Melkein kaikissa lastenkirjoissa on jotain vikaa
Onko muilla samaa ongelmaa, nimittäin kun lainaa kirjastosta kirjoja koko ajan saa tuskailla että miten tuonkin jutun selitän parhain päin. Ärsyttäviä sukupuolirooleja ylikorostavia juttuja esim. on paljon. Tyyliin isi on tosi naurettava, jos hän laittaa äidin mekon päälle. Meidän lapsi on vissiin myös aivan ylikiltti, koska kirjoissa lapset tekee koko ajan kaikenlaisia tuhmuuksia jotka ei tulis meidän ipanalle mieleenkään, ja harmittaa että hän niitä sitten kirjoista oppii.
Kommentit (8)
Kristiina Louhen Aino-kirjat ovat mukavia ja realistisia, lukekaan niitä. TAi Tomppa-kirjat.
myyrä sadut, sekä monet runot ovat tosi kivoja.
Karhukirjeitä ei taida saada kirjakaupoista kuin viimeisintä, joka on muistaakseni Karhukirjeitä kaamoksesta. Ne myydään niin nopeasti loppuun. Niissä on huippua anarkiaa ja nokkelia sanajuttuja, jotka naurattavat aikuisiakin. Ei todellakaan mitään stereotyyppisiä ratkaisuja.
Niissä ei ole aikuisia lainkaan. Tatu ja Patu ovat hervottomia mutteivät tuhmia. Aikuinenkin viihtyy.
ne uudet kissat kaamennäköisiä. Mun mielestä Tupu Pupuna on kyllä tosi IHANA!!!
Ap:llä rupes keittämään yli (siitä toi aloitus) Vau-kerhon kirja Ankka ja kärry. Siinä ankan auto jää mutaan kiinni ja apuun tulevat sammakko ja vuohi. Sitten kun kolmikko saa auton irti, ankka vaan jatkaa matkaa ja apulaisten osa on jäädä kuraan makaamaan edes ilman kiitosta. Ja tän pitäis sitten olla hauskaa? Vahingonilo on paras ilo? Vai onko kirjan opetus ettei kande auttaa koska kiittämättömyys on maailman palkka?
Tai sitten oon vaan tiukkapipo... Mieskin luki kirjaa lapselle ja sanoi mulle että mikä tuo uusi kirja on, se ei kyllä ollu yhtään kiva.
(Vaukerhon muut kirjat on kyllä ollu ihan ok. )
kuten Eemeli, Melukylän lapset ym. joissa lapset tohotti, teki kolttosiaan tai seikkaili koko ajan. Olisin halunnut lukea vain seesteistä arjesta.