja ihmettelen, millaiset vanhemmat luottavat siihen, että joku 8-vuotias voi kävellä yksin illan hämärässä puoli kaupunkia harkoista kotiin. En halua pelotella tai ylisuojella omiani, mutten myöskään halua, että joku vankilahoitoa kaipaileva heitä mitenkään vaivailee.
Toi on niin totta