Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kotiäidit: Taloudellisen vastuun ja kotitöiden jako miehen kanssa

Vierailija
22.03.2014 |

Meille on tulossa vauva ja mietin, että miten kaikki raha-asiat ja kotityöt pitäisi jakaa miehen kanssa, jotta peli olisi reilu molempia kohtaan. Mies siis tulisi jatkamaan töissä samaan malliin kun nytkin, minä jäisin kotiin hoitamaan pikkuista.

 

Äitiyspäivärahaa tulen saamaan ihan minimin, joka on ehkä noin 1/5 osa miehen saamasta palkasta. Meillä on asuntolaina, joka on jaettu valmiiksi puokkiin eli minulla on "oma" asuntolainani ja miehellä oma ja näin lukee ihan papereissakin.

 

Olisiko siis reilua, että maksan oman asuntolainan puolikkaani äitiyspäivärahoistani? Entä muut henkilökohtaiset laskuni? Niinkuin kännykkälasku? Entä muut, yhteiset kulut ja laskut? Miten ne kannattaisi jakaa? Entä kun tarvitsen lisää naamarasvoja, uudet kengät, mitä vain nyt sattuukaan milloinkin tarvitsemaan, kuka ne maksaa?

 

Oletus siis on, että minä tosiaan hoidan noin 80% kotitöistä ja mies hoitelee niitä silloin kun töiltään ehtii. Samoin vauvaa hoitaisi aina kun ei ole töissä, joko yhdessä kanssani tai päästää minut käymään asioilla. Millainen olisi siis reilu jako ja miten teillä on jako tehty jos äitiyspäivärahanne summa eroaa selkeästi miehen saamista ansioista?

 

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
23.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 14:44"]

Meillä on yhteinen tili. Sinne tulee miehen tili, lapsilisät ja minun tuet.

Niistä sitten maksetaan aina ensin lainat ja laskut, sitten ruokaa ja tarpeita/menoja yms.

 

Ihan vaan käsittääkseen mitä arki on kotona niin suosittelen lämpimästi että sinä ja mies välillä vaihdatte tuota "elättäjän osaa" jolloin sinä heräät aamulla duuniin ja töitten jälkeen käyt kaupassa ja vähän siivoat "puolet mitä sinä" eli miltä tuntuu? :)

 

Ihan vaan vuorotyöstäni lapsia saaneenakin on kokemusta siitä miten kurjaa sekin on kun toinen kääntää kylkeään ja jää lapsien kanssa heräämään sitten myöhemmin.. Voi niitä aikoja! :/ 

 

Minusta kotona oleminen on luksusta. On ihan huippua vaan köllötellä kun mies on jo töissä, keittää aamupuuro lapsille ja hipsiä ulos kirpeeseen aamupäivän paisteeseen ja mennä kotiin lämmittämään edellisen päivän keitto. Ajatella että jättäisi kotityöt vielä miehelle kun se tulee työpäivän jälkeen kotiin -voishan sitä vaikka pyytää miehen laittaa illalla ruuat valmiiksi ja näin maksimoida oleskelunsa.. :D

 

[/quote]

 

Mä en ehkä ottaisi tämän kirjoittajan kokemuksia välttämättä niin kauhean tosissaan kun teille on tulossa ensimmäinen vauva. Itse ainakin olin tosi väsynyt esikoisen kanssa. Kauhean paljon riippuu siitäkin miten synnytys sujuu, saa imetyksen käyntiin, onko vauvalla mahavaivoja jne mutta alku vauvan kanssa voi olla kyllä todella rankkaa ja voi olla, että päivällä on tarpeen nukkua ja vähän nollata silloin kun vauva nukkuu. Mutta kun aikaa kuluu niin asiat yleensä helpottavat. Esimerkiksi meillä nyt toinen lapsi vauva ja toinen jo isompi ja nyt kun synnytys meni tosi hyvin ja osaan vauvanhoidon jo hyvin niin on arjen pyöritys ollut aika helppoakin vaikka tämä kuopus on oikeasti ollut paljon vaativampi kuin esikoinen.

 

Mutta raha-asioissa olen sitä mieltä, että perheen vanhemmilla tulisi olla samanlainen elintaso vaikka toinen hoitaa lapsia kotona. Tämä tarkoittaa suunnilleen sitä, että kummallekin tulisi jäädä saman verran käyttörahaa (toki joskus ei näin voi olla esim. johtuen siitä, että toinen tarvitsee vaikka sairautensa tms. vuoksi jatkuvasti jotain kalliita hoitoja tms.) eikä mitään prosenttiosuuksia. Meillä kummallakin on säästöjä ja mulla aika huomattavastikin niin käytännössä äitiyslomalla ja hoitovapaalla ollessani olen sitten niitä jonkin verran käytellyt. Meillä nimittäin rahat ovat teoreettisesti pitkälti yhteisiä mutta käytännössä kummallakin on omat tilit vain ns. ruokakauppatili on yhteinen ja sinne on työssäkäyvä (myös mies meillä ollut hoitovapaalla) laittanut rahaa. Jos ei ole mitään perittyä varallisutta tms. en suosittele tällaista mallia. Meillä se on toiminut mutta en suostuisi moiseen jos esim. äitiyspäiväraha ja kotihoidontuki oli olleet ainoat rahani. Tiedän paljon perheitä, joissa miehellä on rahaa hyvin ja nainen, joka hoitaa kotona lapsia joutuu pihistelemään kaikesta vuosikausia ja tämä on mielestäni väärin ja siksi itseäni ärsyttää esimerkiksi malli, jossa kummatkin maksavat tietyn prosenttiosuuden tuloistaan asuntolainaa. On hiukan eri asia maksaa 400 eurosta 50% kuin 4000 eurosta sama prosenttiosuus ja hiukan eri määrä jää käyttörahaa perheen vanhemmillle tällaisessa systeemissä.

 

Suosittelen puhumaan myös siitä, mitä ajattelette lastenhoidosta (tästä toki näkemykset voivat muuttua kun vauva syntyy ja kasvaa). Yllättävän usein esimerkiksi siitä vaikuttaa olevan erimielisyyttä koska lapsi pitäisi laittaa hoitoon ja näistä olisi hyvä olla joku yhteinen näkemys.

Vierailija
2/11 |
23.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä kolme lasta, olin kotiäitinä 7 vuotta. Rahat yhteiset, kotityöt teki se joka ehti = pääsääntöisesti minä sillä päivällä oli niihin hyvin aikaa. Iltaisin lasten hoito ja kotityöt jaettiin sen mukaan kumpi jaksoi.

Toimi meillä, riitoja ei ollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
23.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No miehes kanssa sun pitää jutella, mutta ehdottaisin, että molemmat laittaa saman prosentuaalisen osan tuloistaa yhteiselle tilille, josta maksetaan yhteiset kulut, loput voi pitää omalla tilillä ja tehdä niillä mitä huvittaa. (Esim. 70 % yhteiselle, 30 % omia). 

 

Kotitöitä tekee se, joka jaksaa. Sinä ensin kotona, ja sitten kun mies tulee töistä, teette yhdessä, jos tarvis. 

 

Ja sovitte vaikka, että molemmat saa kahtena iltana viikossa tehdä jotain omaa pari tuntia, ja vaikka viettää pidempää iltaa kerran kuussa tms. 

 

Katsot vaan, että alusta asti mies osallistuu lasetn hoitoon. 

Vierailija
4/11 |
23.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on yhteiset rahat. Mä en ymmärrä niitä pareja, jotka jaksaa koko ajan olla laskemassa menoja ja miettimässä kuka maksaa mitäkin ja pitäiskö toiselle laittaa rahaa tilille puolet kauppalaskusta jne. Kun asutaan yhteistä kotia on mun mielestä kaikkein luontevinta, että silloin myös kaikki raha on yhteistä.

Käytännössä meillä menee mun tililtä näin äippäloma-aikanani vuokra ja muut laskut, mies maksaa sitten kaikki hankinnat omaltaan. Enempihän hälle jää tilille rahaa, mutta sieltä sitten siirretään mun tilille, jos se alkaa näyttää tyhjältä. Ihan yhtä hyvin vois maksut mennä toisinkin päin, oon vaan niin tottunu makselee vuokrat jne.

Nyt just tuli kyllä mieleen, että miksei meillä oo kokonaan yhteinen tili.. Pitääkin ottaa puheeksi :)

Ja niin. Kotitöitä mä teen enempi, mutta ei sillä oo tulojen kanssa mitään tekemistä. Mä nyt vaan yksinkertaisesti ehdin tekemään enemmän. Ja oon kyllä hiukan kontrollifriikkikin ja haluun että asiat tehdään tietyllä tavalla nii parempikin tehä ite ;)

Vierailija
5/11 |
22.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies maksaa sinunkin asuntolainasi nyt sekä suurimman osan ruuista ja laskuista. En tiedä tarkkaan paljon saat äp-rahaa mutta eiköhän sen verran että saat puhelinlaskusi yms rasvasi maksettua.

Kotityöt hoidat sinä suurimmaksi osaksi mitä vauvsn kanssa kykenet. Se mihin et kykene etkä jaksa mies auttaa illalla ja hoitaa myös lasta että pääset välillä johonkin.

nämä olisi kannattanut ehkä sopia jo ennen raskaaksi tuloa ettei tarvitse alkaa riitelemään.

Vierailija
6/11 |
22.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä asuntolaina yhteinen joten mies maksaa sen kokonaan. Jos sinun äitiysrahastasi riittää niin voithan maksaa osuutesi, mies maksaa sitten kaiken muun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
22.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli hyvä ansiosidonnainen äp- ja vanhempainraha, joten vanhempainloman loppuun jatkoimme kuten ennenkin, eli yhteiset kulut puoliksi. Kun jäin kh-tuelle, niin mies maksoi asumisen kokonaan ja kaikki yhteiset laskut. Kun mies jäi kh-tuelle, niin tehtiin toisinpäin. Eli minusta jos toinen on yhteisen lapsen kanssa kotona ja hänen tulonsa ovat siksi reilusti pienemmät kuin toisen, niin työssäkäyvän kuuluu maksaa suurin osa yhteisista kuluista, tai ne kokonaan.

 

Kotitöiden ei mielestäni kuulu olla sidoksissa tuloihin ja menoihin, vaan kuuluvat normaalissa parisuhteessa/perheessä molemmille ehtimisen ja jaksamisen mukaan. Toki kotonaolija ehtii ja jaksaa yleensä enemmän kotitöitä ja on järkevää, että työssäkäyvä on illalla lapsen kanssa ennemmin kuin siivoaa (lapsen kanssa oleminen/hoitaminen ei ole kotityö vaan vanhemmuutta, joka oletuksena kuuluu molemmille).

Vierailija
8/11 |
22.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nelonen lisää, että varsinkin kun esikoisvauva on ihan pieni, niin ei kannata hirveästi ylipäätään stressata kotitöistä. Se on uusi ja usein myös voimia kuluttava tilanne, ja vauvan hoidon opettelu vaatii paljon henkisiä voimavaroja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
22.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos vauva on sinun ja miehen yhteinen, ei ole reilua, että sinä kärsit taloudellisesti siitä, että jäät hoitamaan yhteistä vauvaanne. Laskekaa, paljonko jäät töissäkäyntiin verrattuna miinukselle, kun äitiysrahat otetaan huomioon, ja sitten mies maksaa sinulle palkkaa lapsen hoitamisesta. Ottakaa huomioon myös huonompi eläkekertymäsi.

Vierailija
10/11 |
22.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, istutte miehen kanssa pöydän ääreen ja keskustelette asian yhdessä selväksi.

Mun tapauksessa on niin onnekkaasti, että meillä on yhteiset rahat. Emme katso kenen tililtä mikäkin menee ja siirtelemme tililtä toiselle jos on tarvis. Asuntolaina menee miehen tililtä, koska palkkansa maksetaan sinne ja näin ollen siellä on yleensä eniten rahaa. Käyttöoikeudet meillä on toistemme tileihin. Tämä järjestely toimii meillä, mutta ei välttämättä kaikilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
22.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on yhteinen tili. Sinne tulee miehen tili, lapsilisät ja minun tuet.

Niistä sitten maksetaan aina ensin lainat ja laskut, sitten ruokaa ja tarpeita/menoja yms.

 

Ihan vaan käsittääkseen mitä arki on kotona niin suosittelen lämpimästi että sinä ja mies välillä vaihdatte tuota "elättäjän osaa" jolloin sinä heräät aamulla duuniin ja töitten jälkeen käyt kaupassa ja vähän siivoat "puolet mitä sinä" eli miltä tuntuu? :)

 

Ihan vaan vuorotyöstäni lapsia saaneenakin on kokemusta siitä miten kurjaa sekin on kun toinen kääntää kylkeään ja jää lapsien kanssa heräämään sitten myöhemmin.. Voi niitä aikoja! :/ 

 

Minusta kotona oleminen on luksusta. On ihan huippua vaan köllötellä kun mies on jo töissä, keittää aamupuuro lapsille ja hipsiä ulos kirpeeseen aamupäivän paisteeseen ja mennä kotiin lämmittämään edellisen päivän keitto. Ajatella että jättäisi kotityöt vielä miehelle kun se tulee työpäivän jälkeen kotiin -voishan sitä vaikka pyytää miehen laittaa illalla ruuat valmiiksi ja näin maksimoida oleskelunsa.. :D

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi viisi kahdeksan