45-vuotiaana vauva

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo oo ikä eikä mikään.

On se, lapsparka kun äitinsä on 60 v kun lapsi pääsee ripille. Kokemukseni mukaan yli 40+ äitien lapset joutuvat usein kiusatuiksi.

Oksettavaa. Lobotomia olisi parempi vaihtoehto kuin raskaus. Maapallon tilanne on jo itsessään niin hirveä ettei tänne kannata enempää lapsia tehdä. Ja toisekseen down syndrooman riskisuhdanneluku on karua luettavaa kun ikää on tuo mokoma...

Mun kaveri sai just ihanan pojan 45-vuotiaana. Hurmaava, terve pienokainen!

T. Kummitäti

rarehanu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo sain vaikeasti vammaisen lapsen ja elämäni on mennyt omaishoitajana.

Tämä taas ei ole iästä kiinni millään tavalla.

on kyllä aika paljon kiinni iästä

Olen 36v, nuorin lapseni 9v. Kuinkahan monta vuotta olisi vielä aikaa, jos haluaisi vielä yhden tai kaksi lasta lisää?

No jos se eka tyttis tai poikkis tulee vastaan vasta 40v vanhana, pidetään ekaa kertaa toista kädestä, suudellaan niiin siitä sitten pikkuhiljaa tekemään lapsiakin.

Vaikka ehtii muumioutua kun lapsi siirtyy aikuiselämään.

Siitä sitten vaan kuntoilemaan lihakset koviksi, vatsa litteäksi ja luut jänteviksi ettei jätä lasta liian aikaisin ja aeroobista päälle että jaksaa vielä 90v vanhana juosta tunnin putkeen ja nostella puoltoista kertaa painonsa penkistä tai vetää 20 leukaa.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on ollut noin 30 hedelmällistä vuotta takanasi. Mitä olet tehnyt niinä vuosina? Miksi heräsit tähän vasta nyt?

Oletpa harvinaisen tyhmä! Ethän vain ole mennyt lisääntymään ja jakamaan tyhmyyttäsi eteenpäin?? Tosin, sinä olet selkeästi näitä, jotka aloittaa pentutehtailun jo alle 20v. Vauva ei ole edes vielävsyntynyt, kun menee poikkiksen kaa bänks. No ei siinä, pullautetaan kersa pihalle ja lähiöpubiin uutta siementäjää etsimään. Taas on pulla uunissa, mutta tämäkin isukki nostaa kytkintä ja sitä rataa. Toiset katsos toimii vähän toisella lailla, siksi se lasten hankkiminen saattaa venyä kolnen-neljänkympin paremmalle puolelle.

En voisi kuvitellakaan!

Olen muutaman vuoden nuorempi nyt ja vaikka olen äitinä ja ihmisenä vähän kärsivällisempi kuin nuorempana. Mulla on lapset nyt jo teini-iässä ja olen heidän kanssaan paremmin samalla aaltopituudella kuin heidän kavereidensa 10-20 vuotta vanhemmat teinien silmissä ikäloput vanhemmat ovat. En myöskään pysty nukkumaan yhtä hyvin kuin nuorempana, stressi aiheuttaa minulle unettomuutta.

Ajattelisin toki vähän eri lailla, jos olisin lapseton, mutta nyt näin.

Vierailija kirjoitti:

En voisi kuvitellakaan!

Olen muutaman vuoden nuorempi nyt ja vaikka olen äitinä ja ihmisenä vähän kärsivällisempi kuin nuorempana. Mulla on lapset nyt jo teini-iässä ja olen heidän kanssaan paremmin samalla aaltopituudella kuin heidän kavereidensa 10-20 vuotta vanhemmat teinien silmissä ikäloput vanhemmat ovat. En myöskään pysty nukkumaan yhtä hyvin kuin nuorempana, stressi aiheuttaa minulle unettomuutta.

Ajattelisin toki vähän eri lailla, jos olisin lapseton, mutta nyt näin.

Hienoa, harvoin sun kommentin tyyppisiä juttuja kirjoittavat ymmärtävät että saattaisivat ajatella toisin lapsettomana! Yleensä hädin tuskin parikymppisenä useita lapsia tehneet teinien äidit pöyristyvät näissä keskusteluissa, että eivät he ainakaan jaksaisi yli nelikymppisenä yhtään mitään tai ainakaan aloittaa ns alusta pienen lapsen kanssa. No ei kai, kun ne lapset on vieneet voimat viimeiset 10-20 vuotta. Mutta jos näin ei ole, tilanne on ihan eri.

Sitä paitsi kukaan ei lopulta tiedä mitä jaksaa missäkin iässä tai mitä elämä tuo mukanaan. Omat kuuskymppiset vanhempani ovat paljon energisempiä kuin minä 30v.

Vierailija kirjoitti:

Olen 36v, nuorin lapseni 9v. Kuinkahan monta vuotta olisi vielä aikaa, jos haluaisi vielä yhden tai kaksi lasta lisää?

Miksi tätä on alapeukutettu? Itse olen 37v ja mietin ihan samaa.

Jos on tietokoneen edessä istuja, jaksaa paremmin, kuin jos tekee fyysistä työtä.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on ollut noin 30 hedelmällistä vuotta takanasi. Mitä olet tehnyt niinä vuosina? Miksi heräsit tähän vasta nyt?

Minä keksin hitosti enemmän syitä olla tekemättä lapsia 15-vuotiaana, kuin 45-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo oo ikä eikä mikään.

On se, lapsparka kun äitinsä on 60 v kun lapsi pääsee ripille. Kokemukseni mukaan yli 40+ äitien lapset joutuvat usein kiusatuiksi.

80-luku soitti ja tahtoo kiusaajansa takaisin.

Ihan oikeasti nykyään on niin monenmoista hiihtäjää, että ei se yksi vanhempi äiti siellä joukossa erotu, etenkin kun heitäkin on paljon ainakin isommissa kaupungeissa.

Vierailija kirjoitti:

Oksettavaa. Lobotomia olisi parempi vaihtoehto kuin raskaus. Maapallon tilanne on jo itsessään niin hirveä ettei tänne kannata enempää lapsia tehdä. Ja toisekseen down syndrooman riskisuhdanneluku on karua luettavaa kun ikää on tuo mokoma...

45-vuotiaana down-riskisuhde on 1:35. Eli jos ap synnyttää 35 lasta, hän keskimäärin saa yhden downin.

Toki voi käydä seulonnoissa, jos tietää että ei halua down-lasta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi, oi miksi nämä ikäloput mahot haluavat lisääntyä?

Mikä sinä olet arvostelemaan ja mitä muka tiedät toisten mahoudesta?

Olen saanut 2 luomuvauvaa yli 40v iässä ja nyt 46v treenaan ironman kisoihin.

Uskallan väittää että olen sinua parempikuntoisempi ja vahvempi joten se siitä ikäloppuudesta.

Ps. Sukuni naiset ovat kaikki eläneet yli 95v ikäiseksi, tilastollisesti näen siis lapsenlapseni, ja lapsenlapsenlapseni...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oksettavaa. Lobotomia olisi parempi vaihtoehto kuin raskaus. Maapallon tilanne on jo itsessään niin hirveä ettei tänne kannata enempää lapsia tehdä. Ja toisekseen down syndrooman riskisuhdanneluku on karua luettavaa kun ikää on tuo mokoma...

45-vuotiaana down-riskisuhde on 1:35. Eli jos ap synnyttää 35 lasta, hän keskimäärin saa yhden downin.

Toki voi käydä seulonnoissa, jos tietää että ei halua down-lasta.

Tuo suhde on 1:60. Nipt seula antaa 99,99% tiedon mahdollisesta downista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 36v, nuorin lapseni 9v. Kuinkahan monta vuotta olisi vielä aikaa, jos haluaisi vielä yhden tai kaksi lasta lisää?

Miksi tätä on alapeukutettu? Itse olen 37v ja mietin ihan samaa.

Sulla on vielä 8-9v aikaa. Ehdit ainakin yhden, ellei kaksi.

Minä tein esikoisen 44-vuotiaana (täytin sitten 45 paria viikkoa myöhemmin). Yksinhuoltajaksi jäin jo odotusaikana, mutta se ei ollut mikään yllätys. Hyvin on pärjätty. Hoitoapua sain omilta iäkkäiltä vanhemmiltani, joiden omaishoitaja nykyisin olen. Nuorempana oli tärkeää opiskella ja edetä työelämässä ja siksi lapsi ei kuulunut suunnitelmiin.

Vanhempani olivat yli 40 myös, lukiossa ollessani 60-65 ja jäivät eläkkeelle. En koskaan pitänyt sitä omituisena, kukaan muukaan ei mitään sanonut, mitä nyt joku saattoi luulla että kyseessä on mummo ja pappa. Hyvin meni, olin toivottu lapsi, lämmin suhde vanhempiin ja kaikesta on aina voinut puhua. Kovin vauhdikas teini-ikä minulla ei ollut, bilettämisen sijaan viihdyin vaan kotona ja luin kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

En voisi kuvitellakaan omalle kohdalle. 45v ei ole ikä eikä mikään, mutta lapsi kasvaa ja tarvitsee äitiään kasvaessaan vielä vuosikausia. 55-vuotiaana lapsi on vasta 10v ja lukioikäisenä äiti onkin jo lähellä eläkeikää. 

45v jaksaa hyvin, mutta kuinka moni 60+ iässä haluaa ottaa vastaa jälkikasvun murrosiän myrskyt?

Olen itse nyt 39v ja vaikka voisin aivan hyvin hankkia vielä neljännen, en pysty sulkemaan ajatuksia siitä, että olisin sidottu lapseen vielä kuusikymppiseksi asti.

Minulla samanlaiset ajatukset. En ymmärrä, miten jaksaisin murrosiän ja muut vaiheet enää tuon ikäisenä. Nuorin lapsistani on 19v, kun täytän 45v. MUTTA tämä johtuu siitä, että minulla on jo lapsia ja tuntuisi kauhealta aloittaa alusta juuri kun olen pääsemässä "vanhuuden" lepoon pois ruuhkavuosista. Ap:n tilanne on aivan toinen, jos hänellä ei ole vielä lapsia. Kukaan voi sanoa hänelle, miten pitäisi toimia tai mikä on hyvä ratkaisu. Ehkä kuitenkin kannattaa tiedostaa kohonnut riski saada esim down-lapsi.