Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Entisaikaan suomalaisten ruokavalio koostui etupäässä juureksista ja rukiista jne jne". EI MUUTEN PIDÄ PAIKKAANSA!
22.11.2020 |
Tuhansista järvistä tuli kalaa vaikka miten paljon, metsistä sai metsästettyä vaikka mitä ja yksi ainoa teurastettu possu tai lammas riitti talokunnalle lähes vuodeksi (possussa lihaa joku 300 kiloa).
Mihin perustuu tuo sitkeä legenda, että Suomessa olisi tavallisessa taloudessa nähty lihaa tai kalaa luokkaa kerran vuodessa joulupöydässä?
Kommentit (237)
Kalaa oli jos oli järvi lähellä mutta metsästää ei aina voinut. Ei jokamiehenoikeudet olleet voimassa ennen muinoin. Jos kartano omisti maata vaikka 20 000 hehtaaria niin saattoi olla että kartano määräsi ettei sen mailla saa metsästää. No joku laittoi jänikselle ansalangan mutta salassa ja hipihiljaa ja toivoi ettei jää kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruis saattoi oikeasti olla harvinaisempaa kuin riista. Karja laidunsi metsissä, syksy oli hyvää teurastusaikaa. Ei suomalaisilla ollut mahdollisuutta kasvissyöjinä pärjätä, koska talvella niitä kasveja oli aika vähän tarjolla.
Mikähän vuosi tuo ”entisaikaan” olisi?
Ja missäpäin (nyky) Suomea?
On meinaan aikalailla kiinni alueesta ja vuosisadasta.
Vierailija kirjoitti:
Kalaa oli jos oli järvi lähellä mutta metsästää ei aina voinut. Ei jokamiehenoikeudet olleet voimassa ennen muinoin. Jos kartano omisti maata vaikka 20 000 hehtaaria niin saattoi olla että kartano määräsi ettei sen mailla saa metsästää. No joku laittoi jänikselle ansalangan mutta salassa ja hipihiljaa ja toivoi ettei jää kiinni.
Vielä 1850 Suomessa oli vain 2 metsänvartijaa, joten kiinnijäämisen riski oli pieni.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän vuosi tuo ”entisaikaan” olisi?
Ja missäpäin (nyky) Suomea?
On meinaan aikalailla kiinni alueesta ja vuosisadasta.
Käytännössä koko Suomessa koska tahansa. Juureksista ja rukiista koostuvaa ruokavaliota ei ole isolla osalla ollut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Vierailija kirjoitti:
Ruis saattoi oikeasti olla harvinaisempaa kuin riista. Karja laidunsi metsissä, syksy oli hyvää teurastusaikaa. Ei suomalaisilla ollut mahdollisuutta kasvissyöjinä pärjätä, koska talvella niitä kasveja oli aika vähän tarjolla.
Nimenomaan tämä. Suomen ankarat pitkät talvet ja syvä routa tuki nimenomaan lihan ja kalan säilytystä. Metsissä pyöri vaikka minkälaista vipeltäjää ja järviä, tai edes jokia tai lampia, oli tosiaan lähes joka nurkan takana. Vesistöjen ääreenhän nimenomaan asumuksetkin nousi.
Miettikääpä jossain Etelä-Euroopassa sama juttu aikana ennen jääkaappeja ja pakastimia...Nopeasti on kala tai liha täytynyt syödä, eikä niitä järviäkään ole ihan joka mutkan takana. Samoin isot metsätkin vähemmässä. Maanviljelyä sen sijaan etelän ilmasto tottakai tuki selvästi paremmin ja onkin paljon luultavampaa, että nimenomaan ETELÄSSÄ ruokavalio oli selvästi pohjoisen lihalla ja kalalla eläviä kansoja kasvis- ja viljapitoisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa lihaa syötiin vähän, joissakin taloissa palvelusväki sai lihaa jouluna eikä juuri muulloin. Vijan söi ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Teurastat loppusyksystä, niin hyvin säilyy ulkosalla. Tai vaikka maakellarissa. Yritäppä samaa etelä- tai keski-euroopassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruis saattoi oikeasti olla harvinaisempaa kuin riista. Karja laidunsi metsissä, syksy oli hyvää teurastusaikaa. Ei suomalaisilla ollut mahdollisuutta kasvissyöjinä pärjätä, koska talvella niitä kasveja oli aika vähän tarjolla.
Nimenomaan tämä. Suomen ankarat pitkät talvet ja syvä routa tuki nimenomaan lihan ja kalan säilytystä. Metsissä pyöri vaikka minkälaista vipeltäjää ja järviä, tai edes jokia tai lampia, oli tosiaan lähes joka nurkan takana. Vesistöjen ääreenhän nimenomaan asumuksetkin nousi.
Miettikääpä jossain Etelä-Euroopassa sama juttu aikana ennen jääkaappeja ja pakastimia...Nopeasti on kala tai liha täytynyt syödä, eikä niitä järviäkään ole ihan joka mutkan takana. Samoin isot metsätkin vähemmässä. Maanviljelyä sen sijaan etelän ilmasto tottakai tuki selvästi paremmin ja onkin paljon luultavampaa, että nimenomaan ETELÄSSÄ ruokavalio oli selvästi pohjoisen lihalla ja kalalla eläviä kansoja kasvis- ja viljapitoisempaa.
Suuret nälkävuodet on Suomessa johtunut aina katovuosista viljasadossa. Sitä ei ole voitu riistalla tai kalalla korvata. Esim. Kainuussa väestö kuoli lähes sukupuuttoon 1600-luvun katovuosina.
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa lihaa syötiin vähän, joissakin taloissa palvelusväki sai lihaa jouluna eikä juuri muulloin. Vijan söi ihmiset.
No kyse on kyllä ihan porsastelusta, jos palvelusväki on jätetty ilman. Ei siitä, etteikö lihaa olisi ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalaa oli jos oli järvi lähellä mutta metsästää ei aina voinut. Ei jokamiehenoikeudet olleet voimassa ennen muinoin. Jos kartano omisti maata vaikka 20 000 hehtaaria niin saattoi olla että kartano määräsi ettei sen mailla saa metsästää. No joku laittoi jänikselle ansalangan mutta salassa ja hipihiljaa ja toivoi ettei jää kiinni.
Vielä 1850 Suomessa oli vain 2 metsänvartijaa, joten kiinnijäämisen riski oli pieni.
Mikä on tietosi lähde? Naapuri, kateellinen kyläläinen jne. aina oli joku joka saattoi käräyttä vaikkapa palkkion toivossa.
Lihan ja kalan kuivaustekniikat tunnettiin tuolloin. Säilyy yllättävän hyvin, varsinkin Suomen viileässä ilmastossa.
Espanjassahan on edelleen kansallisena herkkuna ne ilmakuivatut kinkut, joita roikkuu siellä täällä kauppojen ikkunoissa +30 asteen helteilläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirvet oli 1800-luvulla lähes sukupuutossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruis saattoi oikeasti olla harvinaisempaa kuin riista. Karja laidunsi metsissä, syksy oli hyvää teurastusaikaa. Ei suomalaisilla ollut mahdollisuutta kasvissyöjinä pärjätä, koska talvella niitä kasveja oli aika vähän tarjolla.
Nimenomaan tämä. Suomen ankarat pitkät talvet ja syvä routa tuki nimenomaan lihan ja kalan säilytystä. Metsissä pyöri vaikka minkälaista vipeltäjää ja järviä, tai edes jokia tai lampia, oli tosiaan lähes joka nurkan takana. Vesistöjen ääreenhän nimenomaan asumuksetkin nousi.
Miettikääpä jossain Etelä-Euroopassa sama juttu aikana ennen jääkaappeja ja pakastimia...Nopeasti on kala tai liha täytynyt syödä, eikä niitä järviäkään ole ihan joka mutkan takana. Samoin isot metsätkin vähemmässä. Maanviljelyä sen sijaan etelän ilmasto tottakai tuki selvästi paremmin ja onkin paljon luultavampaa, että nimenomaan ETELÄSSÄ ruokavalio oli selvästi pohjoisen lihalla ja kalalla eläviä kansoja kasvis- ja viljapitoisempaa.
Suuret nälkävuodet on Suomessa johtunut aina katovuosista viljasadossa. Sitä ei ole voitu riistalla tai kalalla korvata. Esim. Kainuussa väestö kuoli lähes sukupuuttoon 1600-luvun katovuosina.
On todella outo yhtälö kyllä tämä... Onko Suomessa yritetty siis tehdä jotain ihan väärin?
Onkohan ne kalat sun muut sitten metsästetty sukupuuttoon kun ei enää ole noissa rummakoissa. Eikä maanviljelijöillä ja elukoiden kasvattajilla varmaan ollut koko päivää aikaa istua ongella/matkustaa kilometrejä jonnekin joelle.
Ohraa, naurista, sipulia ja myös ruista. Ja lihaa vaikka karjaa kasvatettiin paljon lannan takia. Jos oli lypsävä lehmä sai maitoa, tai vuohenmaitoa myös. Oli lampaita koska tarvittiin villaa. Aina eläin syötiin kun sen elämä tuli syystä tai toisesta päätökseen. Ja eläimestä syötiin kaikki. Liha kuivattiin tai säilöttiin suolaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruis saattoi oikeasti olla harvinaisempaa kuin riista. Karja laidunsi metsissä, syksy oli hyvää teurastusaikaa. Ei suomalaisilla ollut mahdollisuutta kasvissyöjinä pärjätä, koska talvella niitä kasveja oli aika vähän tarjolla.
Nimenomaan tämä. Suomen ankarat pitkät talvet ja syvä routa tuki nimenomaan lihan ja kalan säilytystä. Metsissä pyöri vaikka minkälaista vipeltäjää ja järviä, tai edes jokia tai lampia, oli tosiaan lähes joka nurkan takana. Vesistöjen ääreenhän nimenomaan asumuksetkin nousi.
Miettikääpä jossain Etelä-Euroopassa sama juttu aikana ennen jääkaappeja ja pakastimia...Nopeasti on kala tai liha täytynyt syödä, eikä niitä järviäkään ole ihan joka mutkan takana. Samoin isot metsätkin vähemmässä. Maanviljelyä sen sijaan etelän ilmasto tottakai tuki selvästi paremmin ja onkin paljon luultavampaa, että nimenomaan ETELÄSSÄ ruokavalio oli selvästi pohjoisen lihalla ja kalalla eläviä kansoja kasvis- ja viljapitoisempaa.
Suuret nälkävuodet on Suomessa johtunut aina katovuosista viljasadossa. Sitä ei ole voitu riistalla tai kalalla korvata. Esim. Kainuussa väestö kuoli lähes sukupuuttoon 1600-luvun katovuosina.
On todella outo yhtälö kyllä tämä... Onko Suomessa yritetty siis tehdä jotain ihan väärin?
Ei vaan maanviljely on ollut ruokavalion selkäranka. Leipä, peruna ja puuro. Ilman niitä kuolo korjasi.
Melkoisia sikoja ollut ennenmuinoin. Nykyisillä, tehotuotantoon jalostetuilla hyvin ruokituilla sioillakaan ei teuraspaino normaalisti ylitä sataa kiloa, eikä tuokaan koko määrä ole lihaa vaan mukana on luut yms. puhutaan kymmenistä ei sadoista kiloista. Lisäksi ei läheskään kaikilla ollut sitä omaa possua lainkaan. Lihan osuus ruokavaliossa oli oikeasti melkoisen pieni.
Alue: Aihe vapaa
Perimätiedon mukaan Lappi asutettiin valkolihaisen kalan voimin, eli turskan, ahvenen ja hauen. Mikä sinänsä on ihan luonnollistakin, sillä punalihainen ei isommin säilynyt kantokontissa (rasvakala pilaantuu helposti..) jos Väylältä tai Tenolta lähti paarustamaan jalkaisin sisämaahan. Toki matkan varrelta saattoi saada taimenta ja nieriää, mutta "varmuussapuska" oli kuivalihaa ja valkolohaista, rasvatonta (kuivattua) kalaa.
Näin siis isän äiteen puolelta perimätietoa 1800-luvun alusta asti, meänkielisiä Väylän kummaltakin puolelta.