Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun oma arvomaailma on etääntynyt hirmuisen kauas lähipiirin arvomaailmasta?
19.11.2020 |
Puhun siis lapsuudenperheestä ja muusta suvusta. Tämä arvomaailmaero korostuu aina näin joulun aikaan ja aiheuttaa minulle oikeastaan ihan ahdistusta.
Minä olen sellainen, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä yksinkertaisempaa elämää tahdon viettää. Amishit ja kveekarit viehättävät minua suuresti vaikken uskonnollinen olekaan enkä kyllä kovin pasifistinenkaan. Mutta nuo esimerkit kertonevat, mitä asioita arvostan: yksinkertaisuutta, hiljaisuutta, rauhaa, vaatimattomuutta, sisäistä elämää ja sen sellaista. No, yhteisöllisyyttä en ehkä niinkään, viihdyn parhaiten itsekseni.
Koko muu suku taas tuntuu rakastavan isoja meluisia juhlia. Mitä meluisampia, sen parempi. Vilkkuvia värillisiä jouluvaloja (minä itse asiassa rakastan kaamosta ja pimeyttä), glitteriä, rakennekynsiä ja kultahippusamppanjaa. Oletan että sellaista on olemassa, ainakin kultahippuvodkaa on.
Joulun aikana ihmisen tietysti odotetaan näkevän perhettä ja sukua. Valitettavasti meidän ihannejoulumme ovat valovuosien päässä toisistaan, koska minä haluaisin olla yksin turvekammissa tietämättä joulusta mitään ja muut repiä auki lahjavuorta Jingle Bellsien raikaessa taustalla ja nimenomaan englanniksi.
Jos en osallistu joulunviettoon, loukkaannutaan, koska joulu on tietysti heille äärettömän tärkeä. Jos osallistun, kärsin koko ajan ja ihmettelen, miksi vietän aikaa näiden ventovieraaksi muuttuneiden ihmisten kanssa?
Kommentit (9)
Et juurikaan näytä ymmärtävän mitä arvomaailma tarkoittaa.
Ihmiset eivät yleensäkään ottaen näytä olevan perillä mitä arvoilla tarkoitetaan.
Arvot eivät ole mitään mielenkiintosi kohteita, tai sitä mistä tykkäät.
Jos juusto on sinusta herkullista, ei ole kyse sinun arvoistasi, vaan makumieltymyksistäsi. Sama koskee tuota hiljaista yksinoloasi.
Arvoja voivat olla sellaiset asiat, kuin itsenäisyys, rehellisyys, totuuden etsiminen, armollisuus, oikeudenmukaisuus tai vaikka luonnon ja elämän suojeleminen.
Ihmiset ovat ihan pihalla tästä. Se johtunee siitä, että heillä ei ole oikeasti mitään arvoja, vaan elävät hyvin pinnallista elämää, sen suuremmin mitään pohtimatta.
Minä en arvoiksi luokittelisi esim. jotain tiettyä uskontoa oppeineen, käskyineen ja kieltoineen, tai jotain tiettyä poliittista ideologiaa, arvoina en osaa pitää sitä, että oma perhe on tärkeä, tai että terveydestä tykätään pitää huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
VMP
Vapautus muusta palveluksesta? Ehdotat siis, että lakkaan vaan tapaamasta sukuani?
-ap-
Olin ennen miellyttäjä, mutta lopulta oli vain pakko alkaa tehdä valintoja oman hyvinvoinnin eduksi. Siitä loukkaannuttiin ja raivottiinkin, mikä oli pakko vain kestää, mutta rauhoittuivat lopulta vaatijat, kun pidin pääni. Vuosien varrella on sitten pari muutakin uskaltanut alkaa sanoa ei kaiken maailman kissanristiäisten järjestämiselle. Ovat tajunneet, etteivät itsekään sellaisista nauti, järjestivät vain, kun kuvittelivat, että niin kuuluu tehdä. Mieti myös asiaa niin päin, että kyllähän sinäkin voisit loukkaantua siitä, ettei ne muut ota sinun hyvinvointiasi huomioon.
Sekin on arvo, että pidät yhteyksiä suruusi. Mutta onko tuo sinulle painava arvo?
Onneksi oman sukuni juhlat ovat olleet mukavia, sellaisia, joissa voi käydä kerran vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna heidän loukkaantua, miksi sitä niin kovasti pelkäät? Ei heittäkään kiinnosta sinun tunteesi.
Vierailija kirjoitti:
Sekin on arvo, että pidät yhteyksiä suruusi. Mutta onko tuo sinulle painava arvo?
Onneksi oman sukuni juhlat ovat olleet mukavia, sellaisia, joissa voi käydä kerran vuodessa.
En halua pahoittaa vanhempieni mieltä panemalla välejä poikki muuhun sukuun. Muuten suku ei merkitse minulle mitään. Kuten sanottu, yhteisöllisyys ei ole minulle mikään merkittävä arvo. Vaikka tuon yhden kommentoijan mielestä arvoni eivät mitään arvoja olekaan vaan pelkkiä mieltymyksiä. Ilmeisesti ei kyennyt ymmärtämään että yritin luoda esimerkeillä kuvaa omasta ja sukulaisten yleisestä arvomaailmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No koska sun arvosi on miellyttää muita oman mielenterveytesi uhalla niin sitten teet niin. Turha siitä on sitten itkeä kun kerran itse ihan tietoisesti ja ajatuksella valitset nimenomaan sen vaihtoehdon.
Tekisin jonkinlaisen kompromissin. Tapaisin sukulaisia vähemmän riehakkaissa tunnelmissa eli muulloin kuin jouluna.
Kun kutsuisin sukulaisia kotiini, voisin viedä heidät lähikaupungissa käymään jossakin heitä kiinnostavassa tapahtumassa ja panisin korvatulpat tapahtuman ajaksi.
Olen tullut kuvailemasi kaltaiseksi turvekammissa viihtyjäksi iän karttuessa.