Rehellisesti mikä on pahin asia vanhemmuudessa?

Ikuinen huoli. Myös se valtava rakkaus on parasta ja pahinta, samaan aikaan. 

Kurjaa on se, että lapsen kasvatus ei koskaan ole täysin oma asia. Lapsen kasvuun puututaan koko ajan ja joka vaiheessa, jos lapsi vähänkään poikkeaa valtavirrasta. Vaikka lapsella olisi mahdollisimman hyvät kotiolot. silti on aina joku joka tietää asiat paremmin.

Aina lapsi painaa liikaa tai liian vähän, on liian sosiaalinen tai liian vähän sosiaalinen, ei edisty kausaalikäyrien keskellä tms. Useimmat asiat korjaantuvat iän myötä. Suomessa lapsen kasvattaminen on melko stressaava prosessi, vahvan holhouksen takia. Toki on hyvä että koko ajan skannataan, onko lapsella asiat hyvin, mutta melko valtaisaa se nykyään on.  Outoa kyllä, pahimmat laiminlyönnit lasten osalta pääsevät ohi seulan, kun normaaleita perheitä kytätään haukan lailla. 

Lapsen asiat pitäisi laittaa ekaksi kun on vanhempi se kiittää siitä sitten 

En ymmärrä miksi vanhempia ei syytetä usein koulussa jos lapsi on väkivalta ja alkoholi perheestä

LAPSET OVAT IHANIA NE ANTAVAT PYYTENTÖNTÄ RAKKAUTTA

Vierailija kirjoitti:

Ikuinen huoli. Myös se valtava rakkaus on parasta ja pahinta, samaan aikaan. 

Kurjaa on se, että lapsen kasvatus ei koskaan ole täysin oma asia. Lapsen kasvuun puututaan koko ajan ja joka vaiheessa, jos lapsi vähänkään poikkeaa valtavirrasta. Vaikka lapsella olisi mahdollisimman hyvät kotiolot. silti on aina joku joka tietää asiat paremmin.

Aina lapsi painaa liikaa tai liian vähän, on liian sosiaalinen tai liian vähän sosiaalinen, ei edisty kausaalikäyrien keskellä tms. Useimmat asiat korjaantuvat iän myötä. Suomessa lapsen kasvattaminen on melko stressaava prosessi, vahvan holhouksen takia. Toki on hyvä että koko ajan skannataan, onko lapsella asiat hyvin, mutta melko valtaisaa se nykyään on.  Outoa kyllä, pahimmat laiminlyönnit lasten osalta pääsevät ohi seulan, kun normaaleita perheitä kytätään haukan lailla. 

Rakkaus ei ole pahinta noi esimerkit ei ole rakkautta vaan se että antaa lapsen olla lapsi eli ei anna puhelinta heti kun on 7 vaan antaa sen leikkiä Lelukaupatkin meni konkkaan kun lapset ei kehity ja leiki niille vaan syötetään erilaisia mielipiteitä kouluissa jotka on ns totta

Liityn edellisiin, eli kyllä se huoli lapsesta on pahin. Koskaan et enää pääse siihen tilaan, että voisit olla täysin huoleton ja vapaa peloista jne. En minäkään omasta puolestani olisi läheskään niin huolissani paljon mistään, en niin paljon pelkää sitä mitä itselleni käy. Mutta äitinä tulen aina pelkäämään, että lapselleni sattuu jotain pahaa, ja ylipäätään heistä on huolissaan vaikka olisivat jo aikuisia.

Kaikenlaista pelkää, kuten että saavatko ne työpaikkaa, kun on näin arvaamattomat ajat? Löytävätkö mielestä puolisoa, eivät kai joudu jonkun ilkeän ja epärehellisen rentun huijaamaksi? Pysyvätkö terveinä? Osaavatko huolehtia itsestään niin, etteivät joudu mihinkään vaarallisiin tilanteisiin? Etenkin tytöistä pelkää, että joutuvatko rikoksen uhriksi. Kun joka ilta tulee tv:stä näitä kamalia murhaohjelmia, miten on joku poikaystävä, naapuri tai ihan täysin tuntematon tyyppi tappanut esim. opiskelijatytön noin vain. Vaikka just tämä Kuopion miekkamurhaaja, joka tappoi opiskelijanaisen kesken koulupäivän. Tai sekin Kim Wall, joka meni vain työtään tekemään toimittajana ja joutui raiskatuksi, tapetuksi ja paloitelluksi... Mikä tuska vanhemmille, en voi edes kuvitella. :( Hänkin oli jo kolmekymppinen, eikä mikään lapsi. Aina kun tällaisia luen, niin ajattelen että äidin pelko ja huoli ei kyllä lopu niin ennen kuin viimeisen henkensä vetää... Vaikka lapset ois miten vanhoja niin saa pelätä, että joku onnettomuus tai hullu murhaaja sattuu kohdalle.

Oman ajan puute pahinta. Mä väsyin introverttina yksinhuoltajana niin pahasti että alkoholisoiduin ja menetin sen myötä lasteni huoltajuuden.

Kyllä se on huoli. Tosin pistän toivoni siihen mitä joku sanoi, että sitten pikku hiljaa helpottaa kun lapset pääsee eläkkeelle.

Et ole enää vain sinä vaan joku muu tulee aina edelle

Jatkuvat vaatimukset.

Että menetät lapsesi, hän kuolee.

Että menetät lapsesi, hän kuolee.