Lue keskustelun säännöt.
uskooko joku vielä sinisilmäisesti ettei oma kumppani ikinä pettäisi?
20.03.2014 |
Välillä kun kuulen ihmisten juttelevan niin tulee semmoinen tunne että myös aikuiset naiset tosiaan uskovat ettei oma kumppani ikinä pettäisi. Semmoinen ajatusmaailma on mielestäni nuorten omaava - joku 24vee voisi olla niin sinisilmäinen vielä mutta kun joku 35v näin luulee tulee semmoinen fiilis että "ootko tosiaan noin lapsellinen"...?! Itse olen varma että voi sattua kenelle tahansa koska vain - on yksinkertaisesti siitä kiinni että on väärä hetki, väärä paikka, väärä ihminen ja väärä fiilis - that`s it. Vaikka itsekin sanon etten ikinä voisi pettää tiedän kuitenkin että voi myös sattua minulle. Mietteitä?
Kommentit (59)
[quote author="Vierailija" time="20.03.2014 klo 16:53"]
[quote author="Vierailija" time="20.03.2014 klo 16:44"]
Välillä kun kuulen ihmisten juttelevan niin tulee semmoinen tunne että myös aikuiset naiset tosiaan uskovat ettei oma kumppani ikinä pettäisi. Semmoinen ajatusmaailma on mielestäni nuorten omaava - joku 24vee voisi olla niin sinisilmäinen vielä mutta kun joku 35v näin luulee tulee semmoinen fiilis että "ootko tosiaan noin lapsellinen"...?! Itse olen varma että voi sattua kenelle tahansa koska vain - on yksinkertaisesti siitä kiinni että on väärä hetki, väärä paikka, väärä ihminen ja väärä fiilis - that`s it. Vaikka itsekin sanon etten ikinä voisi pettää tiedän kuitenkin että voi myös sattua minulle. Mietteitä?
[/quote]
Ei VÄÄRÄ hetki, paikka, ihminen ja fiilis. Vann nimenomaan OIKEA!
Kyllä, se voi sattua kenelle vaan. Niin kävi minullekin, vaikken sitä ikinä olisi itsestäni uskonut. Ja kun se on sattunut kerran, on kynnys seuraavaan kertaan paljon matalampi. Niin se vaan menee. Näköjään...
Ja jos se sattui minulle, niin miksei voisi sattua miehellenikin.
[/quote]
Tuo on sun omaa selittelyäs, että jokainen voi pettää. Ei petä, pettäminen on aina oma päätös, ei siihen vaan ajauduta sattumalta. Sinä valitsit pettämisen, joku muu tekee toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulevaisuudessa vaimo kysyy mieheltään baari-illan jälkeen, että saitko ja jos mies vastaa, että en, ovat molemmat pettyneitä.
Silloin se, joka ei petä, on onneton luuseri.
KYLLÄ USKON. Minkä vuoksi sitä omaa paskaa oloa pitää muihin jakaa, jos itse on kyynikko ja ikuinen pessimisti. Uskokaa tai älkää, niin oikeita, rakastavia ja rehellisiä miehiä/naisia on olemassa. (Ja varmaan, joku alkaa perään kommentoimaan, että tietämättäni mieheni pettää minua jonkun irmelin kanssa. You wish. Mulla on ihana ja kunnon mies ♡)
Noo siitä kannatta keskustella ennen naimisiin menoa..kannatta otta kantaa että onko herkkä pettämään ja muuten keskustella. Kyllä juttelemalla kaikki selviä,tietenkiin jos on heikko itsetunto ja on hirveää kiire sänkyyn ja hoppua harrastamaan seksia niin ei sit kerkee oppia tuntemaan eikä juttelemaan jos seksi päättää kumppanista. Avioliitossahan luonne ja terveys on tärkeä ja onko ihminen tosissaan. Onko mies pitkamielinen ja onko nainen hyvätahtoinen.
Uskoin kunnes 9 vuoden jälkeen petti ja lähti samantien.
Olin ihan varma ettei ikinä petä. Puhui itse siitä ja piti kovin halveksittavana tekona. Rehellisyys,luotettavuus ja sitoutuminen perheeseen olivat niitä asioita joita hänessä arvostin. Sanoi ettei ole koskaan parisuhteessa pettänyt, sen uskon vieläkin.
En olisi ikinä uskonut siitä miehestä vaikka en pidä itseäni minään kovin sinisilmäisenä.
Että kyllä uskon että ihan kaikki voivat joissain olosuhteissa pettää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloin 15v aivan ihanan pojan kanssa ja se puhui paljon ettei pettäisi koskaan. Se tse sanoi pitävänsä sitä pahana tekona ja niin minäkin. Olisin muutenkin ujo sellaiseen touhuun, enkä kyllä haluaisi satuttaa toista. Kohta ollaan 19v :) keksitään jokapäivä jotain todella kivaa tekemistä ja uskn että meillä tulee olemaan pitkä taival edessä. Paljon muistoja ja yhteisiä kokemuksia ♥ huonoja hetkiä vain muutama.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 14:28"]Aloin 15v aivan ihanan pojan kanssa ja se puhui paljon ettei pettäisi koskaan. Se tse sanoi pitävänsä sitä pahana tekona ja niin minäkin. Olisin muutenkin ujo sellaiseen touhuun, enkä kyllä haluaisi satuttaa toista. Kohta ollaan 19v :) keksitään jokapäivä jotain todella kivaa tekemistä ja uskn että meillä tulee olemaan pitkä taival edessä. Paljon muistoja ja yhteisiä kokemuksia ♥ huonoja hetkiä vain muutama.
[/quote]
Huoh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en voisi ikinä pettää, ensimmäinen avomieheni oli aikoinaan juoppopaska, enkä silti pettänyt, tuhlasin nuoruuteni häneen, hän kyllä varmaan petti jos sai tilaisuuden. Minulla meni eron jälkeenkin aikaa että sain itseni siihen mielentilaan että olen vapaa, tunsin itseni varatuksi koska olin sitä niin kauan ollut. Nykyinen aviomieheni ei pettäisi, hän ei koskaan juo itseään humalaan, eikä muutenkaan käy koskaan "viihteellä", häntä ei seksi kiinnosta kuin sen verran että juuri ja juuri tulee aviolliset velvollisuudet hoidettua minun kanssani. Mieheni ei katso edes pornoa. Mieheni ei jaksaisi pettää, se olisi liian vaivalloista hänelle, hänellä on muutenkin "ruuhkavuodet" menossa aika vanhalla iällä.
En ymmärrä että miksi pitää olla se oletus että kaikki pettää, vaikka puolet pettääkin, on oikeasti olemassa se toinen puoli joka ei petä. Yleensähän ne on nuoria ihmisiä jotka pettää, vanhempia ei jaksa seksi niin paljon kiinnostaa, elämä on uomissaan, eikä venettä haluta keikuttaa keski-iässä.
No mä uskon ja tiedän ettei petä, asia nyt vaan on niin eikä siinä ole mitään sinisilmäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän aikuisten maailmassa ap:n tarkoittamaa sinisilmäisyyttä kutsutaan luottamukseksi. Luotan kunnes toisin todistetaan. Mitä järkeä olla sellaisessa suhteessa missä ei voi luottaa ja on pakko ajatella, että joskus se kumminkin pettää?
Taas näitä lapsellisia "kuka tahansa voi pettää" -sekoiluja. Kyllä: minun mielestäni se, ettei ole oppinut elämästä ja ihmisistä tuon enempää, on lapsellista ja kehittymätöntä. Toki vielä lapsellisempaa on uskoa, että voisi pariutua ihan kenen tahansa kanssa ja elää suhdettaan miten tahansa, ja silti kumppani ei pettäisi. Tämä ei kuitenkaan tee tuosta "kaikki pettävät" -höpöhöpöstä mitenkään erityisen kypsää tai valistunutta.
Ajatellaanpa analyyttisesti. Alle puolet ihmisistä pettää ainakin kerran ainakin yhdessä suhteistaan (heistäkään tosin suurin osa ei enää ikinä uudestaan). Jos siis valitsisin puolisoni täysin sokkona, voisin luottaa hänen uskollisuuteensa yli 50% todennäköisyydellä. Siis silloinkaan ei olisi mitenkään varmaa, että puolisoni pettäisi.
Minä nyt kuitenkaan en ole valinnut puolisoani sokkona, vaan valitsin henkilön jonka tärkeät elämänarvot vastaavat omiani JA jolla riittää itsekuria, suunnitelmallisuutta ja itsekritiikkiä siihen, että hän myös käytännössä pystyy elämään arvojensa mukaan. Tiedän toki, että on ihmisiä jotka kertovat arvostavansa uskollisuutta korkealle, mutta kuitenkin päätyvät pettämään, ja ovat tästä itsekin jälkikäteen yllättyneitä. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole tällaisia, ja jos tietää mitä tekee, on täysin mahdollista löytää kumppanikseen henkilö, jolle noin ei käytännössä käy.
Meidän suhteessamme sekä minä että mieheni olemme selvinneet houkutuksista. Viimeisin kerta sattui miehelleni. Hän oli kovassa kännissä baarissa, seuranaan eräs nainen, johon hän on ihastunut ja joka on myös itse mieheeni ihastunut. Kyllä, minä tiedän mieheni ihastumiset, koska meidän suhteessamme asioista puhutaan, ja vieläpä etukäteen eikä jälkikäteen. Nainen oli alkanut lähennellä miestäni ja miehen olisi tehnyt totta kai mieli antautua lähentelyille, mutta hän ei tehnyt niin vaan tuli kotiin juttelemaan tilanteesta minun kanssani.
Kertokaapa nyt arvon palstatietäjät, mitä oikein pitäisi tapahtua, että minun mieheni pettäisi minua? Mieheni arvostaa rakkautta ja pitkää, sitoutunutta parisuhdetta (jossa puolisot kunnioittavat toisiaan aidosti sen sijaan että yrittäisivät sahata toista linssiin) huomattavasti hetkellistä seksuaalista nautintoa korkeammalle. Tietenkin jonakin päivänä voi käydä niin, että hän tapaa naisen jonka kanssa hän haluaa rakentaa uuden tällaisen pitkän, rakkaudentäyteisen parisuhteen, ja se halu on niin voimakas että hän on valmis luopumaan meidän suhteestamme sen uuden saadakseen. Mutta sellaisessakaan tilanteessa ei ole yhtään mitään syytä pettää, vaan silloin mieheni eroaa minusta ennen uuden suhteen aloittamista. Jos uusi rakkaus on jotain niin ylimaallisen hienoa, se ei mene pilalle pienestä odottamisesta. Jos menee, se ei ole lyhytaikaista himoa kummempaa, eikä sen vuoksi kannata hyvää rakkaussuhdetta pilata.
Näin me ajattelemme, ja tästä syystä teemme houkuttelevimmissakin tilanteissa sen valinnan, että omaa puolisoamme emme petä. Eläkää te muut noissa harhoissanne ja selitelkää omia virheitänne ja valintojanne sillä, että mukamas kaikki muutkin toimivat samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskoisin voivani pettää jos siitä ei 100% varmuudella jäisi kiinni. Olen nytkin aivan kiimassa yhteen työkaveriini. En edes pidä koko miehestä mutta pelkkä samassa huoneessa oleminen... huh. Mitään ei ole tapahtunut mutta jos tilaisuus tulisi ja voisin olla varma...kenties.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En teoriassa usko että mieheni olisi sellainen joka ei koskaan petä, mutta käytännössä olisin kyllä yllättynyt jos pettäisi. Kenen kanssa? Keski-ikäinen perheenisä, keskimääräisen näköinen, pikkuisen mahaa ja pikkuisen kaljua... tuskin on työpaikkansa naisten salainen päiväuni.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:32"]
En teoriassa usko että mieheni olisi sellainen joka ei koskaan petä, mutta käytännössä olisin kyllä yllättynyt jos pettäisi. Kenen kanssa? Keski-ikäinen perheenisä, keskimääräisen näköinen, pikkuisen mahaa ja pikkuisen kaljua... tuskin on työpaikkansa naisten salainen päiväuni.
[/quote]
Eihän siihen tarvita kuin nainen joka on keskimääräisen näköinen, hieman pullukka ja ohut hiirentukka.
Hassua kuvitella että vain hyvännäköiset löytää jonkun jonka kanssa hypätä sänkyyn.
No toisilla nyt on vaan korkeampi moraali kuin toisilla. Eikä kaikki miehet ole munansa vietävissä, eikä kaikki naiset himoitse vierasta kikulia kun ukon silmä välttää.
Meidän avioliiton onni on, että olemme molemmat samanlaisia tässä asiassa: kummankaan arvomaailmaan pettäminen ei vaan sovi. Tilaisuuksia olisi toki molemmilla ollut vuosien saatossa, mutta kun ei nappaa niin ei nappaa.
Se, että moni on pettänyt, ei todellakaan tarkoita että KAIKKI pettäisivät, huom!!
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 15:32"]
En teoriassa usko että mieheni olisi sellainen joka ei koskaan petä, mutta käytännössä olisin kyllä yllättynyt jos pettäisi. Kenen kanssa? Keski-ikäinen perheenisä, keskimääräisen näköinen, pikkuisen mahaa ja pikkuisen kaljua... tuskin on työpaikkansa naisten salainen päiväuni.
[/quote]Naapurin harmaapäinen 68v mies,joka passaa vaimoaan ja puuhaa niin vietävästi kotona remonttia ja pihatöitä jäi kiinni useita vuosia kestäneestä salasuhteesta 10v nuoremman naisen kanssa!Kaikki kulissit pitänyt pystyssä ja kiltti pappamainen ilmestys.Joten kyllä ei voi tietää ulkoisen habituksen perusteella näitä asioita.
Täällä yksi joka uskoo mieheensä, tiedänhän itsestänikin etten pettäisi miestäni. Toki elämämme voi muuttua, jos parisuhde menee kuralle niin varmaan pettäminenkin on mahdollista.
se, kuinka mieheni varatut ystävät käyttäytyvät humalassa, kun olen yksin ravintolassa, on saanut minut menettämään luottamukseni miehiin. Hänen läheisin ystävänsä ehdotti seksiä suoraan, vaikka oma vaimonsa on raskaana ja yhteinen ystävämme. En luota enää miehiin. Olen 35-vuotias ja tämä havainto on toistunut kaikissa suhteissani. Säälittää myös hyväuskoiset naiset, joiden miehistä tietää totuuden puoli kaupunkia. Paitsi puolisot.
Kyllä mä uskon, miksi ihmeessä en uskoisi. Uskoni loppuu jos muuta todistetaan, siihen asti uskon. Musta olis hullua edes lähteä parisuhteeseen jos lähtökohta olis se että uskoo toisen pettävän heti kun silmä välttää.
Ja mä tunnen yhden ihmisen joka ei koskaan ole pettänyt eikä tule pettämään. Miksi niitä ei siis vois olla enemmänkin? Tuskin mä mikään poikkeus olen tässä maailmassa :)