Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Stressaako lapsesi, jolla kymppejä todistuksessa?
22.03.2014 |
Perheeseemme on nyt kevätlukukaudella iskenyt uusi stressinaihe. Esikoisemme on aina pitänyt koulusta ja menestynyt siinä hyvin. Nyt 5. luokalla hänelle itselleen on kuitenkin tullut paineita koenumeroista. Ennen hän (ja tietenkin me vanhemmatkin) oli tyytyväinen kun kokeesta tuli 8 1/2, 9, 9 1/2 jne. Eikä hän juurikaan ajatellut niitä numeroita mitenkään.
Jouluna hän sai ekan numerotodistuksen ja osassa aineita oli 10. Nyt hän jotenkin on hermostunut, että ne kympit tippuvat jos hän tekee (huolimattomuus) virheen kokeessa ja saakin vaikka ysin. Siis hän olisi varmaan ihan tyytyväinen todistuksen yseihin, mutta se tippuminen kympistä ysiin jotenkin harmittaisi (jos joku ymmärtää mitä tarkoitan).
Nyt tuntuu että melkein harmittaa, että miksi piti saada niitä kymppejä. Lapsen elämä olisi rennompaa jos hän ei edes pitäisi sitä kymppiä tavoitteena, vaan ajattelisi että se 8-9 olisi se tosi hyvä tavoite.
Stressaako muut lapset joilla on kymppejä torkassa?
(Itse en stressannut, mieheni stressasi, mutta hän halusikin pitää itsellään täyden kymppirivin, lapsemme eivät näistä numeroistamme tiedä. Ts. ei ole koskaan puhuttu meidän keskiarvoista tms.)
Kommentit (69)
Meillä lukiolainen poika stressaa aivan hillittömästi juuri niistä aineista, joissa on todella hyvä. Eli pitkästä matikasta toistaiseksi tullut aina 10 (olisko viides kurssi menossa), samoin fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja englannista. Kokeita edeltävänä yönä ei saa nukuttua ja on aivan hermona. Kun yhdestä matikan välikokeesta tuli 9, hän oli todella huonolla tuulella ja ärtynyt. Poika opiskelee kaiket illat näitä suosikkiaineitaan netistä ja tekee opettajan antamia "erikoistehtäviä", kun kirjat tehtävät on niin helppoja, ettei niitä kuulemma viitsi paljoa tehdä.
Liikuntaharrastuksiin pitää pakottaa, pelaaminen ei kiinnosta, ja kaksi parasta kaveria on samanlaisia. Ei lue kirjoja, elokuvia sentään katsoo ja tekee kyllä osansa kotitöistä ja muistakin aineista tulee 8-9, mutta niillä ei kuulemma ole mitään merkitystä.
Minä olen vähän huolissani, kun ei nuorta miestä kiinnosta mitkään nuorten menot. Missä hän tyttöjäkään tapaisi? Ja onko kukaan kiinnostunut matikkanörtistä. Poika vaan haaveilee, että pääsispä sitten ulkomaille johonkin huippuyliopistoon opiskelemaan.
Yläasteella poika ei ollut kiinnostunut opiskelusta tippaakaan ja seiskan keskiarvolla meni lukioon. Kaksi nuorempaa lasta eivät ole ainakaan vielä innostuneet koulunkäynnistä noin paljon, ihan hyvin hekin silti menestyvät, 9: n oppilaita.
Mitähän sitä pitäisi tehdä...opettajien mielestä tämä on vain hienoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:36"][quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:29"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:26"]Juuri tyttö 15v sanoi, että kuinka noloa on, että hänen luokkakaverinsa äiti päivittää aina todistusten tullessa ja kokeiden jälkeen luokkakaverin numeroita facebookkiin. Luokkakaveri itse häpeää äitiään sydämensä pohjasta.
[/quote]
Miten mahtaa se lapsi hävetä jonka äiti pistää faceen että meidän Jamppe sai keskiarvoksi 4,5
[/quote]
No ehkä kyse on juuri siitä, että nuori häpeää, kun äiti elää hänen kauttaan ja leveilee hänen numeroillaan. Yleensä nämä numerot on nuoren oma yksityisasia. He eivät itse nauti siitä, että äiti levittelee heidän asioitaan.
Mutta todellakin näitä nuortensa asioiden levittelijöitä on aika paljon.
Makeat naurut naurettiin kyllä (tiedän, että oltiin ilkeitä) erään äidin ja pojan kustannuksella. Pojan piti olla nero ja maailman viisain ja sai kymppejä yms. Sitten selvisi, että pojalle tehtiin HOJKS, kun ei se oppinut edes lukemaan ja kävi koko peruskoulun mukautetun opintosuunnitelman mukaan.
[/quote]
Aika joo ilkeitä olitte. Minä en saa iloa toisten epäonnesta. Mun oma 15 v. Laittaa aina itse keskiarvonsa faceen ( on hyvä koulussa). Itse en laita faceen hänen todistuksiaan.
P.s.Sun kirjoituksestasi oikein paistaa kateus ja ilkeys.
Moni oman nuoruuteni kympin oppilas on tällä hetkellä masennuslääkkeillä tai työttömänä tai töissä, mutta elämä on helvettiä oravanpyörässä yksinhuoltajana.
Yksi tappoi itsensä kirjoitusten jälkeen ja yksi jäi sairaseläkkeelle kolmikymppisenä.
Tiedä sitten, kannattiko heidän vanhempiensa nyt niin kehua kamalasti niitä lapsiaan aikoinaan. Ainakaan enää eivät leveile juhlissa, että kuinka juuri heidän Maija ja Mikko on niin hyvä ja paras. Ei leveillyt sekään äiti enää, joka niiden kirjoitusten jälkeen vietti hautajaisia. Poika kai kirjoitti muuten laudatursuoran, joten ehkä äiti oli sitten tyytyväinen ja ylpeä
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:24"][quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:17"]
Tuo on niin totta. Kun olin lapsi, äitini hehkutti kymppejäni aivan ylenpalttisesti. Vaikka hän usein muistuttikin, että olisin hänelle ihan yhtä rakas vaikka saisin vain nelosia kokeista, niin kyllähän minä tietysti näin, että ne kympit olivat hänelle todella tärkeitä.
[/quote]
No kuka äiti olisi nelosista tyytyväinen?
[/quote]
En sanonut, että nelosista tarvitsisi olla tyytyväinen tai että lasta ei saisi kehua hyvistä suorituksista. Oma kokemukseni vain on se, että kun hyvistä todistuksista tai koenumeroista tulee vanhemmille liian iso juttu, niin se oikeasti ahdistaa lasta. Tuohon ei tarvita edes sitä, että vanhemmat suoranaisesti vaatisivat lapselta kymppejä, vaan riittää, kun esimerkiksi äiti säännöllisesti hehkuttaa hyviä numeroita ystävilleen lapsen kuullen. Lapselle tulee helposti sellainen olo, ettei saa "pettää" vanhempiaan epäonnistumalla, ja se on vaarallista.
Täällä myös lapsi pistää omaan faceensa keskiarvon itse. Kysyin laittavatko muut, niin kyllä laittaa suurin osa, oli ka hyvä tai huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:24"][quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:17"]
Tuo on niin totta. Kun olin lapsi, äitini hehkutti kymppejäni aivan ylenpalttisesti. Vaikka hän usein muistuttikin, että olisin hänelle ihan yhtä rakas vaikka saisin vain nelosia kokeista, niin kyllähän minä tietysti näin, että ne kympit olivat hänelle todella tärkeitä.
[/quote]
No kuka äiti olisi nelosista tyytyväinen?
[/quote]
En sanonut, että nelosista tarvitsisi olla tyytyväinen tai että lasta ei saisi kehua hyvistä suorituksista. Oma kokemukseni vain on se, että kun hyvistä todistuksista tai koenumeroista tulee vanhemmille liian iso juttu, niin se oikeasti ahdistaa lasta. Tuohon ei tarvita edes sitä, että vanhemmat suoranaisesti vaatisivat lapselta kymppejä, vaan riittää, kun esimerkiksi äiti säännöllisesti hehkuttaa hyviä numeroita ystävilleen lapsen kuullen. Lapselle tulee helposti sellainen olo, ettei saa "pettää" vanhempiaan epäonnistumalla, ja se on vaarallista.
[/quote]
Sekö olisi ollut parempi, ettei vanhemmat olisi sinua piiskanneet parempaan yrittämiseen.
Jotkut nyt keksivät traumoja mistä tahansa. Ole onnellinen, että vanhempasi olivat ylpeitä sinusta.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:41"][quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:24"][quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:17"]
Tuo on niin totta. Kun olin lapsi, äitini hehkutti kymppejäni aivan ylenpalttisesti. Vaikka hän usein muistuttikin, että olisin hänelle ihan yhtä rakas vaikka saisin vain nelosia kokeista, niin kyllähän minä tietysti näin, että ne kympit olivat hänelle todella tärkeitä.
[/quote]
No kuka äiti olisi nelosista tyytyväinen?
[/quote]
En sanonut, että nelosista tarvitsisi olla tyytyväinen tai että lasta ei saisi kehua hyvistä suorituksista. Oma kokemukseni vain on se, että kun hyvistä todistuksista tai koenumeroista tulee vanhemmille liian iso juttu, niin se oikeasti ahdistaa lasta. Tuohon ei tarvita edes sitä, että vanhemmat suoranaisesti vaatisivat lapselta kymppejä, vaan riittää, kun esimerkiksi äiti säännöllisesti hehkuttaa hyviä numeroita ystävilleen lapsen kuullen. Lapselle tulee helposti sellainen olo, ettei saa "pettää" vanhempiaan epäonnistumalla, ja se on vaarallista.
[/quote]
No juu. Minä olen kehunut lasta hänelle itselleen, en kailota kaikille. Ja alkuperäiseen kysymykseen, lapsi ei stressaa koulua. Lukuaineissa 9-10, muissa 8. Hyvä että menee koulu hyvin. Ehkäisee syrjäytymistä. Koulu on lapsen työtä, vaikkei tärkein asia olekaan elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:24"][quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:17"]
Tuo on niin totta. Kun olin lapsi, äitini hehkutti kymppejäni aivan ylenpalttisesti. Vaikka hän usein muistuttikin, että olisin hänelle ihan yhtä rakas vaikka saisin vain nelosia kokeista, niin kyllähän minä tietysti näin, että ne kympit olivat hänelle todella tärkeitä.
[/quote]
No kuka äiti olisi nelosista tyytyväinen?
[/quote]
En sanonut, että nelosista tarvitsisi olla tyytyväinen tai että lasta ei saisi kehua hyvistä suorituksista. Oma kokemukseni vain on se, että kun hyvistä todistuksista tai koenumeroista tulee vanhemmille liian iso juttu, niin se oikeasti ahdistaa lasta. Tuohon ei tarvita edes sitä, että vanhemmat suoranaisesti vaatisivat lapselta kymppejä, vaan riittää, kun esimerkiksi äiti säännöllisesti hehkuttaa hyviä numeroita ystävilleen lapsen kuullen. Lapselle tulee helposti sellainen olo, ettei saa "pettää" vanhempiaan epäonnistumalla, ja se on vaarallista.
[/quote]
Haukkuako sinua olisi pitänyt. Häpeä nyt vähän. Äitisi oli hyvä äiti ja ylpeä sinusta.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:40"]Moni oman nuoruuteni kympin oppilas on tällä hetkellä masennuslääkkeillä tai työttömänä tai töissä, mutta elämä on helvettiä oravanpyörässä yksinhuoltajana.
Yksi tappoi itsensä kirjoitusten jälkeen ja yksi jäi sairaseläkkeelle kolmikymppisenä.
Tiedä sitten, kannattiko heidän vanhempiensa nyt niin kehua kamalasti niitä lapsiaan aikoinaan. Ainakaan enää eivät leveile juhlissa, että kuinka juuri heidän Maija ja Mikko on niin hyvä ja paras. Ei leveillyt sekään äiti enää, joka niiden kirjoitusten jälkeen vietti hautajaisia. Poika kai kirjoitti muuten laudatursuoran, joten ehkä äiti oli sitten tyytyväinen ja ylpeä
[/quote]
Tutkimusten valossa HUONO koulumenestys korreloi masennuksen, itsemurhan ja syrjäytymisen kanssa.
Toki ongelmia voi tulla kelle vaan, mutta suurin osa tulee huonoille oppilaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:40"]Moni oman nuoruuteni kympin oppilas on tällä hetkellä masennuslääkkeillä tai työttömänä tai töissä, mutta elämä on helvettiä oravanpyörässä yksinhuoltajana.
Yksi tappoi itsensä kirjoitusten jälkeen ja yksi jäi sairaseläkkeelle kolmikymppisenä.
Tiedä sitten, kannattiko heidän vanhempiensa nyt niin kehua kamalasti niitä lapsiaan aikoinaan. Ainakaan enää eivät leveile juhlissa, että kuinka juuri heidän Maija ja Mikko on niin hyvä ja paras. Ei leveillyt sekään äiti enää, joka niiden kirjoitusten jälkeen vietti hautajaisia. Poika kai kirjoitti muuten laudatursuoran, joten ehkä äiti oli sitten tyytyväinen ja ylpeä
[/quote]
Mun luokalta kaikki huonot oppilaat on nykyisin narkkeja, alkoholisteja tai muuten vain "ojan pohjalla". Ja näin se onkin tutkimusten mukaan. Huono koulumenestys ennakoi paljon muita ongelmia!
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 10:20"]
Harvoin lapsella itsellään on stressiä, ellei vanhemmat ala vaatimaan kymppejä., Tunnen liian paljon vanhempia, jotka ylpeilevät lapsillaan, että heillä sitä on kympin lapsia.
Lapset haluavat vanhempien hyväksymistä ja siitä se stressi alkaa.
[/quote]
Minun lapseni opettaja huomauttaa jos saa liian huonon numeron (eli 8, normisti 9 tai 10). Ottaa paineita niistä opettajan 'miten sulla nyt meni näin huonosti tämä koe' - kommenteista. Opettaja luo ne paineet. Lapsi on sanonut että ois pitäny olla huonompia alun alkaen niin sais olla rauhassa:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mun vanhemmat kehuivat minua numeroistani kuten muustakin. Silti minulle on ollut selvää etteivät ne numerot ole mikään tärkein asia vanhemmilleni eivätkä huonot numerot vähennä arvoani tai vanhempieni rakkautta minua kohtaan.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 14:15"]Kyllä mun vanhemmat kehuivat minua numeroistani kuten muustakin. Silti minulle on ollut selvää etteivät ne numerot ole mikään tärkein asia vanhemmilleni eivätkä huonot numerot vähennä arvoani tai vanhempieni rakkautta minua kohtaan.
[/quote]
Sama mulla :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo poika ainakaan pahemmin stressaa, sellaista murkun mörinää että "huonosti meni koe" jos saa esim 9½ mutta samalla virnuilee eli ihan läppää vaan heittää.
Poika siis nyt 6-luokalla ja viimejouluna oli ensimm numeraalinen todistus, saksa, englanti, matematiikka, fyssa/kemma, historia ja äidinkieli oli 10, muut 9 paitsi liikunta ja käsityö 8.
Keskustelen lasteni kanssa tällaisista asioista. Mikä elämässä on tärkeää? Mitä lapsi haluaa olla aikuisena? Miten hänen toivomaansa ammattiin ja elintasoon pääsee? Mitä ihmiselle tapahtuu, jos ei yhtään välitä koulunkäynnistä? Mitä seurauksia voi olla, jos lukee läksyjä 'liikaa'? Mitä stressi aiheuttaa? Olen myös lohduttanut 8 1/2 itkevää alakoululaista kertomalla, että ensinnäkin numero on tosi hyvä ja toisekseen kukaan ei arvosta tai rakasta sinua enemmän, vaikka saisit 10.
Kokemukseni mukaan tällainen keskustelu auttaa lasta pidemmällä tähtäilemällä löytämään tasapainon. Jos lapsi saa helposti 10 ja haluaa niitä, asiahan on hyvä. Jos se on lapselle itsetarkoitus ja hän stressaa sitä, keskustelisin hänen kanssaan ja keksisin hänelle hyödyllisempää tekemistä.
Meillä vanhin lapsista oli yläasteella ja lukiossa ns. kympin oppilas. Molempien päästötodistuksessa suurin osa numeroista 10, jokunen 9 mukana. Yo-kirjoitukset menivät kuitenkin alakanttiin tähän nähden, vaikka oikeasti nekin menivät hyvin. Samoin jatko-opiskeluihin hän pääsi suoraan lukion jälkeen ja on menestynyt sielläkin hyvin. Stressiä ei ole ollut, ja tuntuu että ajan kuluessa hän on osannut muutenkin ottaa opiskelun rennommin.
Sitten tuo keskimmäinen on ollut sellainen että jo 7 on ollut hyvä numero... Ei siis stressiä hänelläkään.
Nuorin kyllä stressaa. Kuudennella luokalla, koenumerot useimmiten 9-10. Mutta auta armias jos tulee 8:lla alkava numero, siinä ei auta mikään, se on hänen mielestään huono ja seuraaviin kokeisiin luetaan ihan liian paljon. Itse olen ollut keskiverto, mies varmaan niitä huonompia. Tyttärelle olen jatkuvasti sanonut että se 8 on hyvä numero. Ennen kokeita on aina hirveä huoli siitä että jos tuleekin 7. Joka kerta olen sanonut sitten tulee, sitten katotaan mitä meni pieleen ja koitetaan valmistautua seuraaviin paremmin.
Mitään menestyspaineita ei ole kenellekään kotona asetettu, meillä kaikki kolme on niin erilaisia ja kukin opiskelee omalla tavallaan ja tasollaan.
Meidän poika on sellainen hajamielinen nörtti joka saa näköjään kokeista maksimaalisen voiton minimaalisella panostuksella. Lukaisee alueen läpi kun pesee hampaitaan, laittaa kirjan reppuun ja menee nukkumaan. Hänelle koulu on muutenkin paikka jossa tavataan muita IRL ja suunnitellaan lan partyja etc sekä syödään hyvää ruokaa.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 10:34"]Ei stressaa. Kummallakin on ollut kymppejä. Kymppejä tulee jos on tullakseen.
Oikeasti niillä alakoulun numeroilla ei ole mitään väliä, yläkoulun numerot vasta merkitsee. Yläkoulun numeroilla haetaan jatko-opintoihin.
Tärkeintä olisi opetella opiskelutekniikkaa ja oppia sisältöjä.
Harmittaa kun pojat saavat helpommin parempia numeroita kuin tytöt. Ihmettelen tätä vaikka suurin osa opettajista on naisia vai johtuuko juuri siitä.
lukiolaisten äiti
[/quote]
Minulla on erilainen kokemus siitä, kuinka poikia joskus kohdellaan koulussa. Pojallani on ollut monia opettajia, jotka kiinnittävät paljon huomiota käsialan siisteyteen, marginaalien säntillisyyteen ja vihkojen orjalliseen täyttämiseen. Pojallani on usein ollut tilanne, että hän saa kokeista 9 ja 10 ja myös esitelmät ja tutkielmat on hienosti tehtyjä, mutta todistuksessa oppiaine on arvioitu 8, jopa 7 arvoiseksi. Onneksi yläkoulussa näiden opettajien määrä on laskenut huomattavasti. Ja arvosanat nousseet samalla kiitettäviksi, todistuksessa komeilee nyt jopa muutama 10.
Olen myös sitä mieltä, että alakoulussa on turha stressata. Tärkeää on, että lapsi viihtyy koulussa ja osallistuu niin opetukseen kuin oheistoimintaankin mielenkiinnolla. Toki luku- ja kirjoitustaito samoin kuin matematiikan perusasiat on hyvä hallita niin, ettei puutteet niiden osaamisessa estä oppimista myöhemmin. Rennosti, mutta vastuuntuntoisesti opiskelemalla syntyy paras lopputulos: oman potentiaalin terveellä tavalla hyödyntänyt aikuinen.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 14:10"][quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 10:20"]
Harvoin lapsella itsellään on stressiä, ellei vanhemmat ala vaatimaan kymppejä., Tunnen liian paljon vanhempia, jotka ylpeilevät lapsillaan, että heillä sitä on kympin lapsia.
Lapset haluavat vanhempien hyväksymistä ja siitä se stressi alkaa.
[/quote]
Minun lapseni opettaja huomauttaa jos saa liian huonon numeron (eli 8, normisti 9 tai 10). Ottaa paineita niistä opettajan 'miten sulla nyt meni näin huonosti tämä koe' - kommenteista. Opettaja luo ne paineet. Lapsi on sanonut että ois pitäny olla huonompia alun alkaen niin sais olla rauhassa:(
[/quote]
Minulla on myös yhden lapsen osalta kokemuksia tällaisista opettajista. Siinä koulussa olikin ahdistava ilmapiiri.
Opettaja, joka ottaa rennosti, mutta opettaa hyvin, vaatii tuloksia ja kannustaa positiivisesti, on paras. Sellainen, joka toivoo oppilaidensa menestyvän ja auttaa näitä aktiivisesti, mutta ei maalaile maailmanlopun merkkejä, kun tulee epäonnustumisia.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:29"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 11:26"]Juuri tyttö 15v sanoi, että kuinka noloa on, että hänen luokkakaverinsa äiti päivittää aina todistusten tullessa ja kokeiden jälkeen luokkakaverin numeroita facebookkiin. Luokkakaveri itse häpeää äitiään sydämensä pohjasta.
[/quote]
Miten mahtaa se lapsi hävetä jonka äiti pistää faceen että meidän Jamppe sai keskiarvoksi 4,5
[/quote]
No ehkä kyse on juuri siitä, että nuori häpeää, kun äiti elää hänen kauttaan ja leveilee hänen numeroillaan. Yleensä nämä numerot on nuoren oma yksityisasia. He eivät itse nauti siitä, että äiti levittelee heidän asioitaan.
Mutta todellakin näitä nuortensa asioiden levittelijöitä on aika paljon.
Makeat naurut naurettiin kyllä (tiedän, että oltiin ilkeitä) erään äidin ja pojan kustannuksella. Pojan piti olla nero ja maailman viisain ja sai kymppejä yms. Sitten selvisi, että pojalle tehtiin HOJKS, kun ei se oppinut edes lukemaan ja kävi koko peruskoulun mukautetun opintosuunnitelman mukaan.