Ihastuminen on perseestä.
Ajaukset ei pysy kasassa eikä voi ajatella kuin häntä. Sydän hakkaa, toivoo näkevänsä hänet pian ja kokoajan. Pelottaa ettei hän tunne samoin... siinä nyt muutama vit tumainen oire...
Kommentit (464)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ketään joka osaisi kertoa miten sinkkumies joka on ihastunut varattuun naiseen käyttäytyy?
Mahtaako sinkkumiehen prototyyppiä olla olemassakaan? Itse yritän vältellä kyseistä naista, kun en häntä kuitenkaan voi saada. Odotan, että joku toinen vielä kolahtaisi minulle yhtä kovaa. Sellainen, joka ei ole varattu. En vain ole helposti ihastuvaa sorttia, joten sinkkuna saan varmasti pysyä jatkossakin.
Kiva saada vihdoin vastaus joltain tähän! Onnistuuko välttelyssä jatkuvasti vai meinaatko antaa välillä siimaa? Millainen nainen on? Luuletko että hänkin pitää sinusta vai ei?
Välillä huomaan katsovani liian pitkään, mutta en koskaan hakeudu hänen seuraansa, jos se ei töiden hoitamisen vuoksi ole ehdottoman välttämätöntä. Pitääkö nainen minusta? En tiedä. En uskalla edes ajatella asiaa sen tarkemmin. Hän on perheellinen, enkä haluaisi aiheuttaa ylimääräistä draamaa hänen elämäänsä.
Mitä luulet miten toimisit jos olisitte työpari ja teidän tulisi tehdä päivittäin tiiviisti töitä yhdessä?
En halua ajatella tuollaista.
Itselläni on tämä tilanne ja tämä on raastavaa
Kyllä tuollainen varattuun ihastuminen syö niin miestä kuin naistakin. Siinä joutuu punnitsemaan omia arvojaan todella tarkkaan. Sanoisin, että helpommalla pääsee, jos tulee torjutuksi. Jos sen sijaan saa tunteilleen vastakaikua, täytyy todellakin miettiä hyvin tarkkaan omat askelmerkkinsä. Harrastusympyröissä ihastuminen on tarpeeksi hankalaa, saati sitten työpaikalla. Aika parantaa ja niin edelleen, mutta kiusallisia tilanteita saattaa olla vaikea välttää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollainen varattuun ihastuminen syö niin miestä kuin naistakin. Siinä joutuu punnitsemaan omia arvojaan todella tarkkaan. Sanoisin, että helpommalla pääsee, jos tulee torjutuksi. Jos sen sijaan saa tunteilleen vastakaikua, täytyy todellakin miettiä hyvin tarkkaan omat askelmerkkinsä. Harrastusympyröissä ihastuminen on tarpeeksi hankalaa, saati sitten työpaikalla. Aika parantaa ja niin edelleen, mutta kiusallisia tilanteita saattaa olla vaikea välttää.
Tämä. Syö sielun. Enkä tiedä parantaako aika niin kauan kun täytyy olla työparina päivittäin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollainen varattuun ihastuminen syö niin miestä kuin naistakin. Siinä joutuu punnitsemaan omia arvojaan todella tarkkaan. Sanoisin, että helpommalla pääsee, jos tulee torjutuksi. Jos sen sijaan saa tunteilleen vastakaikua, täytyy todellakin miettiä hyvin tarkkaan omat askelmerkkinsä. Harrastusympyröissä ihastuminen on tarpeeksi hankalaa, saati sitten työpaikalla. Aika parantaa ja niin edelleen, mutta kiusallisia tilanteita saattaa olla vaikea välttää.
Tämä. Syö sielun. Enkä tiedä parantaako aika niin kauan kun täytyy olla työparina päivittäin
Onko mahdollista tehdä töiden uudelleenjärjestelyjä, vaihtaa työpareja?
Vierailija kirjoitti:
Se on sairaus, olispa siihenkin joku rokote olemassa.
Tänään oli sellainen päivä, että olisin varmasti ollut ensimmäisenä rokotejonossa. Mikä siinä on ettei osaa ohjata ajatuksiaan terveemmille urille, vaikka tietää ettei toinen ole kiinnostunut. Vit.ttaa rankasti tämä oma tyhmyys ja mielen heikkous!
V*tuttaa kyllä tämä rakastuminen varattuun mieheen. V*tuttaa tuo mies kun se on niin ihana ja katselee silmiin ja pyörii lähellä. V*tuttaa että menen aivan puihin kun ollaan samassa tilassa ja voisi jutella. V*tuttaa kun työkaverinaiset varmaan arvannut tämän, senkin takia täytyy olla kuin mies olisi ilmaa. V*tuttaa että mies on varattu, v*tuttaa etten voi tehdä mitään sen takia, enkä pysty olemaan edes ystävällinen.
Olen ratkaissut ongelman niin, että käyttäydyn miehen suhteen ikävästi: en tervehdi (en kykene), en katso silmiin (joskus pakko vilkaista, en halua jäädä kiinni), en huomioi että tulee lähistölle tai näkökenttään, en juttele oma-alotteisesti, kysyn työasioista toiselta työntekijältä joka tietää myös, en jää kahvitauolle kahdestaan jne.
Ikävää, että pitää olla ikävä ihanalle 😢 Mutta minkäs teet. Miten ihastus kuoletetaan?
Vierailija kirjoitti:
Miten ihastus kuoletetaan?
No tämäpä se onkin juuri se tuhannen taalan kysymys, jota tässäkin ketjussa monet ovat pohtineet. Toistaiseksi on tullut neuvoksi antaa ajan hoitaa asian, tai ihastua johonkin toiseen. Vaan eivät tunnu neuvot auttavan kun pitkäkään aika ei näytä tuovan helpotusta, eikä vaan pysty ihastumaan keneenkään toiseen, kun kukaan muu ei aiheuta samoja fiiliksiä kuin se yksi tietty, tavoittamaton. Olisihan noita ottajia, mutta vaikuttaisi epärehelliseltä itseään kohtaan seurustella sellaisen ihmisen kanssa, joka olisi mukava, vaan joka ei tyhjennä pajatsoa.
Ai että sinä ihastukseni olet söpö ❤️ Ja minä varattu, mutta ei se näitä tunteita estä...
Vierailija kirjoitti:
Ai että sinä ihastukseni olet söpö ❤️ Ja minä varattu, mutta ei se näitä tunteita estä...
No ei estä ei, huomattu on. Kaikki muutkin on sen varmaan huomanneet, vaikka ehkä toisin luulet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että sinä ihastukseni olet söpö ❤️ Ja minä varattu, mutta ei se näitä tunteita estä...
No ei estä ei, huomattu on. Kaikki muutkin on sen varmaan huomanneet, vaikka ehkä toisin luulet.
Ap alapeukuttaa, mutta tottahan tämä on. Aika moni luulee voivansa peittää tunteensa, mutta epäonnistuu surkeasti. Itse kuulun myös varmasti tuohon joukkoon.
Näen mun ihastusta sellaisessa paikassa, jossa joudutaan käyttämään maskia.
Ärsyttävää kun ei näe ilmeitä paremmin. Silmillä voi koittaa hymyillä mut ei sekään sama juttu... maskin takaa on nyt vähän vaikea päätellä mikä tilanne on, kiinnostaako vai ei.
Pitkiä silmäyksiä kyllä heittää... ;) kevättä odotellessa jos Päästäis maskeista eroon...
Vierailija kirjoitti:
Näen mun ihastusta sellaisessa paikassa, jossa joudutaan käyttämään maskia.
Ärsyttävää kun ei näe ilmeitä paremmin. Silmillä voi koittaa hymyillä mut ei sekään sama juttu... maskin takaa on nyt vähän vaikea päätellä mikä tilanne on, kiinnostaako vai ei.
Pitkiä silmäyksiä kyllä heittää... ;) kevättä odotellessa jos Päästäis maskeista eroon...
Maltti on valttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näen mun ihastusta sellaisessa paikassa, jossa joudutaan käyttämään maskia.
Ärsyttävää kun ei näe ilmeitä paremmin. Silmillä voi koittaa hymyillä mut ei sekään sama juttu... maskin takaa on nyt vähän vaikea päätellä mikä tilanne on, kiinnostaako vai ei.
Pitkiä silmäyksiä kyllä heittää... ;) kevättä odotellessa jos Päästäis maskeista eroon...Maltti on valttia.
Onhan se noinkin, mutta olisihan se kiva tietää toisen ajatukset, ettei ihan turhaan uneksi. Jotenkin uskon, että se tapahtuu, mikä on tapahtuakseen. Toisaalta uskon myös, että jokainen on oman onnensa seppä. Ajatuksenlukukone olisi kyllä kiva. -sivusta
Oho... olipas tänne tullut kommentteja. Ihastuminen on sittenkin ihanaa, hän tulee tänään ensikertaa yökylään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oho... olipas tänne tullut kommentteja. Ihastuminen on sittenkin ihanaa, hän tulee tänään ensikertaa yökylään.
Ap
Onneksi olkoon, edes yhdellä flaksaa 😉. Me muut jäädään vielä odottamaan päivää parempaa.
Mä luulen, että menen nyt nurkkaan istumaan ja murjottamaan. Siellä sitten odotan kumpi saapuu ensin, viikatemies vai järjen ääni. En poistu ennen kuin sydän pysähtyy tai aivot naksahtaa takaisin paikoilleen. En näe itselleni ap:n kaltaista Happy endiä. Onnellinen puolestani, mutta myös hiukan kade.
Ap olet väärässä. Paskaa se on edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö ensi viikolla tehdä jotain lähestymisyritystä?
Joo
No miten on, lähestyittekö kohdettanne menneellä viikolla?
En halua ajatella tuollaista.