Helsingin kaupungilta ei saa asuntoa eikä varaa ostaa täältä omaa.
Miksi, miksi pitää olla sidos exää. Muuten muuttaisin edullisemmin edullisemmille seuduille lasten kanssa. Vaan ex (yhteishuolto) ei hyväksy lasten muuttoa. Miten saan meille isomman kodin? Hirvittävän kallista.
Kommentit (41)
Mitä ruikutat. Jos olet noin avuton, niin maksa sitten ja kärsi.
Ei eksäsi sinua voi määrätä, voit muuttaa mihin haluat ja sinulla on varaa. Älä viitsi olla noin lapanen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex ei hyväksy muuttoa eikä allekirjoita lasten asioita siihen. Riitauttaisi.
Entä sitten vaikka riitauttaisi? Ei sillä ole mitään oikeutta sanella teidän asuinpaikkaanne, eli tulee häviämään sen riitauttamisensa.
Olen itsekin eronnut ja lasten lähivanhempi, ja kyllä minusta olisi sekä lasta että lasten isää kohtaan todella törkeää muuttaa niin kauas, että lasten yhteydenpito toiseen vanhempaan muuttuisi käytännössä hankalaksi. Ei se toinen vanhempi ole mikään yhdentekevä riesa - tai voi se sitä äidille olla, mutta ei lapsille. Jos lapsilla on välit isäänsä ja he tapaavat isäänsä, pitäisin tätä hyvänä asiana.
Jos pienemmältä paikkakunnalta olisi varaa ostaa asunto, tarkoittaa se sitä, ettei ihan varaton ole, ja tällöin voisi aso olla myös varteen otettava vaihtoehto niin kauan, kun lapset asuvat kotona. Eli ap:ta neuvoisin perehtymään tähän vaihtoehtoon. On kuukaudessa halvempaa kuin vuokra-asuminen, ja asumisoikeusmaksu säilyisi pesämunana itselle, että sitten kun lapset ovat muuttaneet pois, voi itse muuttaa vaikka jonnekin takahikiälle ja ostaa pienen asunnon itselleen. Jonot ovat toki pitkiä, mutta sekin riippuu kohteesta.
Ei ne asunnot pienemmillä paikkakunnilla maksa paljon mitään. Omakotitalojakin saa kymppitonneilla myös ihan palvelujen läheltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex ei hyväksy muuttoa eikä allekirjoita lasten asioita siihen. Riitauttaisi.
Entä sitten vaikka riitauttaisi? Ei sillä ole mitään oikeutta sanella teidän asuinpaikkaanne, eli tulee häviämään sen riitauttamisensa.
Te, jotka aina suhtaudutte näin lapsen ja isän suhteeseen - ajattelisitteko samalla tavalla, jos oma poikanne menettäisi lapsensa tai joutuisi tyytymään pelkkään skype-vanhemmuuteen? Samalla itse ette enää näkisi lapsenlapsia melkein koskaan, sillä kun tapaamiset isän kanssa harvenevat minimiin, harvenevat tapaamiset isän vanhempien kanssa luultavasti lähes olemattomiin. Olisiko tämä teille ihan ok?
Olen itse nainen, eronnut ja jaan eron jälkeen huoltajuuden eksäni kanssa. Eksä on välillä ärsyttävä enkä jaksa itse hänen seuraansa pitkiä aikoja ollenkaan. Mutta lapsille hän on rakas isä ja vanhempana ihan hyvää. Vaikka en itse halunnut enää olla hänen kanssaan suhteessa, arvostan hänen isyyttään ja merkitystään lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex ei hyväksy muuttoa eikä allekirjoita lasten asioita siihen. Riitauttaisi.
Entä sitten vaikka riitauttaisi? Ei sillä ole mitään oikeutta sanella teidän asuinpaikkaanne, eli tulee häviämään sen riitauttamisensa.
Olen itsekin eronnut ja lasten lähivanhempi, ja kyllä minusta olisi sekä lasta että lasten isää kohtaan todella törkeää muuttaa niin kauas, että lasten yhteydenpito toiseen vanhempaan muuttuisi käytännössä hankalaksi. Ei se toinen vanhempi ole mikään yhdentekevä riesa - tai voi se sitä äidille olla, mutta ei lapsille. Jos lapsilla on välit isäänsä ja he tapaavat isäänsä, pitäisin tätä hyvänä asiana.
Jos pienemmältä paikkakunnalta olisi varaa ostaa asunto, tarkoittaa se sitä, ettei ihan varaton ole, ja tällöin voisi aso olla myös varteen otettava vaihtoehto niin kauan, kun lapset asuvat kotona. Eli ap:ta neuvoisin perehtymään tähän vaihtoehtoon. On kuukaudessa halvempaa kuin vuokra-asuminen, ja asumisoikeusmaksu säilyisi pesämunana itselle, että sitten kun lapset ovat muuttaneet pois, voi itse muuttaa vaikka jonnekin takahikiälle ja ostaa pienen asunnon itselleen. Jonot ovat toki pitkiä, mutta sekin riippuu kohteesta.
Ei ne asunnot pienemmillä paikkakunnilla maksa paljon mitään. Omakotitalojakin saa kymppitonneilla myös ihan palvelujen läheltä.
No mutta sittenhän ap voi ostaa myöhemmin vaikka omakotitalon itselleen, jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunki ei anna asuntoa, vaikka tekee matalapalkka duunia. Työttömille ja kulttuurivieraille kyllä löytyy.
Ihme linjaa vetävät vuodesta toiseen.
Kaupungilta kyllä saa asunnon jos on Oikea Tarve. Minäkin sain, koska oli ihan aito tarve. Ap:n tapauksessa hänellä ei sitä tarvetta välttämättä ole. Asunto saattaa kuitenkin olla riittävän suuri ja rahat riittävät elämiseen. Sekin saattaa olla ongelma jos ei ole riittävästi tietotaitoa tehdä hyvää hakemusta. Kirjoitustyylistä päättelen, että tällainen haaste voi olla olemassa.
No. Itse joudun lopettamaan kokopäivä matalapalkkatyöni, koska ei ole varaa yli 700 vuokriin.
Emmä nyt tee siksi tätä sinänsä kivaa työtä, että joudun vuokran takia velkoihin.
Vierailija kirjoitti:
No tee siten kuin tuttavani. Hankki miehen, joka elättää hänet. Muutti lastensa kanssa uuden miehen ostamaan asuntoon. Lapsethan eivät tämän miehen ole.
Jos kaikki ovat tyytyväisiä järjestelyyn niin mitä sitten? Eikö tuttavallasi ole mitään omia tuloja?
En tajua yhtä asiaa. Usein aikuiset eivät halua muuttaa toiselle paikkakunnalle siksi, että eivät halua muuttaa kauas omista tukiverkoistaan ja esim. vanhemmistaan. Sitten kuitenkin kasvuikäisten lasten kohdalla ajatellaan, että on itsestään selvästi ok laittaa lapset muuttamaan kauas toisesta vanhemmastaan, ja pidetään jopa kohtuuttomana, jos lapset menettävä vanhempi vastustaa tätä muuttoa. Mikä logiikka tässä on? Vanhemmat eivät ole lapsille tärkeitä, mutta muuttuvat tärkeiksi vasta aikuisina?
Vierailija kirjoitti:
Kaupunki ei anna asuntoa, vaikka tekee matalapalkka duunia. Työttömille ja kulttuurivieraille kyllä löytyy.
Ihme linjaa vetävät vuodesta toiseen.
Vit tuako äänestät vihervassareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunki ei anna asuntoa, vaikka tekee matalapalkka duunia. Työttömille ja kulttuurivieraille kyllä löytyy.
Ihme linjaa vetävät vuodesta toiseen.
Kaupungilta kyllä saa asunnon jos on Oikea Tarve. Minäkin sain, koska oli ihan aito tarve. Ap:n tapauksessa hänellä ei sitä tarvetta välttämättä ole. Asunto saattaa kuitenkin olla riittävän suuri ja rahat riittävät elämiseen. Sekin saattaa olla ongelma jos ei ole riittävästi tietotaitoa tehdä hyvää hakemusta. Kirjoitustyylistä päättelen, että tällainen haaste voi olla olemassa.
No. Itse joudun lopettamaan kokopäivä matalapalkkatyöni, koska ei ole varaa yli 700 vuokriin.
Emmä nyt tee siksi tätä sinänsä kivaa työtä, että joudun vuokran takia velkoihin.
Hae asumistukea. Toimeentulotukea. Ota asioista selvää. Noin tyhmä ei tarvitse olla.
Vierailija kirjoitti:
En tajua yhtä asiaa. Usein aikuiset eivät halua muuttaa toiselle paikkakunnalle siksi, että eivät halua muuttaa kauas omista tukiverkoistaan ja esim. vanhemmistaan. Sitten kuitenkin kasvuikäisten lasten kohdalla ajatellaan, että on itsestään selvästi ok laittaa lapset muuttamaan kauas toisesta vanhemmastaan, ja pidetään jopa kohtuuttomana, jos lapset menettävä vanhempi vastustaa tätä muuttoa. Mikä logiikka tässä on? Vanhemmat eivät ole lapsille tärkeitä, mutta muuttuvat tärkeiksi vasta aikuisina?
Eron tulen nyt vaan joudutaan tekemään kipeitä ratkaisuja. Parasta on tietenkin, jos perheet voivat jäädä asumaan lähekkäin, mutta se ei aina ole mahdollista. Lähivanhemmalla ei ole välttämättä omilla tuloillaan varaa jäädä Etelä-Helsinkiin ja vuorotyöläinen saattaa tarvita tukiverkkojen apua. Siksi joskus paras vaihtoehto (mutta ei täydellinen) lähivanhemmalle voi olla muutto toiselle paikkakunnalle. Esim. parisataa kilometriä välimatkaa ei mitenkään estä säännöllisia ja tiheitä tapaamisia, viikko-viikko-järjestelyn tietenkin kyllä.
Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa eikä siinä auta muiden moralisointi yhtään.
- Miksi kouluttauduit matala-palkka-alalle?
- Miksi valitsit miehen josta eroat?
=> Oma syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua yhtä asiaa. Usein aikuiset eivät halua muuttaa toiselle paikkakunnalle siksi, että eivät halua muuttaa kauas omista tukiverkoistaan ja esim. vanhemmistaan. Sitten kuitenkin kasvuikäisten lasten kohdalla ajatellaan, että on itsestään selvästi ok laittaa lapset muuttamaan kauas toisesta vanhemmastaan, ja pidetään jopa kohtuuttomana, jos lapset menettävä vanhempi vastustaa tätä muuttoa. Mikä logiikka tässä on? Vanhemmat eivät ole lapsille tärkeitä, mutta muuttuvat tärkeiksi vasta aikuisina?
Eron tulen nyt vaan joudutaan tekemään kipeitä ratkaisuja. Parasta on tietenkin, jos perheet voivat jäädä asumaan lähekkäin, mutta se ei aina ole mahdollista. Lähivanhemmalla ei ole välttämättä omilla tuloillaan varaa jäädä Etelä-Helsinkiin ja vuorotyöläinen saattaa tarvita tukiverkkojen apua. Siksi joskus paras vaihtoehto (mutta ei täydellinen) lähivanhemmalle voi olla muutto toiselle paikkakunnalle. Esim. parisataa kilometriä välimatkaa ei mitenkään estä säännöllisia ja tiheitä tapaamisia, viikko-viikko-järjestelyn tietenkin kyllä.
Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa eikä siinä auta muiden moralisointi yhtään.
Tarkoittanet, että jokainen lähivanhempi tekee omat ratkaisunsa, eikä siinä auta etävanhemman näkemykset?
Ja on eri asia muuttaa sieltä Etelä-Helsingistä vaikka lähiöön kuin vanhalle kotiseudulleen hevonkuuseen. Jokainen tietää, että tiheät tapaamiset eivät ole mahdollisia, kun välimatkaa on paljon. Eivät etenkään myöhemmin koululaisina, kun kouluviikko itsessään jo väsyttää ja teini haluaa viettää päivisin aikaa kavereiden kanssa.
En myöskään ymmärrä tätä logiikkaa, että jos on vuorotöissä Helsingissä, ja tarvitsee lastenhoitoapua, niin mikä logiikka on muuttaa jonnekin eri puolelle Suomea tukiverkkojen perässä, kun sittenhän ei enää ole sitä Helsigin vuorotyötäkään. Onhan niitä muunkinlaisia lastenhoitoratkaisuja kuin työstä irtisanoutuminen ja muutto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua yhtä asiaa. Usein aikuiset eivät halua muuttaa toiselle paikkakunnalle siksi, että eivät halua muuttaa kauas omista tukiverkoistaan ja esim. vanhemmistaan. Sitten kuitenkin kasvuikäisten lasten kohdalla ajatellaan, että on itsestään selvästi ok laittaa lapset muuttamaan kauas toisesta vanhemmastaan, ja pidetään jopa kohtuuttomana, jos lapset menettävä vanhempi vastustaa tätä muuttoa. Mikä logiikka tässä on? Vanhemmat eivät ole lapsille tärkeitä, mutta muuttuvat tärkeiksi vasta aikuisina?
Eron tulen nyt vaan joudutaan tekemään kipeitä ratkaisuja. Parasta on tietenkin, jos perheet voivat jäädä asumaan lähekkäin, mutta se ei aina ole mahdollista. Lähivanhemmalla ei ole välttämättä omilla tuloillaan varaa jäädä Etelä-Helsinkiin ja vuorotyöläinen saattaa tarvita tukiverkkojen apua. Siksi joskus paras vaihtoehto (mutta ei täydellinen) lähivanhemmalle voi olla muutto toiselle paikkakunnalle. Esim. parisataa kilometriä välimatkaa ei mitenkään estä säännöllisia ja tiheitä tapaamisia, viikko-viikko-järjestelyn tietenkin kyllä.
Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa eikä siinä auta muiden moralisointi yhtään.
Miten lasten koulu/hoitopaikka järjestetään? Käykö lapsi kahta koulua?
Sovittu että isällä pe-ilta-su-ilta joka toinen vkol. Isä puhunut että toivoisi enemmän.
Missä nyt asut? Kaksio, kolmio, neliö? Montako neliötä? Paljonko on vuokra? Pk-seutukin on laaja käsite. Tänne mahtuu monenhintaisia alueita ja asuntoja.
Hanki sellainen isompi asunto, johon voit ottaa alivuokralaisen. Keinoja kyllä on, kun on kekseliäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On myös vuokrafirmoja sekä yksityisiä vuokranantajia.
On.
Sikavuokrineen ja takuumaksuineen.
Asumistukeahan näihin jaetaan.
Ystäväni erosi, lapsi oli juuri ennen muuttanut pois kotoa.
Tekee töitä etänä.
Kävi kesälomalla Kuopiossa.
Tykästyi paikkaan.
Asuu n 5 km päässä keskustasta. Rivitalon vuokra on 440 e kk.
Vuokrasi asuntonsa. Taloyhtiössä on kerhohuone. Kun on pakko tulla Helsinkiin, nukkuu kerhohuoneella.
Ei ole vakuuttunut jää kuopioon, mitta yksin on helppo kokeilla.
Kaupungilta kyllä saa asunnon jos on Oikea Tarve. Minäkin sain, koska oli ihan aito tarve. Ap:n tapauksessa hänellä ei sitä tarvetta välttämättä ole. Asunto saattaa kuitenkin olla riittävän suuri ja rahat riittävät elämiseen. Sekin saattaa olla ongelma jos ei ole riittävästi tietotaitoa tehdä hyvää hakemusta. Kirjoitustyylistä päättelen, että tällainen haaste voi olla olemassa.